Kuva: Eli Harju
KESKUSTELU | Miksi kulttuurijournalismi on tärkeää? Ketä se kiinnostaa? Tässä keskustelun teemat lauantaina Tampereen kirjafestarien paneelissa.
”Mitä enemmän kulttuurista leikataan, sitä enemmän katoaa ihmisiä.”
Päivi Vasara, teksti
Eli Harju, kuvat
Kulttuuritoimituksen päätoimittaja Marita Salonen otti Tampereen Kirjafestareiden (30.11.–1.12.2024) lauantaisessa paneelikeskustelussa esiin ensimmäisessä puheenvuorossaan teemalauseemme: kulttuuri kuuluu kaikille.
– Avoimelle maksuttomalle kulttuurijournalismille on tarvetta. Huono bisnes se kyllä on. Tarpeesta kertoo se, että vuonna 2019, kun sivusto julkaistiin, puolessa tunnissa 440 lukijaa tykkäsi tyhjästä sivusta, Marita sanoi.
Lauantain paneelissa Tampere-talossa olivat mukana Marita Salosen lisäksi Aamulehden päätoimittaja Sanna Keskinen ja Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kanninen. Kanninen edusti taidelaitoksia. Keskustelun juonsi Aamulehden toimittaja Kaisa Järvelä.
Otsikkoja olivat: miksi kulttuurijournalismi kiinnostaa ja ketä se kiinnostaa.
Lavalla Kaisa Järvelä (vas.), Sanna Keskinen, Mikko Kanninen ja Marita Salonen. Kuva: Eli Harju
Sanna Keskisen kertoi siitä, kuinka digisiirtymä on pakottanut itsetutkiskeluun. Digitaalisuus on myös karsinut resursseja.
– Analytiikka ei ole kaikki, mutta ei kaikki kulttuurijournalismi mene kuumille kiville, Sanna Keskinen kertoo.
Onnistuneimmat kulttuurijutut tavoittavat Aamulehdessä kymmeniä tuhansia ihmisiä. Menestynein on sivunnut kirjallisuutta ja musiikkia. Se oli Pate Mustajärven soolouran alku.
Mikko Kannisen mielestä huhut kulttuurijournalismin kuolemasta ovat liioiteltuja. Se, mitä puuttuu, ymmärretään vasta jälkikatsonnassa.
– Ammattikriitikot, kahden alan maisterit, vain yhteen taiteenalaan keskittyneet ovat rajusti vähentyneet. Mitä enemmän kulttuurista leikataan, sitä enemmän katoaa ihmisiä. Nuoruudessani kulttuuriharrastuksia arvostettiin. Nyt jopa korkeat päättäjät pitävät kulttuuria turhana ja luksuksena, toteaa Mikko Kanninen.
Kulttuuritoimituksella on ollut marraskuussa noin 75 000 uniikkia lukijaa, raja saattoi mennä rikki keskustelun aikana.
Suosituimman sisällön joukkoon nousevat lähes joka kuukausi hyvin hoidetut menokalenterit.
– Niistä on konkreettista hyötyä, kun miettii, minkä elokuvan katsoisi, mille keikalle menisi, minkä teatteriesityksen katsoisi, Marita kertoi yleisölle.
Aamulehden päätoimittaja Sanna Keskinen piti hänkin hyötynäkökulmaa tärkeänä.
Lukijaa lähelle tuleva kulttuurijournalismi on vetovoimaista. Ylätason sofistikoitunut journalismi ei kiinnosta, sanoo Keskinen.
Mikko Kanninen haastaa tämän näkemyksen. Tamperelainen teatterikävijä innostuu laadusta ja uudesta, kun hänet on ensin saatu istumaan penkkiin.
– Houkuttelussa toki käytetään tuttuutta. On olemassa muuri, jonka yli on hypättävä. Katsoja voi tykätä jostain, mistä ei tiedä tykkäävänsä.
Lopuksi osallistujat saivat sanoa teemalauseensa kulttuurijournalismista.
- Sanna Keskinen: ”Kulttuurijournalismin tehtävä on yhdistää taide ja yleisö”.
- Mikko Kanninen: ”Dynaaminen osa kansallista ja globaalia taidekeskustelua”.
- Marita Salonen: ”Kulttuurijournalismissa kritiikki on niin tärkeää, että sen puuttuminen olisi kuin ajaisi autoa kolmella renkaalla”.
Paneelikeskustelun yleisössä oli kymmenkunta kulttuuritoimituslaista. Anne Välinoron (oik.) seurassa hänen uuden lyhytelokuvansa päähenkilö Mirja Nylander Mikkelistä. Kuva: Eli Harju
Tamperelaiset ottaneet omakseen
Marita yllättyi Kirjafestareiden ensimmäisen päivän aamusta.
– Olin ihan varma – ja salaa toivoin, kun jännitin – ettei voi heti avauksessa olla paljon yleisöä suuressa Sorsapuistosalissa. Eikä ainakaan kuuntelemassa keskustelua kulttuurijournalismista.
Tampere-talo kuitenkin täytti yleisöstä heti lauantaiaamuna.
– Ihana pöhinä joka paikassa. Tuntuu, että tamperelaiset ja aika monet muutkin ovat ottaneet tapahtuman omakseen tosissaan.
Marita kuului alkuvuosina Kirjafestareiden ohjelmatoimikuntaan ja iloitsee nyt siitä, että tapahtumasta on tullut kodikas – vähän erilaiset kirjamessut.
* *
Sunnuntain ohjelma
Tampereen Kirjafestarien päiväkohtaiseen ohjelmaan pääset täältä.
Tulenkantaja jaetaan – lue arviot
Tulenkantaja-kirjallisuuspalkinto jaetaan Tampereen Kirjafestareilla Tampere-talossa sunnuntaina 1.12.2024 kello 13.
Kaikki ehdolla olevat teokset on arvioitu vuoden mittaan Kulttuuritoimituksessa. Lue arviokooste täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Entisestä koulurakennuksesta kuoriutuu remontissa kaunis kulttuurin kehto – Nekalabin vuokralaiset on valittu
KULTTUURITILA | Nekalan vanhan koulurakennuksen tiloissa on kaunista. On kunnostettuja hienoja vanhoja ikkunoita ja alkuperäisiä lamppuja 1930-luvulta. Tuore maali tuoksuu.
10-vuotiaan Kangasala-talon toiminta on vakiintunut ja hyvässä lennossa: ”Talo on otettu omaksi”
TAPAHTUMAPAIKKA | Kangasala-talo on vakiinnuttanut paikkansa kulttuurin tuojana lähelle paikkakuntalaisia. Kävijöistä puolet on kangasalaisia, kolmannes Tampereen seudulta ja loput kauempaa.
Voisiko kulttuurin kello näyttää toisenlaista aikaa?
KOLUMNI | ”Kaikesta, mikä ei ole ihmisille arjessa taloudellisesti mahdollista, muodostuu ’luksusta’”, Jari Paavonheimo kirjoittaa kolumnissaan.
Yritykset pelastivat valotaidetapahtuman – Aalto Aesthetics loisti Seinäjoella
VALOTAIDE | Monitaidetapahtuma Aalto Aesthetics menetti kaupungin rahoituksen, mutta sai jatkoa paikallisten yrittäjien tukemana.