Kramppeja & nyrjähdyksiä alkaa ilmestyä Kulttuuritoimituksessa perjantaisin

Kallio & Pirinen. Kuvitus: Ville Pirinen

Ilkka Valpasvuo, teksti

Vuodesta 1991 ilmestynyt Kramppeja & nyrjähdyksiä on Pauli Kallion vaihtuvien piirtäjien kanssa käsikirjoittama sarjakuva, joka ilmestyi aluksi Christer Nuutisen piirtämänä Rumba-musiikkilehdessä. Nuutisen ohella sarjakuvaa ovat vuosien saatossa piirtäneet Sami Toivonen, Katja Tukiainen sekä Mika Lietzén.

Kramppeja on julkaistu Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Ilta-Sanomissa, Aviisissa, Elannossa, Parnassossa ja Suomen Kuvalehdessä, jossa lehtistrippien säännöllinen ilmestyminen päättyi vuonna 2018.

Pauli Kallio on profiloitunut aktiivisena sarjakuvatoimijana, sarjakuvajulkaisijana Suuri Kurpitsa -kustantamon kautta ja Suomen ainoana päätoimisena sarjakuvakäsikirjoittajana. Kallion sarjoja ovat piirtäneet muiden muassa Kati Kovács (Onnen Lahjat), Pentti Otsamo (FC Palloseura), Reetta Niemensivu (Lyhenevä kesä) sekä Ville Pirinen (Ornette Birks Makkonen ja sen veljessarja Muddy Lee Makkonen), jonka vuoro on nyt värittää Kramppien maailmaa.

Kramppeja & nyrjähdyksiä alkaa ilmestyä Kulttuuritoimituksessa vapunpäivänä 1.5.2026. Viikoittain ilmestyvän sarjakuvan uusi jakso julkaistaan aina perjantaisin.

Näyteruutu ensimmäisestä uudesta Kramppeja & nyrjähdyksiä -jaksosta. Kuvitus: Ville Pirinen

* *

Kuinka Kramppien paluu sai alkunsa?

Pauli: – Kysyin ensin Christeriltä (Nuutinen) onko hänellä mahdollisuuksia lähteä tähän projektiin, vaikka arvasinkin, ettei hän millään pysty sovittamaan arkeensa viikoittaisia Kramppeja. Sitten mietin vaihtoehtoja, ja Villehän (Pirinen) saa tyylinsä sovitettua melkein mihin hyvänsä ja on havaittu luotettavaksi ja päteväksi tekijäksi, jonka kanssa tulen toimeen erityisen hyvin.

– Suurin kysymys on aina se, että onko tekijä kiinnostunut, ja toinen se, että onko hänellä mahdollisuuksia tehdä sitä. Tässä vielä lähdettiin tämmöisiin talkootöihin, että mitään palkkaa ei ole luvassa. Villehän on saanut tähän apurahaa, mutta mä en voi saada sellaista ainakaan Taikelta, koska mulla on taiteilijaeläke. Eikä mulla ole tässä tapauksessa elämä ja kuolema kiinni siitä palkkiosta.

– Tämä aloitus tuli sinänsä hiukan kiireiseen aikaan, kun Villellä alkoi viime viikolla uusi työ (Taidekeskus Mältinrannan) näyttelykoordinaattorina ja hän on aika tiiviisti kiinni niissä hommissa. Ja minulla on tietysti aina kiire Suuren Kurpitsan hommien parissa.

Ville: – Kramppien piirtäjäksi päätyminen tuntuu ”ylennykseltä”, eli innostaa ja kauhistuttaa samaan aikaan. Kyseessä on itselleni lukijana monin tavoin tärkein ja pisimpään mukana kulkenut kotimainen sarjakuva. Olen kaikkien aiempien piirtäjien fani, vaikka Christer Nuutisen jälki onkin toki paalupaikalla kramppi-aivoissani.

Pauli: – Kun Krampit loppuivat Suomen Kuvalehdessä vuonna 2018, niin mä yritin ehkä vuoden tai kaksi kaupata sitä aktiivisesti eri paikkoihin onnistumatta. Sen jälkeen koetin sopeutua siihen, että tää on nyt sitten loppu. Kuitenkin huomasin, että kaipaan Kramppien tekemistä aika tavalla, ja rupesin ehkä pari vuotta sitten toimimaan sen eteen, että sarja saataisiin vielä henkiin. Lehdiltä kyselemällä ei saatu mitään konkreettista tarjousta ja lopulta sitten päädyttiin Kulttuuritoimitukseen.

– Tämä asia on ollut vireillä jotain puoli vuotta. Päätettiin aloittaa tänä vappuna, muun muassa sen takia, että ajattelin että mulla olisi siihen mennessä talven kiireet takana. Lisäksi Krampit on mukava herättää henkiin just keväällä.

Teillä on pitkä yhteinen historia. Mitä kautta alun perin tutustuitte?

Pauli: – Yhteistyön alkaminen liittyy Kramppeihin sillä tavalla, että kun Krampit siirtyi Rumbasta vuonna 1993 Hesariin, niin silloin piti keksiä Rumbaan uusi sarjakuva. Mä olin siinä vaiheessa jo julkaissut Villen sarjakuvia Suuri Kurpitsa -lehdessä. Rumbaan luotiin sitten Ornette Birks Makkonen, jota tehtiin, kunnes Pop Media antoi potkut – ensin Rumbasta ja sitten Soundista. Lisäksi me olemme tehneet Muddy Lee Makkosta vuodesta 2007 Blues Newsiin muutaman kerran vuodessa. Mä olen kustantanut Villen sarjakuvia aika paljon Kurpitsan kautta ja sitten on tehty yhdessä joitakin novellisarjoja eri paikkoihin ja pari albumia.

Miten Ornette Birks Makkos -sarjakuvien luomisprosessi eteni? Onko yhteinen toimintatapa samanlainen myös Kramppien kanssa?

Pauli: – Sarjakuva on eri mutta tekotapa on aika tavalla sama kaikkien piirtäjien kanssa. Mä teen käsikirjoituksen, jossa on ruutujako, repliikit ja selostus siitä missä ollaan, mitä tapahtuu ja näin poispäin. Sitten piirtäjä piirtää sen, toivottavasti hieman ennen määräpäivää.

– Meillä homma on toiminut hyvin pitkään enkä näe mitään syytä miksei se toimisi tästä eteenpäinkin. Villehän teki jo Kramppi-pastissin Ornette Birks Makkonen sarjakuvasankarina -albumiin (Suuri Kurpitsa, 2016), jossa on suomalaisia klassikkosarjakuvia versioituna kunnianosoituksenomaisesti.

Ville: – Rohkenen väittää, että vuosikymmenten yhteistyö Paulin kanssa on tehnyt meistä sarjiskollegojen lisäksi myös ystäviä. Eiköhän tästäkin yhteistyöstä selvitä. Piirtäjänä pyrin lukemaan Paulin käsikirjoitukset kunnolla, ja sen jälkeen sekä olemaan oma itseni että kunnioittamaan Christerin (sekä Samin, Katjan ja Mikan) rakentamaa ikonista meininkiä.

Pauli, oletko itse koskaan piirtänyt sarjakuvia?

Pauli: – Mä olin lapsena innokas piirtäjä mutta sitten murrosiässä lopetin kokonaan. En tiedä miksi, mutta se vaan loppui. Noin kymmenessä vuodessa kertyi sitten semmoinen takamatka, että huomasin ettei mun kannata – tai että mulla ole ole sitkeyttä yrittää kuroa sitä takamatkaa kiinni niin että musta tulisi vielä oikeasti hyvä piirtäjä.

– Lopultahan se on ollut onnenpotku, koska käsikirjoittajana mä voin vaihtaa tyyliä milloin vain tarpeen mukaan. Kun teen tietyntyyppistä sarjakuvaa, voin pyytää siihen tietyntyyppisen piirtäjän.

– Lähtökohta oli se, että mä en ole piirtäjä ja mulla oli Suuren Kurpitsan kautta kontaktit moniin päteviin piirtäjiin. Eli Suuri Kurpitsa lähti liikkeelle samaan aikaan sarjakuvien käsikirjoittamisen kanssa mutta se oli pitkään huvin vuoksi tekemistä ilman semmoista päämäärää, että minusta tulee ammattikäsikirjoittaja.

Oletko koskaan harkinnut, että kirjoittaisit tarinoita esimerkiksi romaanin muotoon?

Pauli: – Ehkä mulla oli lapsuuden haaveena tulla kirjailijaksi, mutta kynnys tuntui jotenkin tosi korkealta. Sarjakuvakäsikirjoittajaksi ryhtyminen kävi vaivihkaa. Olen kyllä joskus kokeillut novellien kirjoittamista, mutta päädyin saman tien siihen, että mä oon mieluummin hyvä käsikirjoittaja kuin keskinkertainen kirjailija.

– Joskus olin vähän kateellinen siitä, että kirjailija päättää kaikesta ja tekee kaiken kokonaan itse, mutta olen kyllä ihan sovussa asian kanssa. Jotain proosan tapaista on syntynyt, kuten vaimoni Riinan (Sirén) kanssa tehty Rooma-kirjanen (Vastahakoisen matkailijan merkintöjä – Rooma; Suuri Kurpitsa, 2024; lue arvio), johon kirjoitin lyhytproosaa matkakertomuksen ja pikku novellin välimaastosta.

Kramppien alkujaan viriilit parikymppiset sankarit ovat vuosikymmenten saatossa keski-ikäistyneet. Jatkuuko sama kypsyminen myös tulevissa Krampeissa? Millaisia teemoja Eskolle, Ristolle, Tanjalle ja kumppaneille on luvassa?

Pauli: – Ikääntyminen jatkuu. Se on ehkä pikkuisen hitaampaa kuin tosielämässä mutta esimerkiksi Risto on harmaantunut. Asetelma on muuttunut kahdeksan vuoden paussin aikana siten, että Eskolla on uusi parisuhde ja lapsi – niin kuin kumma kyllä käsikirjoittajallakin.

– Tanjan ja Riston poika on varhaisteini, onkohan se nyt jotain kolmentoista? Ja tietysti Kramppien maailmassa ongelmat on paljolti niitä, jotka ovat tällä hetkellä meidän oikeidenkin ihmisten kiusana.

Millainen sarjakuva Kramppeja & nyrjähdyksiä vuosimallia 2026 on tekijöidensä mielestä?

Pauli: – Vaikea sanoa vielä näin alkuvaiheessa. Se on tietysti jossain määrin Pirisen Villen näköinen sarjakuva, vaikka Ville ottaakin vaikutteita Christeriltä.

Onko teillä mitään yhteisiä stormauksia siitä, mitä teemoja tarinoissa voisi olla, vai onko kaikki täysin Paulin päästä tulevaa, jota Ville sitten vain kuvittaa?

Pauli: – Kyllä ne tarinat mun päästä tulee. Tietysti on ihan mahdollista, että ideariihiä voisi ollakin. Mä oon joskus kysynyt piirtäjiltä, että mihin asiaan sun mielestä voitaisiin hypätä seuraavaksi. Mutta se on kuitenkin mun työni keksiä ne aiheet ja tehdä niistä kässäri. Mä en oikeastaan halua vaivata piirtäjää kovin paljon sillä, työntää omaa taakkaani heidän niskaansa. En mäkään pyri piirtämään näitä sarjakuvia, tunkeilla heidän tontilleen.

Suunnitelmana ilmeisesti on, että Suuri Kurpitsa julkaisee Kulttuuritoimituksessa julkaistavat sarjat kirjana vuonna 2028?

Pauli: – Kyllä vain. Kokoelman alustava nimi on ”Kramppeja & nyrjähdyksiä tamperelaisessa kulttuurimaisemassa”. Sen jälkeen sarjan tulevaisuus on auki. Jos joku ovi aukeaa, niin sitten sitä harkitaan tai siitä astutaan. Sekään ei ole katastrofi, jos Kramppien paluu jää tähän reilun vuoden pätkään.

– Mutta tässä yhteydessä tosiaan huomasi, kuinka vaikea nykyään on saada mitään läpi lehdistöön –siellä on rahat ja tilat niin vähissä. Nythän Suomen Kuvalehti lopetti sen viimeisenkin kotimaisen sarjakuvansa.

Millainen on suomalaisen sarjakuva tilanne keväällä 2026?

Pauli: – Voin olla tyytyväinen, että tein varsinaisen aktiiviurani juuri suomalaisen sarjakuvan nousukaudella tai huippukaudella. 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa lehdet halusivat kotimaista ja varta vasten niille tehtyä sarjakuvaa. Lehtiäkin oli paljon enemmän kuin nyt.

– Toisaalta nykyään on todella paljon hyviä tekijöitä. Mulla on hankaluuksia, kun ei voi julkaista määräänsä enempää Suuren Kurpitsan kautta. Joskus sattuu, kun joutuu sanomaan tekijöille, että en mä jaksa tai ehdi julkaista näin paljon, että sun täytyy löytää joku muu kustantaja tai tehdä omakustanne.

– Mutta senkin huomaa, että vaikka nuoria tekijöitä on paljon, ei lukijakunta ole oikein uusiutunut. Paljon tapaa keski-ikäisiä ja aikuisia, jotka sanoo, että ”mulla on jo hyllyt täynnä, en mä voi ostaa kuin yhden kirjan nyt”, vaikka periaatteessa mieli tekisi. Alkaa olla vähenevä voimavara tämä viisi-kuusikymppisten sarjakuvaharrastajien segmentti. Tarvittaisiin enemmän nuorta uutta aktiivilukijaa, koska luettavaa Suomessa kyllä riittää.

Mitä mieltä olet Kramppien & nyrjähdysten uudesta tulemisesta Kulttuuritoimituksen sivuille juuri nyt?

Pauli: – Mua kiinnostaa tosi paljon se, minkälainen siitä kehkeytyy, koska sarjakuvaa on käsikirjoitettuna puolen tusinaa jaksoa mutta ei yhtään sen enempää. Joskus Christer ehdotti, että mä käsikirjoittaisin Mämmilän tyyliin etukäteen koko pitkän kaaren. Mutta en mä pysty siihen eikä se olisi musta kiinnostavaa. Mieluummin menen spontaanisti ja nappaan aiheita ilmasta sitä mukaa kun sarja etenee.

Kramppeja & nyrjähdyksiä alkaa Kulttuuritoimituksessa vapunpäivänä 1.5.2026.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua