Mario Vargas Llosa Göteborgin kirjamessuilla vuonna 2011. Kuva: Arild Vågen / Wiki Commons
MUISTOKIRJOITUS | Historiallisista tiiliskiviromaaneistaan tunnettu kirjailija Mario Vargas Llosa käsitteli romaaneissaan yhteiskunnallisia ongelmia sekä vallankäyttöä.
”Vargas Llosa osallistui myös politiikkaan. Hän oli ehdolla Perun presidentiksi vuonna 1990, mutta hävisi vaalit Alberto Fujimorille.”
”Eletty historia oli julmaa hölmöilyä ja historiankirjoitus isänmaallisen huijauksen sekasotkua.”
Sitaatti on Mario Vargas Llosan romaanista Paratiisi on nurkan takana.
Vargas Llosa oli tunnettu vahvaan tutkittuun tietoon pohjautuvista, fiktiivisistä romaaneista. Tuotannossaan Vargas Llosa nosti esiin vallankäyttäjien kabinettipolitiikkaa ja varattomien sortoa yhteiskunnassa.
Jorge Mario Pedro Vargas Llosa syntyi Arequipassa, Perussa vuonna 1936 ja kuoli 89-vuotiaana Limassa 13.4.2025. Vuonna 1971 hän väitteli tohtoriksi Gabriel García Márquezin tuotannosta, ja toimi kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana vuosina 1976–1979. Nobelin kirjallisuuspalkinnon Vargas Llosa sai vuonna 2010.
Vargas Llosa osallistui myös politiikkaan. Hän oli ehdolla Perun presidentiksi vuonna 1990, mutta hävisi vaalit Alberto Fujimorille.
Vargas Llosa vieraili Suomessa Mukkulan kirjailijakokouksessa vuosina 1968 ja 1992.
Poimintoja tuotannosta
Maailmanlopun sota (La guerra del fin del mundo; suom. Jyrki Lappi-Seppälä; Otava, 1983) on tositapahtumiin perustuva kertomus köyhien oikeuksia ajavan uskonnollisen lahkon aseellisesta kapinasta rikkaita maatilallisia ja Brasilian armeijaa vastaan. Yli 700 sivustaan huolimatta teos nousi bestselleriksi espanjankielisissä maissa.
Vuohen juhla (La fiesta del chivo; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2002) kertoo Dominikaanisen tasavallan diktaattorin Rafael Trujillon salamurhasta, ja sen jälkeisestä syyllisten rankaisemisesta valtion salaisen poliisin johtajan, Johnny Abbes Garcían kynsissä. Järkyttävän kertomuksen ainoa heikkous on sen naiivi kehysjuoni, jonka sisälle faktapohjainen romaani on kudottu.
Romaanin Paratiisi on nurkan takana (El paraíso en la otra esquina; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2005) päähenkilöinä ovat taidemaalari Paul Gauguin sekä hänen isoäitinsä, työläisaktivisti Flora Tristan. Romaanissa Gauguinin välinpitämättömyys ja itsekeskeisyys luovat vastakohdan Tristanin oikeudentajulle ja taistelulle yhteisten oikeuksien puolesta.
Keltin uni (El sueño del Celta; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2011) kertoo Roger Casementista, joka Britannian konsulina paljasti Leopold II:n sortovallan Kongossa, ja toisti paljastuksensa Amazonian raakakumiplantaaseilla. Toisaalta Casement oli homoseksuaali, joka länsimaisen valtakoneiston edustajana kykeni hyväksikäyttämään paikallisia nuoria miehiä.
Petri Hänninen, teksti
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sonja Halla-aho löysi Piafin unelmaroolista myös itseään: ”Elämän painon tunteminen on arvokasta”
KENEN LAULUJA LAULAN | Vaasan kaupunginteatterin Piaf Sonja Halla-aho tuntee olevansa teatterityössä pitkästä aikaa turvassa. Oppi näyttelijäntyöhön löytyi Petroskoista.
”Soitin on mulle tunteiden jatke”, 90 vuotta täyttävä jazzlegenda Juhani ”Junnu” Aaltonen sanoo
HENKILÖ | Joulukuussa pyöreitä täyttävä Juhani ”Junnu” Aaltonen valmistautuu Tampere Jazz Happeningin juhlakeikkaan sekä ”virallisiin” ysikymppisiinsä Helsingin Savoyssa sen jälkeen.
Lauluista syntyy naisen tarina – Ritva Oksanen on konsertoinut yli 60 vuotta
HENKILÖ | Tuli mies ja Iitin Tiltu pysyvät Ritva Oksasen ohjelmistossa vuosikymmenestä toiseen.
Säveltämisessä ei voi olla perfektionisti, muistuttaa säveltäjä Maija Hynninen
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Näen, että yhteistyö muusikoiden kanssa ja yhdessä kehitellyt projektit ovat jopa kaiken ydin.”