Kuvat: Marjatta Honkasalo
KULTTUURIKOHDE | Lars Sonckin suunnittelemasta entisestä keuhkotautiparantolasta on kehittymässä taiteen ja tekemisen tyyssija.
Marjatta Honkasalo
Kesäkuun puolivälissä avautunut Kulttuuriparantola aloitti esittelemällä graafikko Visa Norroksen taidetta sekä kertomalla Ruovedellä vaikuttaneiden taiteilijoiden kohtaamisista paikallisten asukkaiden ja malliensa kanssa.
Tunnetuin Ruoveden taiteilijoista on Akseli Gallen-Kallela, mutta kunnassa on vaikuttanut muutenkin hyvin huomattava joukko maan eturivin taiteilijoita Ellen Thesleffistä Elga Sesemanniin. Ruoveden taiteilijat olivat näyttävästi esillä Ateneumin taidemuseossa 2019.
– Ateneumin näyttelyn innoittamana haluttiin esitellä Ruoveden taiteilijoita myös täällä omassa kunnassa, kertoo Kulttuuriparantolan näyttelyistä vastaava taidemaalari Tiina Lamminen.
Ruoveden taiteilijoiden ja heidän ruoveteläisten malliensa esittelyt ovat löytäneet sijansa parantolan verannalta. Mäntymetsään avautuva näkymä kertoo keuhkotautiparantolan ajasta.
– Voi hyvin kuvitella, että täällä ovat potilaat levänneet ja hengittäneet mäntymetsän ilmaa.
Keuhkotautiparantolan verannalla ovat esillä Ruovedellä vaikuttaneet taiteilijat ja heidän ruoveteläiset mallinsa. Näyttelyistä vastaava, taidemaalari Tiina Lamminen kertoo, että Kohtaamisia Ruovedellä näyttely sai innoituksen Ateneumin taidemuseossa neljä vuotta sitten olleesta näyttelystä.
Ruoveden kunnan ajatuksena on ollut luoda Kulttuuriparantolasta tila, jossa tarjotaan kuntalaisille kulttuurista hyvinvointia. Luvassa on taidetapahtumia ja erilaisia työpajoja. Kuntalaisilta toivotaan myös ehdotuksia siitä, miten tilaa voidaan käyttää.
– Entinen parantola toimi 1970-luvulta lähtien päiväkotina. Siitä kertovat päiväkodin vanhat kaappisängyt, jotka on jätetty työpajan pöydiksi. Työpajatilassa voidaan järjestää esimerkiksi kuntalaisten toivomia kursseja.
Nyt jo kesällä työpajatila on ollut käytössä, kun siellä ovat lapset piirtäneet ilosta, metsästä tai kesästä. Lasten kuvataidekilpailun työt pääsevät myöhemmin esille Kulttuuriparantolaan.
Kulttuuriparantola avautui kesäkuussa vuonna 1909 valmistuneessa entisessä keuhkotautiparantolassa. Rakennuksen on suunnitellut Lars Sonck.
Hyvä esimerkki Kulttuuriparantolan tarjoamista erilaisista taidekokemuksista oli 11. heinäkuuta toteutettu taiteen katsomisen päivä, jonka aikana paikalle saattoi tuoda taidetta omalta seinältä katsottavaksi ja arvioitavaksi. Teosten rahallista arvoa ei mitattu, sillä ei ollut tarkoituskaan järjestää osto- tai myyntitapahtumaa.
– Tärkeintä oli taiteen tarina ja siitä keskustelu, Lamminen lisää.
Kotien taiteesta olivat keskustelemassa Kulttuuriparantolan taiteilijat Visa Norros ja Tuukka Peltonen sekä Tampereen taidemuseon paperikonservaattori Eija Kangasmäki-Kurtti.
Visa Norroksen lasimaalaus Rakkaus.
Vuoden 2023 näyttelyiden taiteilijavalintojen punaisena lankana on nykytaiteilijan yhteys paikkakuntaan. He tekevät näkyväksi taiteiden Ruovettä nykypäivänä.
– Kesän taiteilijat ovat taidegraafikoita, syksyn taiteilijat veistäjiä, Lamminen kertoo.
Kulttuuriparantolan näyttelyvuoden avannut Visa Norroksen grafiikka on esillä 22. heinäkuutta saakka.
Norros on viettänyt kesiä ja työskennellyt Ruovedellä 1980- ja 1990-luvuilla. Ranskassa opiskellut Norros käyttää grafiikassaan suomalaisessa grafiikassa poikkeuksellisia menetelmiä, muun muassa hiekkaa, mikä tuo hänen töihinsä jännittäviä värejä ja perspektiiviä.
Taidegraafikko Visa Norroksen töitä on esillä Kulttuuriparantolan näyttelytilassa 22. heinäkuuta asti.
Norroksen näyttelyn jälkeen 29. heinäkuuta avautuu taidegraafikko Tuukka Peltosen näyttely.
Kulttuuriparantolan toiminnan aloitus on saanut rahoitusta Taiteen edistämiskeskukselta (Taike), erityisavustusta harvaan-asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan (HAMA-rahoitus).
Marjatta Honkasalo
Lisätietoa Kulttuuriparantolan verkkosivuilla.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mäntän taidekesä on kirjava ja mielistelemätön – Kulttuuritoimitus hyppäsi Serlachius-bussin kyytiin
KUVATAIDE | Täysi päivä ei Mäntän taidemaailmassa riitä kaiken sisäistämiseen. Anssi Kasitonnin, Viljami Heinosen ja Kuvataideviikkojen näyttelyihin ehtii vielä elokuun loppuun asti.
Kuin kuvastimessa #56: The Reality of Karel Appel (1962)
KUVATAIDE | Hollantilaisen avantgarde-maalarin työskentelyä kuvaava lyhytelokuva on yksinkertaisuudessaan hienoimpia kuvauksia taiteilijan työprosessista.
Vapaus barrikadeilla – Miten Delacroix’n mestariteos puhuttelee vielä kahdensadan vuoden jälkeenkin?
ESSEE | Maalauksen hahmoissa kauneuden ihanteet yhdistyvät kapinan arkiseen todellisuuteen. Teos muistuttaa meitä siitä, miten hauraita käsitteitä ovat demokratia ja vapaus.
Voiko ajatus taiteesta olla taideteos? Pohdintaa Anish Kapoorin näyttelystä Serlachiuksella
ESSEE | Kulttuuritoimituksen Petri Hänninen purkaa esseessään Anish Kapoorin näyttelyssä syntyneitä kysymyksiä taiteesta.