Kuva: Hanna Siponen / Viitapiiri ry
LAVARUNOUS | Larinkari pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Tamperelainen kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry järjesti 7.11.2024 yhdessä Onda Music & Arts Cafen kanssa lavarunouden eli Poetry Slamin SM-kisojen Tampereen osakilpailun. Poetry Slam -kilpailut ovat yksi lavarunouden ilmenemismuoto.
Vuoden 2024 Pirkanmaan kirjoituskilpailussakin kunniamainittu Mirjam Larinkari nappasi itselleen Tampereen lavarunousmestaruuden. Hän pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Larinkari on yllä olevassa kuvassa keskellä. Hänen rinnallaan poseeraavat kilpailun toiseksi tullut Veera vaan ja kolmanneski yltänyt Markus Savander.
Poetry Slam -kilpailuja voidaan järjestää missä ja milloin tahansa, mutta vuodessa on kuitenkin vain yhdet SM-mittelöt, joihin osallistuvat eri puolilla Suomea pidettyjen aluekarsintojen voittajat.
Poetry Slam -kilpailun sääntöihin kuuluu, että kilpailijat esittävät itse kirjoittamiaan runoja. Esitettyjen runojen enimmäispituus on kolme minuuttia. Yleisöstä valittu viisihenkinen tuomaristo pisteyttää kilpailijoiden runot ja niiden esittämisen asteikolla yhdestä kymmeneen. Kilpailuissa järjestetään kolme kierrosta, ja joka kierrokselta puolet runoilijoista jatkaa seuraavalle kierrokselle.
Viime vuonna lavarunouden SM-finaali pidettiin Tampereella, Tampereen Työväen Teatterin TTT-klubilla, ja sen järjesti niin ikään Viitapiiri. Silloin mestaruuden vei Diliana Stoyanova.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Anne Vuori-Kemilä rivit soljuvat rauhallisesti, ilman ylimääräisiä ponnisteluja – arviossa Kaikki valo mitä täällä on
KIRJAT | Anne Vuori-Kemilän runokokoelma on ehjä kokonaisuus, jossa yhdistyvät havaintojen tarkkuus, hiottu mutta luonteva ilmaisu sekä vahva inhimillinen lämpö ja läsnäolo.
Tapahtuminen on pelkkä harhautus – arvosteltavana Markku Paasosen Rikospaikka / Ilmestyskirja
KIRJAT | Palkitun kirjailijan runoproosateos hämmentää ja huvittaa viedessään lukijan kahdelle erilaiselle matkalle. Luvassa on rikospaikkatutkimusta ja eskatologisia näkyjä.
Runojärkäle pakenee määrittelyitä – arviossa Juhana Vähäsen Ballaadi Arska Kurmoksesta
KIRJAT | Sattumanvaraisuus ja kielen pirstoutuminen ovat usein käytettyjä kuvauksia Juhana Vähäsen teoksista. Kirjailija jatkaa uudella teoksellaan sattumanvaraisuuden linjalla.
Maailman lyhyin novelli ja muita äärimmäisyyksiä
KOLUMNI | Pekka Henttonen kirjoittaa todellisista ja kuvitelluista kirjallisista äärimmäisyyksistä: novelleista, romaaneista, kirjoista ja kirjastoista.