Kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatti – Eero Järnefeltin suurnäyttely Ateneumiin

Saimi kedolla (1892). Talletus, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä

Sirpa Pääkkönen, teksti

Ateneumin kevään ja kesän suurnäyttely tutustuttaa Eero Järnefeltin (1863–1937) taiteeseen. Järnefelt kuului Suomen kultakauden tunnetuimpiin taiteilijoihin Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan ohella.

Järnefelt oli hyvin monipuolinen taiteilija: maisemamaalari, kansankuvaaja, muotokuvaaja sekä suomalaisen taidegrafiikan varhainen edustaja. Ateneumin näyttely esittelee koko Järnefeltin uraa. Esillä on yli 200 teosta.

Järnefelt maalasi luontoa ja maisemia erityisesti Pohjois-Karjalasta Kolilta. Hän vieraili Kolilla eri vuodenaikoina ja kuvasi luonnonilmiöiden ja sään vaihtelua. Hän tallensi maisemiinsa vaarat, saaret, kivikot ja järven pinnan väreilyineen.

Järnefeltin mielestä taiteilijan piti ilmaista totuutta omien tunteidensa ja elämystensä kautta. Luonto vaikutti ihmisiin syvällisesti ja siksi se oli tärkeä aihe taiteilijalle. Järnefeltin monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Taiteilija maalasi herkkiä kukkakuvia vesileinikeistä ja rentukoista sekä idyllisiä maalaismaisemia pikkukylineen.

Toisaalla Järnefelt oli vankka realisti. Yksi hänen tunnetuimista teoksistaan on Kaski eli Raatajat rahanalaiset vuodelta 1893. Maalaus kuvaa kaskenpolttoa, kun maata muutetaan viljelyskelpoiseksi. Maalauksessa erityisesti nuori tyttö on herättänyt pohdintaa ja tulkintoja. Tytön naama on nokeentunut ja katse näyttää syyttävältä. Teoksen taustalla on nähty yhteiskuntakritiikkiä ja köyhän kansan surkeiden olojen kuvausta.

Kaski (1893), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Järnefelt tunnetaan myös aikansa merkkihenkilöistä tekemistään muotokuvista. Näyttelyssä mukana ovat esimerkiksi muotokuvat naisten oikeuksia ajaneesta kansanedustaja Tekla Hultinista, vankien ja vähäosaisten auttamiseen elämänsä omistaneesta Mathilda Wredestä sekä runonlaulaja Larin Paraskesta. 

Näyttely valottaa taiteilijan sukutaustaa ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä. Järnefelt oli kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatti. Hänen taiteensa liittyi aikansa suomalaisuusajatteluun. Ajattelun eväitä hän sai kotitaustastaan.

Vanhemmat Alexander ja Elisabeth korostivat suomen kielen asemaa ja kansansivistysaatetta. Veli Kasper oli kuvataiteilija, kriitikko ja suomentaja, toinen veli Arvid oli aatehistoriallinen kirjailija ja kolmas veli Armas säveltäjä. Sisar Aino avioitui säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa.

Järnefeltien ystäväpiiriin kuuluivat muiden muassa kirjailijat Minna Canth ja Juhani Aho.

Maisema Kolilta (1928). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Timo Huusko. Suurin osa teoksista on peräisin Kansallisgallerian kokoelmasta, mutta mukana on myös runsaasti lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista.

Näyttelyssä on myös lasten kanssa vieraileville suunniteltu reitti, joka herättelee katsomaan teoksia ja keskustelemaan niistä lasten näkökulmasta.

Eero Järnefelt Ateneumissa 5.4.–25.8.2024. Ti–pe klo 10–20, la–su klo 10–17.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua