KUVATAIDE | Ateneumin Helsingissä avautuu perjantaina laaja ja monipuolinen Albert Edelfeltin taiteen näyttely, joka täyttää taidemuseon kolmannen kerroksen.
Pääkuvassa Albert Edelfeltin Lumpeita (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
* *
Sirpa Pääkkönen, teksti
Ateneumin taidemuseossa Helsingissä avautuu perjantaina laaja ja monipuolinen näyttely Albert Edelfeltin (1854–1905) taiteesta. Näyttely täyttää Ateneumin kolmannen kerroksen. Teoksia on esillä 230 eli puolet enemmän kuin Petit Palais’ssa Pariisissa ja Göteborgin taidemuseossa esillä olleissa näyttelyissä.
Anne-Maria Pennosen ja Hanne Selkokarin Ateneumiin kuratoima näyttely on rakennettu temaattisesti. Näyttelysaleissa tulevat vastaan maisemat, muotokuvat, historialliset teokset, kansanelämä ja tuulahdukset ulkomailta. Edelfelt matkusti paljon ja asui Ranskassa toistakymmentä vuotta.
Näyttelyssä saa ihailla Edelfeltin valtavaa taitoa. Hän oli kansainvälisen luokan taiteilija, joka hallitsi sommitelmat, värien käytön ja aihevalinnat yksityiskohtineen. Edelfelt oli teknisesti erittäin taitava piirtäjä ja maalari. Omana aikanaan hän oli kansainvälisesti tunnetuin suomalaistaiteilija.
Hän oli myös hyvin tuottelias. Hän maalasi yksistään muotokuvia niin paljon, että kuraattoreille tuli runsaudenpula muotokuvien valinnassa.

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa (1887). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Töitä myös ulkomailta
Näyttelyssä ovat mukana monet tutut ja kuuluisat teokset kuten Lukeva pariisitar, Lapsen ruumissaatto, Kuningatar Blanka, Merellä, Leikkiviä poikia rannalla, Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, Pariisin Luxembourgin puistossa ja runolaulaja Larin Parasken muotokuva. Mukaan on saatu myös muutamia teoksia, jotka eivät ennen ole olleet esillä Suomessa.
Näyttely kertoo Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana, joka toimi tienraivaajana ja yhteyksien luojana myöhemmille suomalaistaiteilijoille erityisesti Pariisissa. Edelfelt ymmärsi verkostojen merkityksen jo uransa alkuvaiheessa. Hän puhui useita kieliä ja seurusteli sujuvasti eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien ihmisten kanssa.
Ranskassa hän tutustui moniin aikansa johtaviin taiteilijoihin, kulttuuri- ja tiede-elämän merkkihenkilöihin sekä taiteen keräilijöihin ja taidekauppiaisiin.

Albert Edelfelt: Tyttöjä veneessä (1886). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Ahkera kirjeiden kirjoittaja
Edelfeltistä tehdään jatkuvasti uutta tutkimusta. Hän oli ahkera kirjeiden kirjoittaja. Kirjeitä on säilynyt pari tuhatta, joista suurimman osan hän kirjoitti äidilleen. Kirjeet ovat olleet lähteitä tutkimuksille.
Näyttelystä on julkaistu laaja kuvateos Albert Edelfelt, jossa eri tutkijat ja kirjoittajat kirjoittavat Edelfeltin elämästä ja taiteesta. Näyttelyssä on myös kuvasuurennoksia kauniisti kuvitetuista kirjeistä.
Ateneumin uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys avautui muutama viikko sitten. Nyt koko talo on täynnä kiinnostavaa taidetta. Albert Edelfelt -näyttely on esillä 17. syyskuuta saakka. Edellisen kerran Edelfeltin näyttely oli Ateneumissa vuonna 2004.
Albert Edelfelt Ateneumissa 17.9.2023 asti. Lue juttu Ajan kysymys -näyttelystä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Vinhan kirjakauppa avaa kesällä pop up -myymälän Finlaysonilla – valikoima on kuratoitu, kuten Ruovedelläkin
KIRJALLISUUS | Vinhan kirjakaupan väki kävi katsastamassa kesäpuodin tilaa Finlaysonilla Galleria Himmelblaun tiloissa. Tulossa on yhtä iso tai ehkä vähän isompikin myymälä kuin emoliike Ruovedellä.
Vahvoja tunteita, metaforia ja symboliikkaa – Vuosisadan maisema Kangasalan Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | OP Ryhmän Taidesäätiön kotimaisen taiteen kokoelmasta koostetussa näyttelyssä on mukana maalauksia ja veistoksia niin kultakauden taiteilijoilta kuin abstrakin taiteen tekijöiltä.
Kuvaamaton valokuvanäyttely ja kysymättömiä kysymyksiä – maistereiden lopputyönäyttely Valokuvataiteen museossa
VALOKUVATAIDE | Aalto-yliopiston päättötyönäyttely Image Being 2025 esittelee 14 nuorta valokuvaajaa ja tutkii mahdollisuuksia käyttää kameraa ilmaisemiseen, todistamiseen ja löytämiseen.
”Euroopan siistein taidefestivaali” – Helsinki Biennaali 2025 antaa tilaa muille elollisille
KUVATAIDE | Ihminen saa jäädä Helsinkin Biennalessa sivuosaan ja tilalle nousevat eläimet, vesi, kasvit, hyönteiset, mineraalit ja muut elolliset.