Kuva: C. G. Hagström / WSOY
KYSELY | Kerro meille muistosi Kirsi Kunnaksesta. Mikä hänen tuotannostaan on sinua koskettanut? Vai tapasitko hänet Kauppahallin käytävällä? Kulttuuritoimitus kokoaa Kirsi Kunnasta koskevia muistoja kirjailijan joulukuussa koittavan 100-vuotispäivän kunniaksi.
Marja Aaltio, teksti
Rakastetun kirjailija Kirsi Kunnaksen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta tämän vuoden joulukuun 14. päivänä. Vuonna 2021 menehtynyt Kunnas oli paitsi palkittu kirjailija, myös kääntäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kirsi Kunnakseen saattoi törmätä Tampereen kaduilla tai vaikkapa hänelle tärkeässä Kauppahallissa, jota hän aikoinaan nousi pelastamaan, kun hallia uhkasi purkaminen.
Kunnaksen tuotanto on laaja. Tunnetuimpia taitavat olla hänen lastenrunonsa. Hän kirjoitti myös aikuisille ja käänsi muun muassa englantilaisia lastenloruja kirjaksi Hanhiemon iloinen lipas sekä espanjalaisen Federico García Lorcan runoja.

Kuva: Riikka Sako / WSOY
Kirsi Kunnas oli lukutaidon puolestapuhuja. Hänen aapisensa tahdissa ovat mones suomalaiskoululaiset oppineet lukemaan. Hän myös kehotti vanhempia lukemaan lapsilleen.
Me etsimme nyt muistoja Kirsi Kunnaksesta. Mikä hänen tuotannostaan on koskettanut sinua? Kerro myös, miksi juuri tämä runo tai teos on koskettanut sinua. Oletko tutustunut Kunnaksen tuotantoon jo lapsena, vanhempien lukemana? Vai oletko löytänyt hänet aikuisena?
Vastaa lomakkeella
Kerro muistosi ja muistoon liittyvät tarina tällä lomakkeella marraskuun loppuun eli 30.11.2024 mennessä.
Lomakkeessa kysytään yhteystietoja, mutta ne jäävät vain toimituksen käyttöön.

Kuva: Jyrki Luukkonen / WSOY
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lukupäiväkirja 2025: osa 4 – Viihdettä ja kuvakirjoja
LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut kuukausista julmimpana viihdettä, kuvakirjoja ja kirjastojen uutuusluetteloita.
”Runous voi hyvin, runoilija voi kuolla nälkään” – Kaikki kirjallisuus on tärkeää myyntimääristä riippumatta
KIRJALLISUUS | Runous on pääosin vähälevikkistä, mutta kuolevasta lajista ei suinkaan ole kyse, kustantaja Tommi Parkko linjasi Pirkkalaiskirjailijoiden seminaarissa.
Runon ääni repii hiljaisuuden – Väinö Kirstinän äänimaisemat
ESSEE | Anssi Sinnemäen aistit avautuivat Gaston Bachelardin Tilan poetiikkaa lukiessa lukemaan Väinö Kirstinän runoutta aivan uudesta kuulokulmasta.
Kukkivat katveet -seminaarissa puhuttiin vähälevikkisen kirjallisuuden merkityksestä
TAPAHTUMA | Pirkkalaiskirjailijoiden seminaarissa pohdittiin, miksi vähälevikkistä kirjallisuutta tarvitaan ja millaisen osan koko kirjallisuuden ekosysteemistä se muodostaa.