Verkko toi Helsingin kirjamessut olohuoneisiin – keskusteluja oli mukava seurata, mutta verkko supisti tarjontaa

Jarkko Nieminen haastatteli norjalaiskirjailija Jo Nesbøta uutuuskirjasta Valtakunta.

Sirpa Pääkkönen

Korona siirsi Helsingin kirjamessut verkkoon ja sitä myötä kotikatsomoihin. Neljän päivän ajan (22.–25.10.2020) kirjailijat ja haastattelijat ovat saapuneet katsojien tietokoneille, ipadeille ja peilattuna televisioruuduille.

Tämä on ollut kätevää ja mukavuus jatkuu, kun messulipulla voi katsella ohjelmia vielä pari viikkoa jälkikäteen.

Verkkomessujen hyviä puolia ovat helppous ja mahdollisuus keskittyä haastatteluihin. Ei tarvitse lähteä tungeksimaan täpötäyteen Messukeskukseen, yrittää saada katsomoista istumapaikkaa tai pinnistellä, jotta kuulisi mistä lavalla puhutaan.

Aikatauluttamisen voi tehdä omaan tahtiin. Jos kahdella lavalla pyörii samaan aikaan kiinnostava ohjelma, molemmat voi katsoa omassa rytmissään.

Ikävä puoli tämän vuoden kirjamessuissa oli se, että ohjelmaa jouduttiin supistamaan. Jo etukäteen suunniteltuja kiinnostavia keskusteluja jouduttiin karsimaan, koska esiintymislavoja ja standeja on verkkomessuilla vähemmän kuin niitä olisi ollut Messukeskuksessa.

Spontaanit heräteostoksetkin jäivät tekemättä, kun kaikkialla levittäytyvät kirjapinot eivät nyt houkutelleet pysähtymään niiden ääreen.

Tärkeintä on toki se, että kiinnostus kirjoihin pysyy yllä ja lisääntyy. Tässä verkkomessut onnistuvat siinä kuin elävät messutkin. Kirjoja julkaistaan paljon ja tuskin ammattilukijakaan pystyy perehtymään kaikkeen, mitä haluaisi lukea.

* *

Haastattelijoissa ja heidän valmistautumisessaan haastatteluihin oli eroja. Joidenkin haastattelijoiden hieman huolimattomalta tuntuva valmistautuminen ja kyselytekniikka ärsytti. Tota, tota, tota noin ja niiku toistuvat kysymyksissä ja vievät rajattua haastatteluaikaa.

Toki useimmat olivat valmistautuneet hyvin lukemalla uutuuskirjan, tutustumalla kirjailijan aikaisempaan tuotantoon ja kertomalla myös, mitä tunnelmia kirja herätti heissä. Haastattelijan ja kirjailijan välille syntyi hyviä dialogeja.

Mukavaa on myös se, että koronapandemia ei torpannut kansainvälisiä kirjavierailuja, vaan etäyhteyden kautta katsojat pääsivät kirjailijoiden koteihin kuuntelemaan kirjailijoiden tarinointia täyteen ahdettujen kirjahyllyjen edessä.

Yksi sympaattisimmista kohtaamisista oli yhdysvaltalaiskirjailija Elisabeth Stroutin ja Sofi Oksasen keskustelu. Srout kertoi välittömällä tavallaan romaaneistaan Olive Kitteridge ja Pikkukaupungin tyttö. Hänen kirjoittamistapansa on usein spontaani. Hän antaa tekstin ja ajatusten tulla. Prosessin myötä tarina muokkautuu romaaniksi ja kuten moni muukin kirjailija Srout kiintyy henkilöhahmoihinsa ja elää heidän rinnallaan.

Jännityksen mestari Jo Nesbølla on paljon suunnitelmallisempi työskentelytapa. Hänellä on hahmotelma ja synopsis, jota hän seuraa, mutta kirjoittamisen aikana se muokkautuu henkilöiden mukana ja kirjailija voi muuttaa tarinan suuntaa. Haastattelussa oli hauskaa kuulla, miten vahva tarinoiden kertomisen perinne ympäröi Nesbøta, kun hän oli lapsi ja miten hänestä oli jännittävä kuunnella ja kertoa kummitusjuttuja ullakolla.

Juha Hurme erottuu suomalaisessa kirjallisuudessa persoonallisella tyylillään tutkia historiaa ja puhua siitä. Komea Finlandia-palkittu teos Niemi saa jatkoa uudella historiateoksella Suomi.

Hurme lukee valtavasti, mutta ei kumartele liikaa auktoriteetteja. Haastattelussa hän uskalsi sanoa, että historiaa on kirjoitettu paljon niin, että totuus on unohtunut tai ihmisiä on johdettu väärään suuntaan.

Sympaattinen keskustelu oli myös Petri Tammisen ja Antti Röngän vuoropuhelu. Isä ja poika ovat molemmat kirjailijoita, jotka ovat oppineet tuntemaan toisiaan syvällisemmin kirjoittamalla kirjeitä. Isä opettaa poikaa, mutta roolit kääntyvät välillä myös päinvastoin. Isä saa ajatuksia pojan tekemisistä. Kirjeenvaihdosta syntyi kirjeromaani Silloin tällöin onnellinen.

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kirjoittanut tietokirjan Voimana toivo. Hänen esiintymistään oli miellyttävä seurata, koska hän on erinomainen puhuja. Psykoterapeutti antoi toivoa kaikille, joita elämän vastoinkäymiset painavat. Korona-aikana toivoa tarvitsevat kaikki.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua