Eveliina Talvitie, Jani Ikonen, Miila Westin, Andreas Koivisto ja Kvalitin edustajana Hanna Sinkkonen.
PALKINNOT | Lastenkirjainstituutin Punni-palkinnon voitti Eveliina Talvitien kirjoittama ja Jani Ikosen kuvittama Ai niin, minä olen muuten Lee.
Mikko Saari, teksti
Lastenkirjainstituutin vuoden 2024 Punni-palkinnon voitti Eveliina Talvitien kirjoittama ja Jani Ikosen kuvittama Ai niin, minä olen muuten Lee (Enostone, 2023). Teos esittelee alakouluikäisen lapsen, joka kertoo vähän kerrassaan omasta arjestaan ja ajatuksistaan. Lee on erityinen, koulukaveriensa mielestä jopa omituinen, mutta raadin mielestä teoksessa ei liikaa korosteta Leen erityisyyttä. Leen ja tämän isän muodostaman pienen perheen kuvaus koettiin myös hyvin luontevaksi.
Raati kehui Talvitien tekstin antavan paljon tilaa Jani Ikosen kuvitukselle, joka mukailee Leen mielenliikkeitä, rönsyää, myötäelää, dokumentoi ja liioittelee. Teos on paljon naisten asemaa, tasa-arvoa ja feminismiä käsitelleen kirjailija ja toimittaja Eveliina Talvitien esikoislastenkirja. Jani Ikonen on pitkän linjan kuvittaja, joka on tehnyt paljon kuvituksia lastenkirjoihin.
1 000 euron arvoinen palkinto jaetaan lasten- tai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Palkinnosta kilpaili tänä vuonna 66 teosta, joista 27 oli joko kirjoittajansa tai kuvittajansa esikoinen. Raati antoi pienen muistutuksen kilpailuun kirjojaan ilmoittaneille kustantamoille – ehdolle oli tarjottu muun muassa pidempien kirjasarjojen uusimpia osia, joilla ei tämän nimenomaisen palkinnon suhteen ole mahdollisuuksia voittoon.
Voittajan lisäksi jaettiin neljä kunniamainintaa. Kunniamaininnoilla palkittiin Martina Moliis-Mellbergin ja Sanna Manderin riimitelty kuvatarina I mitt lilla huvud – Rimliga och orimliga rim (Schildts & Söderströms), Miila Westinin lapsille suunnattu sarjakuvaromaani Myyttiset 1: Loputon talvi (S&S), Andreas Koiviston ja Tom Björklundin kaksikielinen lasten ja nuorten tietokirja Ikikallion tarinoita – Mammuteista meidän aikaamme / Urbergets berättelser – Från mammutar till vår tid (Aviador) sekä Tittamari Marttisen nuorille suunnattu säeromaani Tähdet syntyvät sattumalta (Kvaliti).
Moliis-Mellberin ja Manderin riimitarina sai kiitosta modernin ja perinteisen yhdistelmästä ja siitä, miten se saa lapsen tarkkailemaan lähiympäristöään uudella tavalla. Myös Henriikka Tavin alkuteoksen kanssa samaan aikaan julkaistu suomennos Pieni runomieli saa raadilta kiitosta. Westinin kotimaista alakouluikäisille suunnattua sarjakuvaromaania kuvataan harvinaiseksi herkuksi. Koiviston ja Björklundin kirjaa kiitetään hienosta kuvituksesta ja sopivan kepeästä ja hyvin soljuvasta kerronnasta. Marttisen ensimmäinen säeromaani hyödyntää hienosti lajityypin mahdollisuuksia kuvata kipeitäkin asioita. Raadin laajemmat perustelut löydät Lastenkirjainstituutin sivuilta.
Kirsi Kunnaksen Punni-sadusta nimensä saanutta palkintoa on jaettu vuodesta 2017 alkaen. Palkinnon myöntää Lastenkirjainstituutti, joka on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä lastenkirjataiteen edistämis- ja tiedotuskeskus ja erikoiskirjasto. Palkinnon raadissa on mukana Lastenkirjainstituutin väkeä, nuorisojäsen ja vaihtelevia asiantuntijajäseniä. Tänä vuonna palkintoraadissa olivat mukana asiantuntijajäseninä luokanopettaja Matias Laivamaa ja kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistystä edusti Merja Marjamäki ja nuorisojäsenenä oli Ramona Kaapu. Raadin puheenjohtajana toimi Lastenkirjainstituutin Onnimanni-lehden päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen.
* *
Lastenkirjainstituutin tiloissa Tampereella (Puutarhakatu 11 A) on parhaillaan esillä Kirjakori-näyttely, johon on koottu lähes kaikki vuonna 2023 suomeksi ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat. Näyttelyyn voi tutustua 29.5.2024 asti kirjaston aukioloaikoina.
Näyttelyssä on esillä 1 322 lasten- ja nuortenkirjaa vuodelta 2023. Kirjoista noin puolet on kotimaisia ja loput käännettyjä. Käännetyistä kirjoista 75 % on käännetty englannista. Lastenkirjojen määrä (sisältäen lastenromaanit, sadut ja kertomuskokoelmat) on entisestään kasvussa. Tilastoja on kerätty vuodesta 2001 ja viime vuonna tehty ennätys ylitettiin tänäkin vuonna: lastenkirjoja ilmestyi yhteensä 353.
Lastenkirjainstituutti kuvailee vuoden 2023 tarjontaa monipuoliseksi ja laadukkaaksi. Luettavaa löytyy kaikenikäisille ja jokaisen taitotason lukijoille laajasta kirjosta aiheita. Nykylapsuuden ja -nuoruuden kuvaus on kirjoissa vahvaa: kasvaminen lapsesta nuoreksi, kiusaaminen, ulkonäköpaineet ja sosiaalisen median luoma kuva maailmasta näkyvät vahvasti kirjojen lasten ja nuorten elämässä. Ympäristöaiheet näkyvät myös vahvasti, erityisesti eläinten oikeudet ja luonnon ja lajien moninaisuuteen liittyvät aiheet.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.
Minuuden jakautuminen – arviossa Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostetun teoksen keskiössä kulkee Ingmar Bergmanin elokuva Persona.