Finlayson Art Area 2025: ”Me autamme taiteesi maailmaan”

Hinkka, Lampisuo ja Hietanen. Kuvat: Jemina Siltanen

Juttu on julkaistu alun perin Finlayson Art Arean tapahtumalehdessä. Finlaysonin alue on Kulttuuritoimituksen yhteistyökumppani. Lue lisää täältä.

* *

Tiina Nyrhinen, teksti

Kesän aikana Tampereen Finlayson Art Arean taideturistit pääsevät ihastelemaan historiallista koskimaisemaa ja näkemään, miten metalligrafiikkaa tehdään. 

Kuva syövytetään, kuvataan tai kaiverretaan laatalle, väri levitetään kuparin jokaiseen syvänteeseen, sitten liika väri pyyhitään pois. Kun pyörivää liikettä on tarlataani-kankaalla tarpeeksi toistettu ja laattaa kädellä hellästi sivelty, vedostajan käsi on musta, mutta laatta siisti. 

Prässin ääressä seuraa millintarkkaa asettelua, jonka jälkeen annetaan laatan kulkea huovan ja kostean paperin kera sylinterien välistä. Voilá! Laatalle työstetty aihe on imeytynyt peilikuvakseen pehmeälle paperille. 

Grafiikanpaja Himmelblaun vedostajat Marko Lampisuo, Tommi Hietanen ja Tiina Hinkka, kertovat, miten päätyivät alalle ja mikä on saanut heidät pysymään työssään niin pitkään, Markon ja Tommin yli 30 vuotta ja Tiinankin jo kymmenen vuoden ajan. 

Marko Lampisuo.

Teknologiaa ja traditiota

Marko Lampisuo opiskeli nuorena artesaaniksi Lempäälässä. Koulun tutustumiskäynnillä Markoa alkoi kiinnostaa tämä työ ja kuvataiteen parissa toimiminen. 

– Kysyin Himmelistä harjoittelupaikkaa, ja se jakso meni kai hyvin. Kului jonkin aikaa, törmäsin kadulla Pertti Ketoseen ja hän kysyi yhtäkkiä, lähdetkö töihin. Vastasin, että ei sevväliä, Marko muistelee. 

– Olen myös opiskellut kuvataiteilijaksi TAMK:n alaisessa taidekoulussa, joka toimi tässä samassa rakennuksessa. Olen voinut rytmittää aina apurahoituksen mukaan omaa tekemistäni ja vedostamista. Minua kiinnostavat valokuvaan pohjautuvat menetelmät, nykyään olen keskittynyt fotoetsaukseen. 

– Pajalla olen vastuussa muidenkin taiteilijoiden valotuspohjaisista teoksista. On hauskaa, että käytetään uusia digitaalisia teknologioita, mutta toisaalta mukana on 500 vuotta vanhaa traditiota. 

Marko ajatteli pitkään, että hän ei ole opettajaluonne. Hän on nyt kuitenkin nelisen vuotta vetänyt Kankaanpään taidekoulussa (SAMK) taidegrafiikan kursseja. 

– Opetustyö on ollut jännittävää, ja hauskaakin. Olemme saaneet opiskelijoista myös hyviä harjoittelijoita. Kaikki osapuolet hyötyvät.

Tommi Hietanen.

Tavoitteena tyytyväinen taiteilija

Tommi Hietanen työstää haastatteluhetkellä Tiina Kivisen suurta kuivaneula-mezzotinta-teosta The King. Tommi kertoo keskittyvänsä mielellään metalligrafiikan perinteisiin menetelmiin. Hän on huomannut, että taiteilijat tuntuvat löytävän jo olemassa olevista menetelmistä aina uutta. 

Tommi oli käynyt koulun jälkeen graafisen suunnittelijan koulutuksen ja ilmoittautunut työttömäksi. Työkkärissä tarjottiin tätä työtä, ”koska onhan siinä sana grafiikka”, Tommi nauraa. Ammatti on koulinut hänestä tekijän. 

– Hyväksi vedostajaksi kehitytään kokeilemisen avulla. Kun on tarpeeksi monta virhettä tehnyt, niitä oppii karttamaan, hän toteaa. 

– Itse en ole mielestäni perfektionisti, mutta joku muu voisi sanoa, että olen. Ja ehkä olen sitten keskittymiskykyinen. Ei näiden vuosien jälkeen enää osaa stressata. 

Tommi toimii välittäjänä taiteilijan ja grafiikan tekniikoiden välillä. 

– Taiteilija voi tulla pajalle ilman luonnoksia, vain jonkun idean kanssa. Me työnnämme eri pohjustuksin tehtyjä laattoja kouraan ja sitten katsotaan, miltä alkaa näyttää. 

– Minulle riittää se, että taiteilija löytää tekniikan, jota hän tykkää tehdä ja joka sopii hänelle. 

Tiina Hinkka.

Värisilmää ja lehmän hermoja

Tiina Hinkka on viime aikoina vedostanut muun muassa Inari Krohnin värikkäitä puupiirroksia, joista hän käy ennen vedostamista vilkkaan vuoropuhelun Inarin kanssa värimalleja vaihdellen. 

– Taiteilija valmistaa mallivedoksen, johon minä pyrin. Luominen on jo sinänsä tarpeeksi vaikeaa. Me olemme taiteilijoiden apuna teknisessä puolessa, hän kertoo. 

Tiinallakin on takanaan graafisen suunnittelijan koulutus, mutta käsityö veti puoleensa tietokonetyöskentelyn sijaan. 

– Mielenlaatuuni vedostajana kuuluu rauhallisuus, pitkäjänteisyys ja tarkkuus, tietty lehmänhermoisuus. Tässä on paljon hitaita työvaiheita. Visuaalisesta luonteesta ja hyvästä värisilmästä on myös hyötyä, hän kertoo. 

– Minua ei haittaa tehdä monta päivää 50 vedoksen sarjaa, kun se kuitenkin on käsityötä, josta voi olla koko ajan ylpeä.

Grafiikanpaja Himmelblau sijaitsee Finlaysonilla Tammerkosken partaalla.

Mitä pyydetään, se toteutetaan

Tiina Kivisen teoksen uusi vedos on valmistumassa. Tommi on värittänyt ja puunannut laattaa toista tuntia. 

– Mitä tahansa taiteilijat pyytävät, se toteutetaan, Tommi sanoo teipatessaan pahvirullasta viritystä isolle paperille. 

– Jos haluat tehdä noin isolle laatalle, niin me ratkaistaan, miten se painetaan. 

Marko tulee apukäsiksi, ja yhdessä he saavat vedoksen virheettömänä ulos painosta. Vielä hetki paperin lepuutusta vaakatasossa, sitten teippaus seinälle. 

Kun vedostajat kuulevat kertomuksia nykyajan työelämän haasteista, he ihmettelevät, kun mitkään ongelmat eivät tunnu sopivan heidän työhönsä. Kaikki saavat työskennellä itsenäisesti omaan tahtiinsa. 

– Kyllähän meilläkin aikataulupaineita on, mutta niitä ratkotaan itse. Ei voi mennä työryhmän selän taakse, Tommi tiivistää. 

Finlayson Art Area Tampereella Finlaysonin alueella 24.8.2025 asti.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua