Saimi kedolla (1892). Talletus, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä
KUVATAIDE | Eero Järnefelt tallensi maalauksiinsa vuodenaikojen vaihteluita Kolilla ja kovaa työtä kaskenpoltossa. Ajattelun eväitä hän sai kotitaustastaan.
”Järnefeltin taide liittyi aikansa suomalaisuusajatteluun.”
Sirpa Pääkkönen, teksti
Ateneumin kevään ja kesän suurnäyttely tutustuttaa Eero Järnefeltin (1863–1937) taiteeseen. Järnefelt kuului Suomen kultakauden tunnetuimpiin taiteilijoihin Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan ohella.
Järnefelt oli hyvin monipuolinen taiteilija: maisemamaalari, kansankuvaaja, muotokuvaaja sekä suomalaisen taidegrafiikan varhainen edustaja. Ateneumin näyttely esittelee koko Järnefeltin uraa. Esillä on yli 200 teosta.
Järnefelt maalasi luontoa ja maisemia erityisesti Pohjois-Karjalasta Kolilta. Hän vieraili Kolilla eri vuodenaikoina ja kuvasi luonnonilmiöiden ja sään vaihtelua. Hän tallensi maisemiinsa vaarat, saaret, kivikot ja järven pinnan väreilyineen.
Järnefeltin mielestä taiteilijan piti ilmaista totuutta omien tunteidensa ja elämystensä kautta. Luonto vaikutti ihmisiin syvällisesti ja siksi se oli tärkeä aihe taiteilijalle. Järnefeltin monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.
Taiteilija maalasi herkkiä kukkakuvia vesileinikeistä ja rentukoista sekä idyllisiä maalaismaisemia pikkukylineen.
Toisaalla Järnefelt oli vankka realisti. Yksi hänen tunnetuimista teoksistaan on Kaski eli Raatajat rahanalaiset vuodelta 1893. Maalaus kuvaa kaskenpolttoa, kun maata muutetaan viljelyskelpoiseksi. Maalauksessa erityisesti nuori tyttö on herättänyt pohdintaa ja tulkintoja. Tytön naama on nokeentunut ja katse näyttää syyttävältä. Teoksen taustalla on nähty yhteiskuntakritiikkiä ja köyhän kansan surkeiden olojen kuvausta.
![kaski](https://kulttuuritoimitus.fi/wp-content/uploads/kaski.jpg)
Kaski (1893), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
Järnefelt tunnetaan myös aikansa merkkihenkilöistä tekemistään muotokuvista. Näyttelyssä mukana ovat esimerkiksi muotokuvat naisten oikeuksia ajaneesta kansanedustaja Tekla Hultinista, vankien ja vähäosaisten auttamiseen elämänsä omistaneesta Mathilda Wredestä sekä runonlaulaja Larin Paraskesta.
Näyttely valottaa taiteilijan sukutaustaa ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä. Järnefelt oli kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatti. Hänen taiteensa liittyi aikansa suomalaisuusajatteluun. Ajattelun eväitä hän sai kotitaustastaan.
Vanhemmat Alexander ja Elisabeth korostivat suomen kielen asemaa ja kansansivistysaatetta. Veli Kasper oli kuvataiteilija, kriitikko ja suomentaja, toinen veli Arvid oli aatehistoriallinen kirjailija ja kolmas veli Armas säveltäjä. Sisar Aino avioitui säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa.
Järnefeltien ystäväpiiriin kuuluivat muiden muassa kirjailijat Minna Canth ja Juhani Aho.
![koli](https://kulttuuritoimitus.fi/wp-content/uploads/koli.jpg)
Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Timo Huusko. Suurin osa teoksista on peräisin Kansallisgallerian kokoelmasta, mutta mukana on myös runsaasti lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista.
Näyttelyssä on myös lasten kanssa vieraileville suunniteltu reitti, joka herättelee katsomaan teoksia ja keskustelemaan niistä lasten näkökulmasta.
Eero Järnefelt Ateneumissa 5.4.–25.8.2024. Ti–pe klo 10–20, la–su klo 10–17.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Moimoit sanoittavat Maamme-laulun uusiksi: ”Ei vettä, hiekkarantaa rakkaampaa” – Riiko Sakkinen Mäntässä
KUVATAIDE | Serlachius Pääkonttorin näyttely pursuu Riiko Sakkisen valkoisella liidulla mustalle pohjalle käsin kirjoittamaa tarinaa, kuvia ja kuvamateriaalia elämästä Fuengirolassa.
Finlayson Art Area 2024: Kaarina Haka ja maalauksellisia näkyjä tilassa
KUVATAIDE | Pehmeinä aaltoina pullistuvat muodot kohoavat vanhan pitsirapun keskellä kuin unimaisema. Kaarina Haan luoma näkymä voisi olla merenpohjasta tai taianomaisen tippukiviluolan uumenista.
Mäntän vanha mylly esittelee tulevaisuuden tekijät – Kuvataiteen valtakuntaa hallitsee 12 vastavalmistunutta taiteilijaa
KUVATAIDE | Kuvataiteen valtakunta liittää yhteen kaksitoista vastavalmistunutta taiteilijaa. Jo neljättä kertaa järjestettävällä näyttelyllä on tänä vuonna myös uusi näyttelytila.
Finlayson Art Area 2024: Teija Lehdon teoksissa arki muuttuu kauniiksi
KUVATAIDE | Suomalainen arki ja elinpiiri näyttäytyy Teija Lehdon teoksissa samastuttavalla tavalla. Paimiolaistaiteilija pohtii ajan olemusta, muistia ja muistoja ja kaiken katoavaisuutta.