Tiedettä livenä Tampereen yliopiston Teatterimontussa – Selittävä tekijä -konseptin ensi-ilta keskiviikkona

Livetieteen tekijäjoukkoa. Kuva: Heikki Gröhn

Päivi Vasara

Tietoyhteiskunnassa tieto on kaiken keskipisteessä, mutta todellisuudessa asiantuntijat ja päättäjät eivät aina tiedä.

Etenkin kriisiaikoina menestymisemme riippuu kyvyistämme käsitellä ja hallita tietämättömyyttä.

Uusi livetiedekonsepti Selittävä tekijä: ihmistieteellinen tutkimus ja tutkijat lavalla suuntaa huomiomme siihen, miten tietämättömyys vaikuttaa yhteiskunnassa ja kansalaisten elämässä.

Ihmistieteissä tutkija kohtaa kiinnostavia ihmisiä, ilmiöitä ja todellisuuksia. Mikä ihmisen toimintaa kulloinkin selittää? Lavalla nähdään tutkijat ja näyttelijät. Esillä ovat tutkimustulokset, tutkijoiden kohtaama todellisuus ja tieteen tekemisen reunaehdot kulissien takaa.

Tietoyhteiskunnan paradoksi

Pilottiesitysten teemana on tietoyhteiskunnan paradoksi: tiedon rinnalla lisääntyy aina myös tietämättömyys.

Livetiedekonseptin ensi-ilta on keskiviikkona 14.12.2022 Tampereen yliopiston Teatterimontussa kello 19. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti, joten esitykseen pitää ilmoittautua.

Esitys kestää noin 100 minuuttia. Toinen esitys on Helsingissä Oodin Maijansalissa 12.1.2023 kello 19 osana Tieteiden yötä.

Pohjalla on tutkimushanke

Tietämättömyyttä tarkastellaan Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen Suomessa 2020-luvulla -tutkimushankkeen pohjalta. Livetiedekonseptia ovat kehittäneet yhteistyössä kirjailija ja teatteriohjaaja Hanna Ryti, kulttuurituottaja ja tutkija Anne Koski sekä tutkimushankkeen johtaja Jaana Parviainen.

Nykyisessä mediailmastossa ihmistieteellinen tutkimus joutuu monesti puolustuskannalle. Livetiede pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon lähemmäs kansalaisia, jotka voisivat hyötyä siitä. Elävän yleisön eteen nousevat tutkijat ja näyttelijät.

Tutkimustulosten lisäksi esillä on ihmistieteellinen ajattelutyö, tutkijoiden tutkimusprosessissa kohtaamat tilanteet ja tieteentekemisen reunaehdot. Livetiede ottaa vaikutteita dokumenttiteatterista ja livejournalismista, mutta pyrkii omaksi lajityypikseen.

Paula Alanen (vas.) ja Anne Koski. Kuvat: Heikki Gröhn

Esityksen teemat

Esityksessä tietämättömyyttä katsotaan sekä haitallisena että hyödyllisenä ilmiönä.

Illan vieras palkittu journalisti, tietokirjailija ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Johanna Vehkoo kertoo lainsäädännön sokeasta pisteestä ja tietämättömyydestä, jonka edessä kansalainen jää yksin.

Tutkija Paula Alanen puhuu koulujärjestelmän sisällä elävästä tiedollisesta väheksynnästä, joka syrjäyttää niin sanottujen armovitosten saajat pois tietämiseen kykenevien kansalaisten joukosta.

Tietämättömyyden merkitys kasvaa erityisesti kriisitilanteessa, kun epävarmuus lisääntyy.

Johanna Vehkoo (vas.) ja Jaana Parviainen.

Tutkija Anne Koski pohtii Nokian matkapuhelimien romahduksen kytkentöjä yhtiön kyvyttömyyteen päästää irti kaikkitietävän asemaan liittyvästä ylimielisyydestä. Epävarmuudessa olisi tarvittu luovia ratkaisuja, mutta yhtiön työkulttuurissa kyky tunnistaa oma tietämättömyys ja taito pidättäytyä tietämästä heti varmasti jäivät puuttumaan.

Sama korostuu yliopistotutkija Jaana Parviaisen esityksessä Suomen hallituksen kamppailusta koronapandemian kanssa. Koronavirus muutti maailman hetkeksi globaaliksi tietämättömyyden hallinnan koelaboratorioksi, jossa asiantuntijat ja päättäjät joutuivat toimimaan ilman riittävää tietoa viruksesta. Poliitikoilla oli sekä hyviä että huonoja selviytymisstrategioita tietämättömyyden kanssa.

Selittävä tekijä Tampereen yliopiston Teatterimontussa ke 14.12.2022 klo 19. Ilmoittaudu tapahtumaan täällä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua