Charles Sandison: Rhizome. Kuva: Arto Murtovaara
KUVATAIDE | Tampereella asua skotlantilaistaiteilija rakentaa näyttelynsä aina kulloiseenkin tilaan ja paikkaan. Taidemuseon kellarissa kuhisee elämää kuin maan alla olevissa juurissa, bakteereissa ja sienissä.
”Se on tiedettä, runoutta ja filosofiaa.”
Arto Murtovaara, teksti
Tampereella pitkään asunut skotlantilaissyntyinen mediataiteilija Charles Sandison (s.1969) on tehnyt näyttävää kansainvälistä uraa siitä lähtien, kun hän edusti vuonna 2001 Suomea Venetsian biennaalissa. Hänen näyttelyitään on ollut esillä esimerkiksi Pariisissa, Roomassa, Pekingissä, Sāo Paolossa, Denverissä, Lontoossa, Madridissa – Moskovassakin.
Sandison palkittiin Ars Fennicalla vuonna 2010. Tampereen taidemuseon kellarikerrokseen hän on pystyttänyt vaikuttavan teoksensa Rhizome, joka tarkoittaa rihmastoa. Sandison rakentaa näyttelynsä aina kulloiseenkin tilaan ja paikkaan, niin Tampereellakin. Projektoreiden tilaan sinkoama teksti on peräisen Thomas Moren teoksesta Utopia.
– Teos käyttää 16 teräväpiirtovideoprojektoria ja 16 tietokonetta, jotka on synkronoitu yhteen käyttäytymään kollektiivisesti kuin yksi supertietokone, Charles Sandison kertoo.
– Aloitin ”opettamalla” tietokoneille kellarin arkkitehtuurin, jotta ne tietävät, missä ovet ja peilit ovat. Olen opettanut ohjelmaa käyttäytymään niin, että peilit ovat ovia ja kun sanat/hahmot/pisteet saavuttavat peilit, ne siirtyvät virtuaaliseen tilaan sen takana. Tällä tavoin taideteos valloittaa ”näkyvän” tilan, joka on paljon isompi kuin kellarikerros itsessään.
– Tällä tavalla puhun erosta käyttämämme fyysisen todellisuuden sekä digitaalisen tilan – jonka sisäpuolella vietämme suurimman osan elämäämme – välillä. Yritän tavallaan löytää tapoja luoda visuaalinen filosofia yhdistämään nämä kaksi maailmaa, joissa elämme.
![4033da27 charles sandison 1 300dpi](https://kulttuuritoimitus.fi/wp-content/uploads/4033da27-charles-sandison-1-300dpi.jpg)
Charles Sandison teoksensa keskellä. Kuva: Teija-Tuulia Ahola / Tampereen taidemuseo
* *
Nuoresta pitäen tietokoneiden kanssa työskennellyt Sandison kirjoittaa kaikki tietokonekoodit itse – C++ (ohjelmointikieli) ja taideteos ovat ”keinotekoinen organismi, joka tutkii ja pyrkii löytämään tien ulos kellarista,” hän sanoo.
Samalla hän rakentaa paralleelin meidän omaan inhimilliseen olemiseemme, jossa olemme vangittuina kellariin ja yritämme löytää tien ulos evoluution ja teknologian kautta yrittämällä ymmärtää sen todellisuuden ulottuvuuksia, missä elämme.
– Ajatus on, että kun Suomi yhä on syvällä talvessa, maan alla olevissa juurissa, bakteereissa ja sienissä on elämää. Minulle taidemuseon kellari on kuin tuo maailma. Maan alla elävät ideat alkavat kasvaa, kävijöiden kuljettamina.
Supertietokone ei ole niin mahtava kuin kävijöiden mielikuvitus, Sandison sanoo.
– Minä rakennan yhteyden niiden ja tietokonekoodini välille tehdäkseni voimakkaan digitaalisen, orgaanisen systeemin, jotta voisimme kollektiivisesti ymmärtää maailmaa, jossa elämme lopullisesti.
Charles Sandison sanoo terävästi, ettei Rhizome ole multimediaviihdettä tai upottavaa teknocoolia jumputtavan ambient-soundtrackin säestyksellä.
– Se on tiedettä, runoutta ja filosofiaa. Luotuna erityisesti museolle, jota minä kunnioitan, ja kaupungille, joka on lähellä sydäntäni.
Charles Sandison: Rhizome Tampereen taidemuseossa 5.5.2024 asti. Juttu on julkaistu myös Tampereen Suomalaisen Klubin klubilehdessä 1.4.2024.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Finlayson Art Area 2024: Kaarina Haka ja maalauksellisia näkyjä tilassa
KUVATAIDE | Pehmeinä aaltoina pullistuvat muodot kohoavat vanhan pitsirapun keskellä kuin unimaisema. Kaarina Haan luoma näkymä voisi olla merenpohjasta tai taianomaisen tippukiviluolan uumenista.
Mäntän vanha mylly esittelee tulevaisuuden tekijät – Kuvataiteen valtakuntaa hallitsee 12 vastavalmistunutta taiteilijaa
KUVATAIDE | Kuvataiteen valtakunta liittää yhteen kaksitoista vastavalmistunutta taiteilijaa. Jo neljättä kertaa järjestettävällä näyttelyllä on tänä vuonna myös uusi näyttelytila.
Finlayson Art Area 2024: Teija Lehdon teoksissa arki muuttuu kauniiksi
KUVATAIDE | Suomalainen arki ja elinpiiri näyttäytyy Teija Lehdon teoksissa samastuttavalla tavalla. Paimiolaistaiteilija pohtii ajan olemusta, muistia ja muistoja ja kaiken katoavaisuutta.
Finlayson Art Area 2024: Tapio Wirkkala siirsi luonnon muodot hopeaan
KUVATAIDE | Kyösti Kakkonen on yksi Suomen merkittävimmistä taiteenkeräilijöistä. Vooningissa nähdään hänen kokoelmistaan Tapio Wirkkalan hopeatöitä ja Wirkkalan aikalaisten taidegrafiikkaa.