Knuutilan kartanon päärakennus. Kuva: Markus Määttänen

Päivi Vasara, teksti 

Emeritusprofessori Jyrki Käkösen ideoima Painetun sanan markkinat -kirjafestivaali saa jatkoa lauantaina 27.5.2023. Teemana Nokian Siurossa on tällä kertaa sananvapaus, väljästi ja vapaasti tulkittuna. 

– Viime vuonna kustantajat, esiintyjät ja yleisö antoivat päivän mittaan ja illalla Koski-Baarin jatkoilla innostunutta palautetta, Jyrki Käkönen kertoo. 

Esimerkiksi kustantajat myivät paremmin kuin isoilla kirjamessuilla. Tähän voi olla ansionsa sillä, että Siurossa pienet kustantajat eivät jää isojen talojen varjoon. 

Tapahtumapaikka Knuutilan kartano sai kiitosta siitä, että se sopi kirjallisuustapahtumaan hienosti. 

Käkönen ei vielä uskalla arvioida, tuleeko toisesta kerrasta yleisömenestys, mutta eivätköhän kirjafestivaaliin ensimmäisellä kerralla ihastuneet tule uudelleenkin. 

Tapahtuman järjestäjät ovat Siuro-Seura ja Koski-Baari. 

Koski-Baarissa on iltaohjelma. Kuva: Markus Määttänen

Kuvataidetta mukana 

Ensimmäisellä kerralla mukana oli kaksi nokialaista kuvataiteilijaa. Heillä ei ollut myyntiä, mutta vilkas taidekeskustelu palkitsi. Tällä kertaa paikalla on kolme nokialaista kuvataiteilijaa. 

Painetun sanan markkinat -kirjafestivaali sai tälle vuodelle 2 500 euron apurahan Pirkanmaan Kulttuurirahastolta. Jyrki Käkönen kävi pokkaamassa apurahan Tampere-talon vuosijuhlassa. 

– Koska kustantajat markkinoivat kirjojaan, he hoitavat omat kulunsa. Pirkkalaiskirjailijoiden lastenkirjallisuuspaneelin ja sarjakuvapuolen vastuu on järjestäjillä. Ne, jotka ovat festivaaleilla töissä, saavat ruokapalkan. Juuri askartelin yksi ilta ruokalipukkeita. Pirkanmaan Kulttuurirahaston tuki on suuriarvoinen. 

Piti myydä ei-oota 

Kirjafestivaalien ohjelma on niin runsas, että Sanasadolle ei jäänyt enää tilaa. 

– Jos kirjallisuustapahtuma jatkuu ja Knuutilan kartano pysyy Siuro-Seuran hallinnassa, pitää seuraavaksi miettiä, onko ensi vuoden tapahtuma jo kaksipäiväinen, Käkönen sanoo. 

Näin hyvin Käkösen kävelyllä keksimä idea näyttää toimivan. Varauskin Knuutilan kartanoon on tehty ensi vuodelle. 

Viime talvena Käkönen veti Koski-Baarissa pyynnöstä runoiltoja. Ne jatkuvat iltojen pimentyessä syyskuussa. 

Lisää kustantajia 

Knuutilan kartano löytyy Siurosta osoitteesta Lukkisalmentie 49 ja Koski-Baari osoitteesta Siurontie 71. Kartanon aittahotellissa voi yöpyä. 

Mukana Painetun sanan markkinoilla ovat kirjailijoineen samat kustantajat kuin viime vuonna, eli Osuuskumma, Warelia, Aviador, Palladium sekä uusina kustantajavahvistuksina Agape, Sanasato ja Vastapaino.  

Myös Pirkkalaiskirjailijat ja sarjakuvataiteilija Tommi Musturi ovat mukana festivaalilla.  

Väenpirtissä voi nauttia myös kuvataiteesta Nokian kuvataiteilijoiden Reetta Kosken, Leo Hån ja Katriina Viitaniemen näyttelyssä. Festivaali-iltana nautitaan Koski-Baarissa Dr. Patalan elävästä bluesista ja Tuija Kervisen elävästä englanninkielisestä eroottisesta runoudesta.  

Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. 

Poimintoja ohjelmasta 

Ohjelmassa muun muassa siurolaiset sarjakuvataiteilijat Jarno Latva-Nikkola ja Tommi Musturi keskustelevat uusista ja tulevista teoksistaan sekä nykysarjakuvasta yleisesti. 

Jarno Latva-Nikkolan vuonna 2022 julkaistu sarjakuvaromaani Logistiikkakeskus 5 on auktorisoitu ”omakuolemakerta” – mustan huumorin sävyttämä teos tapahtumapaikkoinaan muun muassa pakettien lajittelukeskus ja Tampere. 

Tommi Musturin keväällä 2023 valmistuva Future on ihmisen mahdollisia tulevaisuuksia syväluotaava 300-sivuinen sarjakuvaromaani. Kirja sekoittaa erilaisia tyylejä, tarinoita, kohtaloita ja ajatuksia ihmiskunnan historiasta aina kauaksi tulevaisuuteen. 

Latva-Nikkola (s. 1977) on tehnyt useita sarjakuvateoksia sekä taiteilijakirjoja, joita on käännetty mm. ruotsiksi ja ranskaksi. Musturi (s. 1975) on suomalaisen nykysarjakuvan käännetyin tekijä ja hänen kirjamuotoisia teoksiaan on julkaistu yli kymmenelle kielelle.  

Kustannus Aviadorilta ohjelmassa on saksalaisen Erich Kästnerin klassikkoteoksen Tuuliajolla Berliinissä suomentanutta Vesa-Tapio Valoa sekä Lontooseen sijoittuvan esikoisromaanin kirjoittaneen Anna Hollingsworthin teosta Pastellien maantiede. Nämä teokset tavallaan rinnastuvat toisiinsa, vaikka ajallinen etäisyys on 90 vuotta.

Erich Kästnerin (1899–1974) Berliini kuhisee erikoislaatuisia ihmisiä ja ilmiöitä. Romaanin päähenkilö on valmistunut yliopistosta, mutta maailmanlaajuinen lama sysää hänet mainostoimittajaksi tupakkatehtaaseen. Öisin hän vaeltelee ystäviensä kanssa seksiklubeilla ja bordelleissa yrittäen samalla ymmärtää, mitä maailmassa ja hänessä itsessään on tapahtumassa.   

Fabian, kirjallisuustieteen tohtori ja vastentahtoinen tupakkamainosten tehtailija, vaeltelee kaupungissa, ajautuu toinen toistaan värikkäämmille klubeille ja eroottisiin seikkailuihin ja yrittää saada otetta kaikesta ympärillään ja itsessään tapahtuvasta. Totutut moraaliset lait eivät enää tunnu pätevän. Eletään aikaa juuri ennen Hitlerin valtaannousua. 

Tuuliajolla Berliinissä on tekijänsä pääteos ja kuuluu Christopher Isherwoodin Cabaret’n ja Alfred Döblinin Berlin Alexanderplatzin ohella aikansa keskeisiin klassikkoromaaneihin. Teoksen sensuroimattoman version julkaiseminen vuonna 2013 sai maailmalla aikaan uuden Kästner-innostuksen. Romaani on käännetty kymmenille kielille, ja siitä on tehty elokuva- ja näytelmäversioita.

Nyt ensi kertaa suomennettu teos julkaistiin alun perin 1931, ja se päätyi oitis natsien kirjarovioihin. Pasifistina tunnettu Kästner jäi julkaisukiellosta huolimatta Saksaan. Kansainvälistä mainetta hän on saanut myös runoillaan ja lastenkirjoillaan, joista tunnetuin on Pojat salapoliiseina. 

Suomentaja Vesa Tapio Valo (s. 1951) on dramaturgi ja teatteriohjaaja, joka on aikaisemmin suomentanut saksalaista draamaa ja kabareelauluja. Hän on ohjannut muun muassa G.E. Lessingin klassikkodraaman Viisas Natan Helsingin kaupunginteatteriin ja työskennellyt myös Bonnissa ja Bremenissä.    

Anna Hollingsworthin Pastellien maantieteessä Alma aikoo näytelmäkirjailijaksi ja muuttaa tässä tarkoituksessa Lontooseen. Siellä hän pestautuu myös au pairiksi bloggaaja Kristiina-Marialle, jolle kaikki on lovely, you know? 

Almalle Lontoo ei olekaan punaisia busseja, iltapäiväteetä ja musikaaleja. Hänen Lontoonsa on alipalkattuja töitä, yhteisasumista, saastunutta ilmaa ja kodittomuutta. Ennen kaikkea hänen Lontoonsa on Torni, kerrostalo, jonka tulipalossa kuoli kymmeniä vähäosaisia ihmisiä. Talon julkisivut oli verhoiltu paloherkällä materiaalilla, jotta se näyttäisi kauniilta rikkaiden kaupunginosassa. 

Alma tekee pyhiinvaelluksia Tornille ja vastustaa yhteiskunnallista vääryyttä, keskiluokkaisia makuja ja avokadoleipiä. ”Haluan kokea vääryyttä, jotta voin kirjoittaa vääryydestä.” Alma etsii hyveellisyyttä itsestään ja merkityksiä näytelmilleen ja analysoi metromatkojen matkustajia arvioiden heidän eettisyyttään. Pian hän joutuu kuitenkin kohtaamaan todellisuuden, jossa hänen kärsimyksensä ei olekaan riittävää. 

Kulttuuritoimitukseenkin kirjoittava Anna Hollingsworth on valmistunut kielitieteilijäksi ja työskentelee nykyisin kansainvälisen uutistoimiston palveluksessa Helsingissä. Hän on opiskellut kirjoittamista sekä Suomessa että Englannissa, jossa hänen novellinsa A Modern Romance voitti Cambridgen yliopiston luovan kirjoittamisen ohjelman Louis de Berniéres -palkinnon. 

Ritva Hokka kertoo keväällä ilmestyneestä runoteoksestaan Mitä meille jäi (Palladium). Hänen edellinen runokokoelmansa Petonainen ja pikkuvaltiatar ilmestyi vuonna 1986 (WSOY). Ritva Hokka toimi pitkään Metson kirjaston kirjallisuustapahtumien järjestäjänä ja tiedottajana. Hänen kanssaan aiheesta keskustelee Risto Ahti, joka on kuvittanut käsillä olevan teoksen. 

Warelia Kustannuksen kirjailija, dosentti Mikko Lahtinen pohtii Painetun sanan markkinoiden puheenvuorossaan sanan vapautta kirjamaailmassa ja Tampereen seudun kustantamoiden erityispiirteitä. Ovatko esimerkiksi pirkanmaalaiset kustantajat Vastapaino ja Warelia tuoneet suomalaiseen kirjallisuuteen jotain sellaista, mikä olisi ilman niitä jäänyt julkaisematta? Täyttävätkö ne tällä hetkellä jotain paikkaa, joka ilman niitä jäisi täyttämättä? Entä mikä uhkaa ja mikä mahdollistaa sanan vapautta laajemmin suomalaisessa kustantamokentässä juuri nyt? Lahtinen on suomalaisen kirjahistorian tuntija ja tutkija. Kahta viimeisintä kirjaansa varten hän on lukenut Vastapainon ja Warelian koko tuotannot. 

Warelian toinen kirjailija Painetun sanan markkinoilla on Ilona Tomi, jonka Tapahtukoon sinulle sinä -kirja julkaistaan tapahtumassa. Tomi kirjoittaa runoissaan näkyviin vaikeasti ilmaistavaa elämän peruskokemusta. Tomi lukee katkelmia teoksesta ja kertoo sen synnystä ja tavoitteista. 

Hän lähestyy teostaan Painetun sanan markkinoiden teeman pohjalta: Vaikuttaako sanankäytön taito sanan vapauteen? Pystyykö sanan vapautta käyttämään paremmin se, joka tuntee ja löytää oikeat sanat? Onko sillä, mitä saa sanoa, yhteyttä siihen, mitä osaa sanoa? 

Ilona Tomi on monipuolinen kirjailija. Hänet palkittiin vuonna 2022 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla. Tapahtukoon sinulle sinä on hänen ensimmäinen runokokoelmansa. 

Haastattelijana molemmilla Warelian kirjailijoilla on kustantaja Marko Vesterbacka. 

Osuuskumma ja Stresa käsittelevät tapahtumassa spekulatiivisen fiktion monia vapauksia. Aihetta avaavat paneelikeskustelussa kirjailijat Maritta Hirvonen, Artemis Kelosaari, Toni Saarinen, Nadja Sokura ja Reetta Vuokko-Syrjänen. 

Vastapainon osuudessa Mikko Lahtinen puhuu kirjastaan. 

Pirkkalaiskirjailijoilla keskustelunaiheena Painetun sanan markkinoilla on kysymys siitä, kenen ääni kuuluu kirjallisuudessa. 

* *

Painetun sanan markkinat

Missä: Nokian Siuron Knuutilan kartanolla 27.5.2023.

• 10.00–10.05 Avaus, emeritusprofessori ja runoilija Jyrki Käkönen 
• 10.05–10.35 Aviador 
• 10.50–11.20 Agape 
• 11.35–12.05 Juhani Lindholm 
• 12.35–13.05 Sarjakuva 
• 13.20–13.50 Pirkkalaiskirjailijat 
• 14.05–14.35 Palladium 
• 14.50–15.20 Osuuskumma ja Stresa 
• 15.35–16.05 Warelia 
• 16.20–16.50 Vastapaino 
• 10.00–17.00 Pirtin taidenäyttely avoinna 
• 11.00–16.00 Ruokailu ja kahvio avoinna 
• 19.00– Iltaohjelma Koski-Baarilla

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua