Toimitusjohtaja Kimmo Jylhämö ja Vastapainon julkaisuja. Kuvat: Marjatta Honkasalo

Marjatta Honkasalo, teksti ja kuvat

Vastapainon toimitusjohtajan Kimmo Jylhämön työhuoneessa Tampereen Yliopistonkadulla on hyllymetreittäin kirjoja. Hyllyille alkoi kertyä nimekkeitä jo 1980-luvun alussa, mutta paljon uusia kirjoja on ilmestynyt myös Jylhämön toimitusjohtaja-aikana.

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet ovat saaneet Vastapainosta kanavan tuoda uusinta tietoa lukijoiden ulottuville. Vuosittain julkaistaan 30–40 tieto- tai tiedekirjaa.

Vastapaino aloitti osuuskuntana vuonna 1981, mutta taloudellisissa paineissa kustantamo muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2015 ja Jylhämö pestattiin toimitusjohtajaksi. Alkuperäinen osuuskuntahenki on kyllä yhä voimissaan, sillä osuuskunnan jäsenet omistavat kustantamosta 90 prosenttia. Loput 10 prosenttia omistuksesta kuuluu Tampereen, Turun ja Lapin yliopistoille.

– Osuuskuntahenki näkyy siinäkin, että emme ole koskaan jakaneet omistajille osinkoja, vaan kaikki tuotto käytetään kustantamon toimintaan ja kirjojen julkaisuun.

Arvostettu tiedekustantaja

Vastapaino on saavuttanut arvostetun aseman yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tiedekirjojen kustantajana. Se on sijoitettu johtavalle 2-tasolle tieteellisten julkaisukanavien tasoa kuvaavassa Julkaisufoorumi-luokituksessa, ja Vastapainon käytössä on ollut keväästä 2015 lähtien Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus.

Kun Vastapaino julkaisee yli 30 kirjaa vuodessa, kustantamoon tulee teosehdotuksia monin verroin enemmän.

– Saamme yhdessä kuukaudessa jopa 30–40 ehdotusta eli vain noin 10 prosenttia yhteydenotoista päätyy lopulta kirjaksi. Teemme kuitenkin töitä myös niiden tekstien hyväksi, joita emme julkaise. Jos tekstillä on potentiaalia, ohjaamme, miten sitä voisi kehittää ja minne tekstiä voisi tarjota. Tätä ei nykyisin isoissa kustantamoissa juurikaan tehdä.

Vastapainon julkaistavaksi päätyy sellainen käsikirjoitus, joka täyttää yhden oleellisen kriteerin.

– Kirjalla täytyy olla lukija. Se on tärkein kriteeri, jonka perusteella päätämme julkaisusta, Jylhämö tähdentää.

Kustantajan on koko ajan mietittävä, mistä löytää uusia kanavia markkinoida omia kirjojaan, Kimmo Jylhämö sanoo.

Kirjan tukia nakerretaan

Huoli painetun kirjan tulevaisuudesta on konkreettisesti läsnä kaikessa kustantamon tekemisessä, eikä hallituksen suunnittelema kirjojen arvonlisäveron nosto ainakaan vähennä huolta.

Meidän liikevaihtomme on 500 000 – 600 000 euroa. Siinä alv-prosentin nosto 10:stä 14:ään ei merkitse juuri 20 000 euroa enempää, mutta kun heikennyksiä kasaantuu, alkaa näitä kymmeniä tuhansia kerääntyä, Jylhämö sanoo.

Hän viittaa muun muassa siihen, että enää eivät kirjastot saa tukea vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostoon, mikä näkyy tietysti heti kustantamon tuloksessa. Ostotuki lakkautettiin tänä vuonna kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.

Kustannusten nousu näkyy luonnollisesti kirjan hinnassa.

– Kirja on vielä helppo ostaa kymmenellä eurolla eli oluttuopin hinnalla, mutta yli 30 euron hintaisen kirjan kohdalla joutuu miettimään, haluaako kirjan oikeasti itselleen.

Pienkustantamon pitää kamppailla löytääkseen myyntikanavia tilanteessa, jossa kirjakaupat sekä vähenevät että harventavat valikoimaansa. Tietokirjojen ja varsinkin tiedekirjojen on vaikea saada sijaa kirjakaupoissa.

– Kauan on jo puhuttu tiedon pinnallistumisesta, mutta nyt se vasta on laajasti todentumassa. Joudumme koko ajan miettimään, miten saamme omia kirjojamme esille. Sitä teemme koko ajan täällä kustantamossa, osuuskunnan hallituksessa sekä yliopistojen kanssa.

Opiskelijat suosivat painettua kirjaa

Jylhämö uskoo joka tapauksessa kirjaan, nimenomaan paperiseen kirjaan. Hän vertasi kirjassaan Digi-askeesi (Vastapaino, 2022) kirjaa haikalaan Neil Gaimania lainaten. Hait elävät yhä, vaikka ovat vanhempia kuin dinosaurukset. Myös kirja elää, vaikka digiaika muuttaa tekstin helposti sähköiseen muotoon. Kirjan analogia on selkeä, sillä siihen on helppo keskittyä yksi asia kerrallaan.

Painettu kirja jää kuitenkin monella tavalla vaille kaipaamaansa tuuppausta.

– Sivistysinstituutiotkin ovat alkaneet hylkiä kirjaa. Esimerkiksi pääsykokeissa yhä useammin vaatimuksena on sähköinen, netistä ilmaiseksi saatavilla oleva aineisto, Jylhämö harmittelee.

Toisaalta opiskelijoille konkreettinen kirja on yhä mieluisampi kuin sähköinen versio.

– Kokonaisuuden hahmottaminen, tekstin selailu ja palaaminen luettuun ja sisällysluettelon seuraaminen on paljon helpompaa silloin, kun kirja on fyysisenä kädessä.

Jylhämö ymmärtää äänikirjojen suosion viihteellisessä kirjallisuudessa, mutta tieteellisissä teksteissä äänikirja ei ole hänen mielestään todellinen vaihtoehto.

Antti Eskolan Vanhuus on ollut Vastapainon myydyimpiä kirjoja. Myös yliopiston oppikirjoina käytettävistä teoksista otetaan tasaisin väliajoin uusia painoksia.

Eskolan kirjat menestys

Kirjan kustannukseen kuuluvat hienot onnistumiset, myyntimenestykset, mutta tietysti myös ne vähemmän myyvät kirjat, joille nämä onnistumiset antavat mahdollisuuden.

Viime vuosien onnistumisista Kimmo Jylhämö mainitsee sosiaalipsykologin, emeritusprofessori Antti Eskolan (1934-2018) teoksen Vanhuus. Hienoja meriittejä pienelle kustantamolle ovat olleet myös esimerkiksi se, että Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset oli Tietokirjallisuuden Finlandia 2019 -palkintoehdokkaana ja että Nina Kokkisen tietokirja Totuudenetsijät voitti samana vuonna Suomen Taideyhdistyksen Edvard Richter -palkinnon.

– Viime vuonna julkaistu Leena Elina Valkeapään Kansallispuvun kulttuurihistoria on nyt ehdolla vuoden kauneimmaksi kirjaksi, Jylhämö iloitsee.

Kevään julkaisuissa on muutamia, joiden vastaanottoa Jylhämö odottaa kiinnostuneena. Niistä hän mainitsee professori Rita Felskin kirjan Kirjallisuuden hyödyllisyys (suom. Jyrki Vainonen), jossa Felski pohtii lukemisen motiiveja, hyötyjä ja mysteerejä. Kiinnostava esseeteos on myös äänitaiteilija ja äänitutkija Taina Saarikiven Lihan värinä. Kirja käsittelee surua, luopumista, hiljaisuutta, himoa ja lihallisuutta sekä elämän hallitsemattomuutta ja rajallisuutta.

* *

Vastapaino

• Vuonna 1981 perustettu tieto- ja tiedekirjakustantamo.
• Julkaisee tietokirjoja, tiede- ja tietokirjallisuuden suomennoksia sekä tieteen tuloksia laajemmalle yleisölle välittävää kirjallisuutta, tutkimus- ja oppikirjoja. 
• Osakeyhtiö Vastapainon omistavat Osuuskunta Vastapaino (90 prosenttia) sekä Tampereen, Turun ja Lapin yliopistot. Osuuskunnassa on noin 3 000 jäsentä.
• Kustantamossa on kolme täysipäiväistä ja kolme osa-aikaista työntekijää.
• Osuuskunta Vastapainon hallituksen puheenjohtaja on Saara Särmä.
• Verkossa: www.vastapaino.fi

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua