Kuka on palkintonsa ansainnut? Ruotsin akatemia jakaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon tulevana torstaina

Ljudmila Ulitskaja. Kuva: Elcost

Petri Hänninen

Maailma on täynnä hyviä kirjailijoita, joilla on painokasta sanottavaa ja taito kertoa se, mutta joka vuosi vain yksi saa Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Ruotsin akatemian palkintojenjaossa on vuodesta toiseen noussut esiin hyvä ja selkeä kerronta. Epäselviä lauseita ja haaveellista maalailua harrastavat kirjailijat ovat vähemmistössä palkinnon saaneista.

Palkitut ovat painottuneet länsimaihin. Syynä tähän lienee, että myös palkintojen jakajat ovat länsimaalaisia, eivätkä välttämättä osaa harvinaisempia kieliä. Palkitut kirjailijat ovat usein kosmopoliitteja tai pakolaisia, ja heidän kotimaataan on vaikea määrittää. Useimmiten vainotuksi joutunut iäkäs kirjailija asuu palkinnon saadessaan joko Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa.

Naisille palkinto on solahtanut harvoin. 1990-luvulla epäkohtaan havahduttiin ja palkinnon saikin vuosikymmenen mittaan kolme naista, kun 1970- ja 1980-luvuilla sitä ei saanut yksikään. Sen jälkeen onkin menty kolme naista per vuosikymmen -linjalla. 2020-luku alkoi lupaavasti yhdysvaltalaisen runoilijan Louise Glückin palkitsemisella.

Louise Glück. Kuva: Katherine Wolkoff

Palkinnon saajasta lyödään vetoa. Vedonlyöntilistoilla näkyvät paljolti vedonlyöjien omat kansallisuudet sekä luku- ja musiikkimieltymykset. Muun muassa Stephen King, J.K. Rowling ja Haruki Murakami pyörivät listoilla vuodesta toiseen, samoin kuin Patti Smith ja Joni Mitchell. Myös Amos Ozin nimi keikkuu sinnikkäästi mukana, vaikka kirjailija kuoli jo vuonna 2018.

Guadeloupelainen Maryse Condé sai Ruotsin Den Nya Akademien myöntämän, ”Varjo-Nobeliksikin” kutsutun kirjallisuuspalkinnon vuonna 2018. Condé on yhä mahdollinen Nobelin palkinnon saaja, samoin kanadalainen Margaret Atwood, vaikka palkinto tuskin menee kahta kertaa peräkkäin Pohjois-Amerikkaan. Samainen rasite on perulais-chileläisen Isabel Allenden yllä, sillä hänkin asuu nykyisin Yhdysvalloissa.

Mieskirjailijoista kenialainen Ngugi Wa Thiongo on ainakin vedonlyöjien mieleen, samoin unkarilainen László Krasznahorkai. Tšekkiläinen Milan Kunderakaan ei ole palkintoa vielä saanut.

Moni maa on kokonaan vailla omaa nobelkirjailijaa. Niinkin väkirikkaisiin maihin kuin Kiinaan ja Intiaan palkinto on mennyt ani harvoin, eikä Lähi-itäänkään kuin kerran tai pari, vähän riippuen siitä mitkä maat alueeseen lasketaan ja kuka mistäkin maasta on kotoisin. Syyriassa syntynyt runoilija Adunis on ollut pitkään Nobel-veikkausten kohteena.

Venäjänkieliset kirjailijat ovat saaneet palkinnon suhteellisen usein, mutta Venäjän maaperälle palkintoa ei ole mennyt sitten neuvostoaikojen. Venäjä ei kuitenkaan ole vailla kirjailijoita, joilla on sanottavaa. Esimerkiksi Ljudmila Ulitskaja ja Mihail Šiškin ovat molemmat kiitettyjä ja palkittuja kirjailijoita.

Salman Rushdie. Kuva: Kuvaaja: Timothy Greenfield-Sanders

Kirjallisuuspalkinnon jakoperusteita rukattiin 2010-luvun puolivälissä. Sen jälkeen muun muassa scifin ja fantasian kirjoittamista ei ole pidetty rasitteena kirjailijan uskottavuudelle. Palkinnosta niin sanotusti pyyhittiin pölyt ja se päivitettiin tämän päivän lukijoiden mieltymysten tasolle.

Aiemmin ranskalainen Michel Houellebecq saattoi olla Akatemialle liian radikaali ja poliittisesti arkaluontoinen kirjailija, mutta itävaltalaisen Peter Handken palkitseminen vuonna 2019 on saattanut tasoittaa Houellebecqin tietä. Sama koskee myös yhä kuolemantuomion pelossa elävää Salman Rushdieta.

Ruotsin Akatemian Nobelin kirjallisuuspalkinto jaetaan torstaina 7.10.2021. Palkintosumma on 10 miljoonaa Ruotsin kruunua, eli vajaa miljoona euroa. Suomalaisista Nobelin kirjallisuuspalkinnon on saanut F.E. Sillanpää vuonna 1939. Joitakin vuosia sitten Sofi Oksanen oli suomalaisten suosikki palkinnon saajaksi.

Nobelin kirjallisuuspalkinto jaetaan torstaina 7.10.2021. Virallisille sivuille tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua