Anssi Vaittinen. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Oriveden kampus toimii entisissä Oriveden opiston tiloissa keskellä maaseutukaupunkia. Viime kesä meni kurssien suhteen hyvin, koska koronarajoituksista päästiin eroon. Ensi talven tapahtumien suhteen on myös kovat odotukset.

Kampuksen uusi toimitusjohtaja Anssi Vaittinen linjaa tulevaisuutta ja kasvusuuntana olisi koko Pirkanmaa.

– Sijainti on keskellä Orivettä. Tänne pääsee junalla asemalle ja kiskobussilla seisakkeelle Oriveden keskustaan. Meidän pitäisi varmaan saada Oriveden rautatieasemalla leegio polkupyöriä, jotta kulkeminen helpottuisi. Kiskobusseja kulkee hyvin aamulla ja illalla, mutta niitä tarvittaisiin muinakin aikoina.

Päärakennus edestäpäin. Oriveden Kampus aikoo laajentaa kulttuuritarjontaa koko Pirkanmaan alueelle. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Korona laittoi stopin

Kampusta ylläpitävä Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi perustettiin vuonna 2019. Ensimmäiset vuodet puikoissa oli maakuntavaikuttaja Reijo Kahelin. Anssi Vaittinen astui ruoriin heinäkuussa.

Kulttuuriosuuskunta osti Ahlmanin koulun säätiöltä tyhjilleen jääneen Oriveden opiston kiinteistön yhden euron hinnalla. Osuuskunnan omistukseen tuli 3,5 hehtaarin tontti, jolla sijaitsee viisi rakennusta. Kiinteistöä tarjottiin myös Oriveden kaupungille, mutta se ei tarttunut kauppaan.

Toimintaa harjoitetaan Oriveden Kampuksen nimellä, jotta se ei sekaannu Tampereella toimivaan Oriveden opistoon.

Puistoon suunnitellaan esiintymislavaa ensi kesäksi, jotta siellä voisi järjestää keikkoja. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Yleishyödyllinen yhteisö

Kampus lähti vireästi alkuun, mutta sille kävi kuten muillekin kulttuuritoimijoille, korona ja myötä tulleet rajoitukset laittoivat stopin kasvulle. Vuonna 2021 jouduttiin peruuttamaan 40 tapahtumaa koronan vuoksi. Nyt näyttää valoisammalta.

– Takana on ensimmäinen kunnon kesä.

Osuuskunta on yleishyödyllinen yhteisö. Jäseniä on 160, joista kaksi on yrityksiä ja seitsemän on yhteisöjäseniä. Osuuskunnan liittymismaksu on sata euroa, ja tähän pääomaan ei ole koskettu, vaan se on vararahasto.

Ennen kansanopisto oli Kansanvalistusseuran lippulaiva. Oriveden kylällä on kovasti mietitty, miksi Seura luopui opistosta, mutta vastausta ei ole keksitty. Loppuiko ehkä sivistysinto? Oliko tarvetta keskittämiseen? Oriveden opisto sai vuoden kestävien kirjoittaja- ja kuvataidelinjojen ansiosta valtionapua ja opiskelijat opintotukea, joten toiminta oli kannattavaa. Mikä sitten oli luopumisen syy – mene ja tiedä.

Anssi Vaittinen aloitti Kampuksen toimitusjohtajana heinäkuussa. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Rahoitus vaatii päänvaivaa

Yksi Kampukselta tiloja vuokranneista toimijoista on Sirkus Faktori. Se on itsenäinen, voittoa tavoittelematon, taiteilijavetoinen yhdistys. Sirkus Faktori vuokraa Kampukselta tilaa ja koordinoi ja järjestää itse residenssejä sirkustaiteilijoille.

Kampus jatkaa Kansanvalistusseuran jalanjäljissä esimerkiksi järjestämällä kuvataide-, kirjoittaja- ja musiikkikursseja. Kesäkurssien perinne on yli sata vuotta vanha.

– Meidän pitää nyt löytää rahoitus joka kuukausi, Anssi Vaittinen sanoo.

Talouden tukijalka on tilojen vuokraaminen. Esimerkiksi Sointula-talon hotellitoimintaa ja ravintolatilaa pyörittää ulkopuolinen. Oriveden kaupungin nuorisotilat ja nuorisotoimi ovat vuokralaisina päärakennuksen alakerrassa. Lampela-taloa käyttää A-Kilta. Lisäksi olisi tarjota tiloja etätöiden tekemiseen, kirjoittajan työhuoneiksi ja kaksi kuvataiteilijan työtilaa. Lisäksi on vuokrattu asunnoiksi opettajien asuintiloja.

Ajatusmallina on, että vakiintuneilla vuokrasopimuksilla saataisiin sen verran rahaa kasaan, että ne riittäisivät palkkakuluihin. Kampus työllistää nyt kymmenen osa- tai kokoaikaista henkilöä.

Tilaa piisaa, sillä rakennuksia on monta. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Kursseilla on vetovoimaa

Kampuksen oli helppo saada kesäkurssit täyteen.

– Ihmisillä on nykyisin tavaraa. Kukaan ei halua sitä lisää. Sen sijaan on tarve ja halu laittaa rahaa itsensä kehittämiseen, Anssi Vaittinen uskoo.

Kesän aikana oli isoja tapahtumia, kuten Mieskuoroliiton harjoitusleiri, samoin Naiskuoroliitto ja Sekakuoroliitto harjoittelivat Orivedellä.

Lokakuussa on Ruskatrööttä eli puhallinorkesterien harjoitusleiri. Jälkimmäinen on niin massiivinen tapahtuma, että Kampuksen majoitustilat eivät riitä, vaan lisäksi on lähikoululla yhteismajoitusta. Lisäksi pelitapahtuma Zoo-2022 täyttää koko kampuksen lokakuussa yhtenä viikonloppuna.

– Ensi kesän kalenteri näyttää hyvältä.

Orivedellä monen asian moottori

Oriveden kaupunkilaisille Kampus näkyy esimerkiksi Klemetti-salin tapahtumina. Konserteissa ovat esiintyneet muun muassa Radion Sinfoniaorkesteri, Pasi Kaunisto ja Tampere Filharmonian vaskipuhaltajat. Musiikkileiriläiset ovat usein järjestäneet myös konsertin.

Iso sali tarjoaa myös liikuntatilaa kouluille ja seuroille, ja siellä harjoittelee Oriveden Ponnistus.

Kansanopisto vuokraa Klemetti-salia eläkeläistoimintaan, kuten joogaan.

– Vuodenkierron isoin konsertti on adventtitapahtuma.

Elokuvaesitykset ovat vakiintuneet

Elokuvaesitykset ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Mitään muuta elokuvateatteria kaupungissa ei olekaan. Esitystoiminta jatkuu yhdessä Pirkanmaan Elokuvakeskuksen kanssa.

– Entisiin kuvataiteen opetustiloihin on rakennettu Galleria Akvaario. Siellä on ollut muun muassa kaksi naivistisen taiteen näyttelyä Suomen Gallupin Säätiön kokoelmista, säätiön myyntinäyttely, kaksi Tampereen taidemuseon kiertonäyttelyä ja paikallisten taiteilijoiden näyttelyjä.

Lisäksi on ollut yhteiskunnallisia seminaareja, kirjailijatapaamisia ja työpajoja. Lisäksi on Sirkus Faktorin järjestämissä taiteilijaresidenssissä asuneiden sirkustaiteilijoiden demoesityksiä heidän harjoittelemastaan ohjelmasta ja Helsingin Vanhan Musiikin Seuran musiikkitilaisuus.

Seuraava isompi tapahtuma on puhallinorkesterileirin Ruskatröötän avajaiskonsertti 7.10.2022, mukana on Ilmavoimien Big Band.

Ilman Kampusta Orivesi olisi paljon hiljaisempi kylä.

Anssi Vaittinen Kampuksen vuokralaisen Sirkus Faktorin harjoitustilassa. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Tavoitteita tulevaisuudelle

Anssi Vaittinen näkee, että tulevaisuudessa on hyvä jatkaa samalla hyväksi havaitulla linjalla.

– Ensi talvi näyttää, miten sujuu, kun on päästy koronasta eroon. Kysyntää kokous-, tapahtuma- ja kurssitiloille on.

Tontilla on iso puisto. Tavoitteena on, että sinne saataisiin ensi kesäksi lava, jotta voisi järjestää populaarimusiikin konsertteja, mutta ei kuitenkaan kilpailla jo olemassa olevien rock-festivaalien kanssa – jotain siltä väliltä.

– Nuorten orkesterileirejä kaivataan, jotta nuoret saisivat kokemusta soittamisesta isossa orkesterissa. Tämä valmentaisi ammattiin.

Tilaa on hulppeasti

Kampuksen 9 000 neliön tiloista on pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla vuokrattu yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille noin kolmannes. Koska rakennuksissa on paljon käytäviä, porras- ja kiinteistöteknisiä tiloja, alkaisi suuremman neliömäärän vuokraaminen jo haitata osuuskunnan omaa toimintaa.

Keskeistä on tilojen pitäminen käyttökuntoisina ja siisteinä sekä tehdä suunnitelmallisesti korjauksia. Rakennukset ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kahden vuoden aikana on lisätty yläpohjien lämpöeristeitä ja uusittu osassa asuinhuoneita pintamateriaaleja. Jatkossakin Kampuksella haetaan uusia pitkäaikaisia vuokralaisia kaikkiin mahdollisiin tiloihin.

Kesäaikana ravintola oli avoin kaikille, mutta talvikauden se toimii tilausravintolana.

Kampuksen strategiana on tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Puiston olijoita. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Päärakennus puiston suunnasta. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Freskon alkuperä selvisi

Kun Anssi Vaittinen aloitti työnsä Kampuksella, selvisi myös ravintolatilaan johtavien portaiden freskon alkuperä. Sattumalta se on Anssin vaimon Saara Vesikansan sisaren Odessa Vesikansa ja tämän kavereiden tekemä. Odessa oli ollut vuoden kurssilla Orivedellä. Hänelle oli ihme, että fresko on vielä olemassa. Se on tehty ilman erityisempiä suunnitelmia periaatteella ”paljon okraa”.

– Jos jolla kulla on konserttitason flyygeli vailla uutta kotia, meillä olisi sille käyttöä, Anssi Vaittinen vihjaa.

Yksi flyygeli on, mutta se ei oikein pysy vireessä. Menneisyydessä Oriveden asukkaat keräsivät kansalaiskeräyksellä rahat konserttiflyygeliin, mutta lahjoitussoitin päätyi Tampereelle. Se ei varmaan ollut Oriveden asukkaiden tarkoitusperä aikoinaan.

Tämän jutun kirjoittaja on saanut Pirkanmaan Kulttuurirahastolta tukea journalistiseen työskentelyyn.

* *

Oriveden Kampus

• Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on perustettu 2019. Yleishyödyllinen yhteisö, joka ei jaa voittoa jäsenilleen.
• 9 000 neliötä ravintola-, majoitus-, koulutus- ja konserttitiloja.
• Klemetti-salissa on 250 hengen katsomo sekä 150 paikkaa lattialla.
• Kymmeniä konsertteja, kursseja, seminaareja ja tapahtumia ympäri vuoden.
• Toiminnan tavoitteena on kulttuuritarjonnan ja elämysten lisääminen koko Pirkanmaan alueella.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua