Kaunokirjallisuudenkin Finlandia-ehdokkaat julkaistu – näin Kulttuuritoimituksessa kirjoitettiin teoksista

Kuva: Suomen kirjasäätiö

Kulttuuritoimitus

Vuoden 2024 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailevat seuraavat kuusi teosta:

• Anna-Kaari Hakkarainen: Marraseliö (Tammi)
• Helmi Kekkonen: Liv! (Siltala)
• Tommi Kinnunen: Kaarna (WSOY)
• Kaj Korkea-aho: Hur man möter en mamma / Äitiä etsimässä. Förlaget / Suomennos Laura Beck (Otava)
• Hanna-Riikka Kuisma: Korvaushoito (Like)
• Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä (Otava)

Kulttuuritoimitus on julkaissut vuoden mittaan arviot osasta ehdolla olleista teoksista.

Leena Reikko antoi Helmi Kekkosen romaanille kolme ja puoli tähteä viidestä. Lue arvio tästä.

”Helmi Kekkosella on taito kirjoittaa lyhyesti ja selkeästi ja niin, että romaanihenkilöt piirtyvät mieleen elävinä ihmisinä. Tekstissä ei ole mitään turhaa, eikä lukija jää myöskään kaipaamaan mitään. Pieni romaani on paljon sivumääräänsä suurempi ja saa lukijan asettumaan kunkin kertojan tilalle miettimään, mitä pitäisi tehdä.”

Reikko arvioi myös Tommi Kinnusen Kaarnan, jonka palkitsi viidellä tähdellä. Lue arvio tästä.

”Tommi Kinnusen kertojan taidot ja hänen kielensä ovat ainutlaatuisia. Hänen kuvaileminaan sekä ihmiset että eläimet muuttuvat eläviksi ja jokaisen tuska lukijan omaksi. Tässäkin romaanissa Kinnunen kertoo sodan kauheuksista erityisesti naisten kärsimysten kautta; niiden, jotka eivät saa sankarin kohtelua eläessään tai sankarihautaa kuollessaan – tai joiden kokemaa ei edes tunnusteta tapahtuneeksi.”

Marjatta Honkasalo arvioi Hanna-Riikka Kuisman teoksen neljän ja puolen tähden veroiseksi. Lue arvio tästä.

”Kuisma tuo päähenkilönsä lähelle lukijaa, mutta samalla etäännyttää tämän kertojana käyttäen miehestä vain pronominia hän. Kaikkia ympärillään pyöriviä ’hän’ kutsuu nimeltä, mutta jää itse lukijalle anonyymiksi, tosin ajatuksissaan ja muistoissaan hyvin paljaana. Kuisma kuvaa kertojansa tekemisiä alleviivaamatta syitä ja seurauksia ja antaa lukijan oivaltaa, miksi asiat menivät niin kuin ne menivät.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee näyttelijä Alma Pöysti.

Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan keskiviikkona 27.11.2024 kello 19 alkavassa tilaisuudessa, joka välitetään suorana Yle TV1:ssä sekä Areenassa. Omaa suosikkiaan Finlandia-ehdokkaista pääsee äänestämään osoitteessa finlandiapalkinnot.fi.

* *

Kuva: Suomen kirjasäätiö

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoon ovat ehdolla seuraavat teokset:

• Sanna Nyqvist: Rannalla – Miten kirjailijat löysivät meren (Tammi)
• Kimmo Ohtonen: Tunturikettu – Pohjolan naalin tarina (Otava)
• Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi? – Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea (Otava)
• Panu Savolainen & Aleks Talve: Arkkitehtuurimme vuosituhannet (Sammakko)
• Sofia Tawast & Riikka Leinonen: Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi)
• Salla Vuorikoski: Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY)

Kulttuuritoimituksessa teoksista on arvioitu yksi, Kimmo Ohtosen Tunturikettu. Pauli Välimäki antoi tietokirjalle neljä tähteä viidestä. Lue arvio tästä.

”Yhtä paljon kuin naalista kirja kertoo ihmislajin ylivallasta, metsästyksestä, petovihasta ja ilmastonmuutoksesta. Kirja kertoo myös sinnikkäistä tutkijoista ja luonnonsuojelijoista, joiden ansiosta tunturiketulla on jälleen toivoa.”

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee kansanedustaja Pekka Haavisto.

* *

Kuva: Suomen kirjasäätiö

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoon ovat ehdolla seuraavat teokset:

• Linda Bondestam: Chop Chop. En tapper jordbos berättelse / Hopi Hopi. Reippaan robotin tarina (Förlaget / Teos). Suomennos Päivi Koivisto
• Jenni Erkintalo: Kuka ihana? (Etana Editions)
• Päivi Lukkarila: Skutsi (Nokkahiiri)
• Leena Paasio: Meren koskettamat (WSOY)
• Salla Simukka, kuvitus JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi)
• Maria Vilja: Kesän ainoa kaunis päivä (WSOY)

Kulttuuritoimituksen Mikko Saari on noteerannut Bondestamin, Lukkarilan, Paasion ja Simukan teokset kuukausittaisessa Lukupäivä-juttusarjassaan.

Näin Saari kirjoitti Bondestamin kirjasta:

”Tässäpä kuvakirja, jonka juonenkäänteitä en osannut etukäteen arvata. Pienestä reippaasta robotista kertova tarina kiihdyttää vauhtiin, jossa ihmiskunta ei enää pysy mukana ja maapallolla menee kaikki uusiksi. Kiehtovaa, että joku haluaa lapsille kertoa tällaisen tarinan koko maailman tuhosta.” (linkki juttuun)

Näin Lukkarilan kirjasta:

”Neljä nuorta lähtee eräretkelle, jonne ei saa ottaa älypuhelimia mukaan. Leppoisa vaellus muuttuu synkäksi, kun leirinuotion kauhutarinoiden jälkeen kuolema osuu kohdalle. Jännittävä tarina tarjoilee kauhusävyjä, mutta myös hyvää nuorten herkkyyden kuvausta. Nuorisokuvaus on mukavan modernia ja aidon oloista.” (linkki juttuun)

Näin Paasion kirjasta:

”Utöllä adoptoituna kasvaneen orvon teinitytön tarina kytkeytyy Estonian uppoamiseen. Kirjassa kerrotaan monipuolinen, tunteikas ja hauska rakkaus- ja kasvukertomus, jossa kaikki kääntyy lopulta parhain päin. Ihana kirja.” (linkki juttuun)

Ja näin Simukan kirjasta:

”10-vuotias Alexis muuttaa uuteen taloon, josta Alexis saa hienon ullakkohuoneen. 10-vuotias Max taas muuttaa perheineen taloon, jossa on ihana kellarihuone. Nämä erilliset talot alkavat kuitenkin omituisella tavalla vuotaa toisiinsa […] Rinnakkaismaailmoille rakentuva seikkailu on jännittävä lastenromaani, johon JP Ahonen on tehnyt hienon kuvituksen.” (linkki juttuun)

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Palkinnonsaajan ehdokkaista valitsee toimittaja Maria Veitola.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua