Kuva: Olli Aittoniemi / Yle
PODCAST | Suomentajien salaisuudet on herkullinen podcast-sarja: tusinan verran keskusteluja kokeneiden suomentajien kesken, aiheena suomentamisen salaisuudet monipuolisin näkökulmin. Millaista on suomentaa sarjakuvaa, klassikoita, teatteria, dekkareita, nuortenkirjoja tai runoja?
Mikko Saari, teksti
Jos nyt aloittaisin alusta, suomentajan ammatti houkuttelisi kovasti. Olen pitänyt suomentamista liki taikuuteen verrattavana taitona. Olen itse puuhastellut jonkun verran lautapelien sääntöjen kääntäjänä, mikä on tietysti hyvin teknistä työtä, jossa on tärkeää välittää tietosisällöt oikein. Kaunokirjallisuuden kääntäminen on sitten jotain aivan muuta – kiehtovaa ja arvokasta työtä.
Siksi onkin aina kiinnostavaa, kun saa kuulla lisää suomentamisen salaisuuksista. Valitettavan harvoista kirjoista löytyy suomentajan jälkikirjoitus, jossa suomentaja kertoo työstään; jokainen sellainen on aina suuren ilon aihe, puhumattakaan aihetta käsittelevistä kirjoista. Kersti Juvan Löytöretki suomeen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019) onkin ollut aivan herkullista luettavaa. Myös Kristiina Rikmanin toimittama Suom. huom. Kirjoituksia kääntämisestä (WSOY, 2005) oli ihastuttava.
Niinpä ilahduinkin, kun bongasin lehdestä puffijutun Areenaan ilmestyneestä YLEn podcast-sarjasta Suomentajien salaisuudet. Sarja perustuu Kirjastokaistalla syksyllä 2021 julkaistuun suomentajien keskustelujen sarjaan Suomentajat lukijoiden luo. Kaksitoistaosaisessa sarjassa puhutaan suomentamisesta monilta eri kanteilta. Kyse on nimenomaan keskusteluista: erillistä haastattelijaa ei ole, vaan suomentajat keskustelevat keskenään.
Formaatti on toimiva ja ainoa valituksen aihe on oikeastaan se, että jaksot ovat vain 20–30 minuuttia pitkiä, kun jokaisesta aiheesta olisin mieluusti kuunnellut vaikka tunnin-pari. Ahmin koko sarjan muutaman päivän aikana. Aiheet ovat monipuolisia: keskusteluissa käsitellään niin sarjakuvan kääntämistä, nuortenkirjallisuutta, teatteria, dekkareita, suomalaisittain oudommista kulttuureista kääntämistä, suomentamisen suhdetta omaan kirjailijuuteen ja klassikoiden uudelleenkääntämistä.
Omat suosikkijaksoni ovat Sampsa Peltosen ja Riina Vuokon keskustelu arabiasta ja kiinasta kääntämisen erikoisuuksista ja sarjan lopettava Kersti Juvan ja Juhani Lindholmin keskustelu klassikoista; tämän jakson kohdalta on toki sanottava, että ihailen Kersti Juvaa niin suuresti, että kuuntelisin Juvan juttuja melkein aiheesta kuin aiheesta. Tästä jaksosta bongasin myös uuden kirjan luettavaksi: Aporia on julkaissut keväällä 2021 Juhani Lindholmin kolumneja, esseitä ja kirjojen johdantoja sisältävän Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia -teoksen. Siihen on perehdyttävä ensi tilassa.
Meillä on upea kieli, erinomaista kotimaista kirjallisuutta, mutta myös ensiluokkainen pääsy maailmankirjallisuuden äärelle, kiitos taitavien suomentajien, joilta löytyy nykyisin perusteellista osaamista valtavasta valikoimasta kieliä ja kulttuureita. Kiitos siitä kaikille suomentajille (ja myös suomennosten kustannustoimittajille!), joiden työ jää usein valitettavalla tavalla katveeseen. Onneksi on tämän sarjan kaltaisia keinoja tuoda sitä kirjallisuudenharrastajien tietoisuuteen.
Sarja löytyy YLE Areenasta, mutta sen voi myös tilata suoraan podcast-soittimeensa. Lisää suomentamisesta Kikka Holmbergin Kulttuuritoimitukselle tekemästä Suomentajan sanoin -haastattelusarjasta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mielenkiintoinen podcast, joka sattuu korviin – arviossa Iida Tikka & mureneva maa
PODCAST | Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Iida Tikan podcast-sarja ilmestyy kreivin aikaan, kun maalle ollaan valitsemassa uutta presidenttiä.
Vuonna 1985 tapahtui jotain ennen kuulumatonta tamperelaisilla radioaalloilla eikä se ole unohtunut vieläkään
KOLUMNI | Radio 957:n pioneeritoimittaja Jari Korkki luennoi paikallisradion pioneerivuosista Vapriikin näyttelyyn liittyvässä luentosarjassa ja palautti Aila-Liisa Laurilan menneeseen.
Kuunnelma Ellen Thesleffistä väreilee kuin taiteilijan teokset – arviossa Viimeinen taulu
RADIO | Dramaattinen kuunnelma kertoo elämänsä loppupuolella olevasta Ellen Thesleffistä ja hänen yhteydestään nuoreen kotiapulaiseen Leenaan.
Mia Takulan ja Ellen Virmanin mielenkiintoinen radioessee käsittelee muunlajisten suomalaisten puhetta
RADIO | Eläinharha-radioessee horjuttaa ihmiskeskeistä maailmankuvaa ehdottamalla, että eläimilläkin voi olla kieli. Eläinten äänet rauhoittavat kuuntelijan ja saavat janoamaan lisää.