Mario Vargas Llosa Göteborgin kirjamessuilla vuonna 2011. Kuva: Arild Vågen / Wiki Commons
MUISTOKIRJOITUS | Historiallisista tiiliskiviromaaneistaan tunnettu kirjailija Mario Vargas Llosa käsitteli romaaneissaan yhteiskunnallisia ongelmia sekä vallankäyttöä.
”Vargas Llosa osallistui myös politiikkaan. Hän oli ehdolla Perun presidentiksi vuonna 1990, mutta hävisi vaalit Alberto Fujimorille.”
”Eletty historia oli julmaa hölmöilyä ja historiankirjoitus isänmaallisen huijauksen sekasotkua.”
Sitaatti on Mario Vargas Llosan romaanista Paratiisi on nurkan takana.
Vargas Llosa oli tunnettu vahvaan tutkittuun tietoon pohjautuvista, fiktiivisistä romaaneista. Tuotannossaan Vargas Llosa nosti esiin vallankäyttäjien kabinettipolitiikkaa ja varattomien sortoa yhteiskunnassa.
Jorge Mario Pedro Vargas Llosa syntyi Arequipassa, Perussa vuonna 1936 ja kuoli 89-vuotiaana Limassa 13.4.2025. Vuonna 1971 hän väitteli tohtoriksi Gabriel García Márquezin tuotannosta, ja toimi kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana vuosina 1976–1979. Nobelin kirjallisuuspalkinnon Vargas Llosa sai vuonna 2010.
Vargas Llosa osallistui myös politiikkaan. Hän oli ehdolla Perun presidentiksi vuonna 1990, mutta hävisi vaalit Alberto Fujimorille.
Vargas Llosa vieraili Suomessa Mukkulan kirjailijakokouksessa vuosina 1968 ja 1992.
Poimintoja tuotannosta
Maailmanlopun sota (La guerra del fin del mundo; suom. Jyrki Lappi-Seppälä; Otava, 1983) on tositapahtumiin perustuva kertomus köyhien oikeuksia ajavan uskonnollisen lahkon aseellisesta kapinasta rikkaita maatilallisia ja Brasilian armeijaa vastaan. Yli 700 sivustaan huolimatta teos nousi bestselleriksi espanjankielisissä maissa.
Vuohen juhla (La fiesta del chivo; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2002) kertoo Dominikaanisen tasavallan diktaattorin Rafael Trujillon salamurhasta, ja sen jälkeisestä syyllisten rankaisemisesta valtion salaisen poliisin johtajan, Johnny Abbes Garcían kynsissä. Järkyttävän kertomuksen ainoa heikkous on sen naiivi kehysjuoni, jonka sisälle faktapohjainen romaani on kudottu.
Romaanin Paratiisi on nurkan takana (El paraíso en la otra esquina; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2005) päähenkilöinä ovat taidemaalari Paul Gauguin sekä hänen isoäitinsä, työläisaktivisti Flora Tristan. Romaanissa Gauguinin välinpitämättömyys ja itsekeskeisyys luovat vastakohdan Tristanin oikeudentajulle ja taistelulle yhteisten oikeuksien puolesta.
Keltin uni (El sueño del Celta; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2011) kertoo Roger Casementista, joka Britannian konsulina paljasti Leopold II:n sortovallan Kongossa, ja toisti paljastuksensa Amazonian raakakumiplantaaseilla. Toisaalta Casement oli homoseksuaali, joka länsimaisen valtakoneiston edustajana kykeni hyväksikäyttämään paikallisia nuoria miehiä.
Petri Hänninen, teksti
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Soitetaan kansanmusiikkia niin, että kuuluu ja näkyy” – Anne-Mari Kivimäki täyttää 50 vuotta
50 VUOTTA | Anne-Mari Kivimäki juhlii 50-vuotismerkkipäiväänsä komeasti ja tarjoaa tamperelaisille sunnuntaimatinean Telakalla. Sama sunnuntai on myös hänen syntymäpäivänsä.
Kehotietoisuus ja yhteisötanssi – Annika Sarvela etsii reittejä parempaan vointiin ja vuorovaikutukseen
HENKILÖ | Vuoden 2025 yhteistötanssitaiteilijaksi valittu Annika Sarvela on tehnyt tanssin kentällä myötätuntoisen elämäntyön vailla suurta julkisuutta.
Alitajunnan työskentely on säveltäessä kaikkein tehokkain ja hedelmällisin väline, sanoo säveltäjä Asta Hyvärinen
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”En erottele mitään ääniä musiikin ulkopuolelle”, kertoo Asta Hyvärinen, jonka musiikissa voi soida vaikka polkupyörän istuimen putki.
Tukkateatterin syksyn avaa Broken Heart Story: ”Vähän synkänpuoleinen, mutta seassa on toivon hippusia”
HENKILÖ | Veera Hintsala työstää ryhmänsä kanssa esikoisohjaustaan, Saara Turusen Broken Heart Storya. Esitys käsittelee identiteettiä, valintoja ja sitä, miten elää tullakseen onnelliseksi.