Pispalan kirjasto lainaa kirjoja ja mahdollistaa kansalaistoiminnan – kirjat saadaan lahjoituksena 

Kirjastonhoitaja Anna Mäki-Valkama. Kuvat: Arto Jalonen 

Päivi Vasara, teksti 
Arto Jalonen, kuvat 

Pispalan kirjasto on koko Suomen mittapuulla ainoa lajissaan. Sen ylläpitäjä on Pispalan Kirjastoyhdistys ry. 

Malli on niin toimiva, että ympäri Suomea on tullut tiedusteluja, miten te sen teette. Toistaiseksi ei tällaista kirjastoa samassa mitassa ole saatu muualla toimimaan. 

Toiminnan kulmakivi on kirjojen kierrättäminen. Kaikki lainattavat teoksensa kirjasto on saanut lahjoituksena. Yksikään kirja ei ole turha. Lainauskokoelman ulkopuolelle jääneitä kirjoja kierrätetään sekä myymällä että lahjoittamalla. 

Kaksi toimipistettä  

Kirjastoyhdistys aloitti vuonna 2018 myyntitoiminnan verkkoantikvariaatissaan. Tämä on kasvanut. Eikä ole mitenkään harvinaista, että Pispalan valtatien varressa kirjaston edessä on myyntipöytiä ja poistokirjapiste.  

Samaten osallistutaan näissä merkeissä kulttuuritapahtumiin. Juuri äsken oltiin mukana Pispalan karnevaaleilla. 

Toimipisteitä on kaksi. Vuodesta 2017 lähtien kirjasto on ollut vuokralla osoitteessa Pispalan valtatie 21. Paikalla oli ennen viinitarvikemyymälä ja joku vieläkin poikkeaa näissä asioissa, koska nettiin on jäänyt tällainen tieto.  

Toinen on Tahmelan huvila (Uramonkatu 9), jossa on Pispalan lastenkirjasto ja pieni kokoelma Pispala-aiheista kirjallisuutta. Sinne on jätetty kaksoiskappaleet. Huvilalla on myös galleria, jossa esittäytyvät lastenkirjojen kuvittajat. 

Pispalan kirjaston sijainti on hyvä. Se on helppo saavuttaa.

Kohtaamispaikka 

Pispalan kirjasto ei ole vain kirjojen lainauspaikka, vaan se näkee tehtäväkseen tukea kansalaistoimintaa ja paikalliskulttuuria. Vuonna 2023 oli 50 tapahtumaa. Koska sijainti Pispalan valtatien varrella on otollinen, on osallistujia ympäri Tamperetta. 

Tapahtumat ovat kuin jonkun olohuoneessa. Istumapaikka järjestyy noin kahdellekymmenelle ihmiselle. Kävijämäärät vaihtelevat. 

– Matti Kuusela veti täyden salin, kuitenkin laillisuuden puitteissa, sanoo Toivo Autiosaari. 

On keksitty myös, että kirjasto voi mennä muualle. Esimerkiksi Telakalla oli Chile-tapahtuma, Vastavirralla on keskitytty Hannu Salamaan. 

Kirjastolla on ollut runoteemaa, lavarunoilijoita Viitapiiristä, Huvilalla filosofiaa, kirjailijavierailuja ja kirjojen julkistustilaisuuksia.  

Kirjailija Anneli Kantoa voi nimittää vakiovieraaksi, Juha Hurme on myös ollut useamman kerran. Mielenkiintoinen ohjelmakonsepti on Elämäni kirjat, jossa kirjallisuusharrastajat valottavat omaa lukuhistoriaansa. 

Kirjasto organisoi Pispalan joulumyyjäiset, jotka ovat siirtyneet koululle. Se on merkittävä tapahtuma vuosikalenterissa. 

Elokuussa Jotaarkka Pennanen kertoo kirjastaan Pojan ja isän Moskova. Se on avaus siihen suuntaan, että tapahtumat voivat olla välillä poliittisempia. 

Selkokielen lukupiiriä on valmisteltu, mutta ei vielä saatu pystyyn. Pystyssä on jo neulekerho-keskustelupiiri. Nämä on suunnattu etenkin niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. 

Kaikki kirjansa Pispalan kirjasto saa lahjoituksina. Jos teos ei mahdu lainauskokoelmaan, se myydään tai lahjoitetaan.

Mistä kaikki alkoi? 

Alkupiste Pispalan kirjastolle oli se, kun kaupunki lopetti kirjaston Ahjolassa. Vuokko Tolonen oli avaamassa eräänä lauantaina kirjaston ovea, kun hänelle sanottiin, ettei tänne enää pääse. 

Tästä sisuuntuneena Vuokko Tolonen otti yhteyttä kirjailijoihin. Kari Tolonen puolestaan kiersi Ladallaan ympäri Pirkanmaata hakemassa kirjoja. Lahjoituksena saatiin heti aloitukseksi tuhansien niteiden kokoelma. 

Oltiin yhteydessä kulttuuriministeri Claes Anderssoniin. Merkittävä tapahtuma oli kirjaston hautajaiset, joissa kulkue vaelsi koululta Ahjolaan. 

Yhdistys perustettiin vuonna 1995. Itse kirjasto avattiin Tahmelassa vuonna 1997. 

Toivo Autiosaaren käsissä on Anna Autiosaaren teos.

Simppeli nimi voitti 

Yhdistyksen nimeksi oli kolme vaihtoehtoa. Ne kirjattiin Pispalan Pulterissa pippuripihvitilauksen takapuolelle. Pispalan kansalaiskirjasto ja Pispalan työväenkirjasto hävisivät ja valinta oli yksinkertaisesti Pispalan kirjasto. 

Katkeruutta kaupunkia kohtaan ei jäänyt. Kaupungin toiminta-avustus on nykyään merkittävä tulolähde, jolla katetaan muun muassa vuokrakulut. 

– Onhan tämä kiintoisa tilanne, että yksi Suomen parhaista kirjastoista, Metso, on lähituntumassa, sanoo Topi. 

– Hyvin tämä on vakiinnuttanut paikkansa. Enää ei tarvitse selittää, mikä tämä on, vaan se tiedetään entuudestaan, hän toteaa. 

Autiosaari heittäytyi kirjastopapaksi eläkkeelle jäätyään. Hän ajatteli, että jos leikkiin ryhtyy, niin sille on sitten annettava enemmänkin kuin pikkusormi. Nyt kun mittarissa on kolmevarttia eli 75 vuotta, hän vähentää tehtäviään, koska ei ole hyvä, että asioiden hoito on yhden ihmisen varassa. 

Kirjastonhoitaja Anna Mäki-Valkama hoitaa nyt taloudenhoitajan tehtävät ja henkilöstöasiat, jotka ennen kuuluivat Autiosaarelle. 

– Tästä on hyvä jatkaa, kun tiedän, että saan talousneuvoja Topilta, Anna Mäki-Valkama toteaa. 

Annalla on kirjastoalan taustaa ja hän ollut töissä Pispalan kirjastossa useampia vuosia. 

Minja Hätinen opiskelee merkonomiksi Tredussa ja sai harjoittelupaikan kirjastosta.

Työllistää ja kouluttaa 

Kun kirjasto muutti vuonna 2017 Pispalan valtatien varteen, päättyi yhteistyö Pispalan Kumppanuus -projektin kanssa. Toiminta etsi uusia muotoja ja niitä löytyi. 

Kirjaston yhteistyökumppani työllistämisasioissa on Piiru eli Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys. Aivan aluksi kirjastoa pyöritettiin yhdistyksen jäsenistön vapaaehtoisvoimin. 

Nyt henkilöstö on palkkatuettuja, työkokeilijoita ja harjoittelijoita. 

Kirjastoyhdistys työllistää vuosittain 4–5 alueen pitkäaikaistyötöntä palkkatukijärjestelmän avulla. Kirjastossa voi myös suorittaa työkokeilu- ja harjoittelujaksoja.  

Ollaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja voidaan tarjota perehdytystä etenkin informaatioalan ja liiketalouden opiskelijoille. Haaveena on se, että voitaisiin kouluttaa antikvariaattimyyntiin, joka vaatii aivan omaa osaamistaan. 

– Nykysysteemissä on hyvää se, että ei tule leipiintymistä. Kirjastolla on monet kasvot, eikä vain yhtä linjaa. Hyvään lopputulokseen voi päätyä monia polkuja pitkin, sanoo Autiosaari. 

Anna Mäki-Valkama korostaa sitä, että tiimityöskentely on tärkeää, koska vaihtuvuutta on. Haasteitakin on, sillä joskus harjoittelijaksi tulee kolmikymppisiä, joille ei ole kertynyt työelämätaitoja. 

Tuloksia on syntynyt, antikvariaatista on esimerkiksi työllistynyt ihmisiä vakituisesti. 

Lukujen valossa 

Pispalan Kirjastoyhdistyksen lainauskokoelmat, noin 12 000 nidettä, koostuvat pääosin kirjalahjoituksista. Kirjasto saa lahjoituksena paljon uutuuskirjoja, joten kokoelma pysyy tuoreena ja ajankohtaisena. 

Lahjoituksia tulee vuodessa noin 70 000 nidettä, mikä on pienillä resursseilla toimivalle kirjastolle oma haasteensa. 

– Kaunokirjallisuus on suositumpaa kuin tietokirjallisuus, jota sitäkin lainataan hyvin. Löysin juuri varastostamme viime vuoden lainatuimpien listan kärkisijalla olleen tietokirjan ja nostin sen hyllyyn. Tietokirjallisuudessa nosteessa on puutarhaan liittyvä ja toisena ehkäpä yhteiskunta, kertoo Anna Mäki-Valkama. 

Pispalan kirjaston nykyinen kirjastojärjestelmä, avoimen lähdekoodin KOHA, otettiin käyttöön vuonna 2018 ja se uudistettiin viime vuonna. Etälainat ovat mahdollisia. 

Talouden rakenne on seuraava: 30 prosenttia tulee kaupungin avustuksesta ja 70 prosenttia rahoitetaan omalla toiminnalla. 

Tilaa ei ole ruhtinaallisesti, mutta järjestys on selkeä.

Kirja on arvossa 

Lahjoitettujen kirjojen määrä kertoo siitä, että ihmiset arvostavat edelleen kirjoja ja kirjallisuus ei ole kuolemassa mihinkään. Ainut mitä ei kelpuuteta ovat tietokirjasarjat, koska niillä ei ole menekkiä. 

Kirjojen kvartaalitalouteen joutuminen näyttäytyy myös siten, että Pispalassa on jo viime joulun uutuuskirjoja. 

Joskus kirjoja on säilytetty kosteissa oloissa, joten ne eivät ole pelastettavissa. Tupakka on yksi paha seikka. 

Dekkariosasto on suosittu. Keltaiselle kirjastolle on omistettu oma hylly. Ne ovat klassikkoja, joten niillä on kysyntää. 

Pispala on mielessä 

Oma erikoisuus on Pispala-aiheinen kokoelma. Siihen kerätään laaja-alaisesti Pispalan historiaan ja pispalalaisuuteen liittyvää tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja dokumenttiaineistoa. Tästä mainittakoon esimerkkinä Pekka Laurilan Pispalan kulttuurikartoitusaineisto. Tällä hetkellä Pispala-aineisto kattaa noin 200 teosta. Omakustanteita voisi olla enemmänkin, mutta niitä on hankala saada käsiinsä. 

Antikvariaatissa on myynnissä 20 000 teosta, joista noin puolet on kaunokirjallisuutta ja puolet tietokirjallisuutta. 

Kierrätys toimii niin, että ulkopuolelle jäävät kirjat laitetaan kirpputorille tai lahjoitetaan eri laitoksille, kuten palvelutaloille tai Sininauhalle. Asunnottomien yönä on jaettu kirjoja. 

Jos vielä jotain jää, niin ne toimitetaan asianmukaisesti paperinkeräykseen. 

Pispalan kirjaston toinen toimipiste on Tahmelan huvilalla. Siellä on nyt Pispalan lastenkirjasto. Lisäksi huvilalla on pieni Pispala-kokoelma.

Muita palveluja 

Kirjastolla on nettipäätteitä ja siellä saa tukea vaikkapa viranomaisten kanssa asiointiin. On kopiointipalvelu ja mahdollisuus skannata dokumentteja. 

– Meillä voi lukea paperista Aamulehteä ja Helsingin Sanomia. Monessa asiassa olemme infopiste, mainitsee Anna Mäki-Valkama. 

Tahmelassa neliöitä oli pari sataa, nyt vain reilunkokoisen kaksion verran, mutta järjestely on selkeäntuntuinen ja toimiva. 

Kirjasto haluaa tulla tunnetuksi avoimena kansalaistalona. Se on samoilla linjoilla kuin uusi kirjastolaki, joka korostaa kirjaston roolia sivistyksen, yhdenvertaisuuden, demokratian ja sananvapauden puolestapuhujana. 

Tapahtumat noudattavat turvallisen tilan periaatteita, ne ovat päihteettömiä ja lapsiystävällisiä. Toiminnan suunnittelu on avointa ja osallistavaa. Kirjaston tiloja voi varata omien lukupiirien ja kokousten järjestämiseen. 

Korona antoi sysäyksen sille, että kirjaston omat tapahtumat tallennetaan ja niistä on jo syntynyt arvokas kulttuuripankki. 

Toivo Autiosaari nostaa esiin virinneen yhteistyön Pispalan koulun kanssa. 

Yhdistysten linkki 

Jos Suomi on yhdistysten luvattu maa, niin Pispala sitä vasta onkin. Kirjasto tekee yhteistyötä kymmenkunnan Pispalan yhdistyksen kanssa. Se on mukana Pispalan karnevaalin ja Pispala Folkin järjestämisessä. 

Toivo Autiosaari kehuu hedelmällistä Pispalan yhteistyötä, jossa kukaan ei pidä toistaan kilpailijana.  

Lähimatkailu on päivän sana ja Pispala alueena kiinnostaa. Yhteiseen hiileen puhaltamisesta kertoo se, että esimerkiksi kulttuurikävelyjä järjestävät hyvässä sovussa niin kirjasto, Lauri Viita -seura kuin Piiru. 

Kirjastoa käyttävät kokoustilanaan ja tapahtumapaikkana useat järjestöt ja yhdistykset. Muun muassa Pispalalainen-lehden toimitus on kirjastolla. 

Lisätietoa Pispalan kirjastosta täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua