Sini Saarinen. Kuva. Kirsi Haapamatti
LUKEMINEN | Kirjastopyöräilyissä poljetaan hitaasti kohti sivistystä. Opiskelijatyönä toteutettu tempaus vie väen lähikirjastoihin ja ympäristön muutoksia pohtivan kaunokirjallisuuden äärelle.
Kirsi Haapamatti, teksti
Seinäjoki ja sen ympäristö ei ole varsinaisesti profiloitunut pyöräilymaakuntana, mutta kyllä se voisi sitä olla. Maasto on lättänää, jolloin vaihteettomalla mummiskallakin pääsee pitkälle.
Sellainen on Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Sini Saarisella allaan, kun hän luotsaa ihmisiä alueen lähikirjastoihin. Saarinen toteuttaa opintojensa lopputyönä kirjastopyöräily-tempauksia Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella.
– Pyöräilemme yhdessä kirjastolta toiselle, tutustumme matkalla toisiimme ja ympäröiviin maisemiin ja perillä tutustutaan ympäristön muutoksia pohtivaan kirjallisuuteen. Mukana olevissa kirjastoissa on myös erilaisia aktiviteetteja, esimerkiksi Ilmajoella on poistokirjamyyntiä ja paikkakunnan 4H-yhdistyksen ohjaamaa askartelua.
Kirjastopyöräilyt eivät pitkien välimatkojen maakunnassa ole mitään pyrähdyksiä. Seinäjoen pääkirjastolta on Lapuan kirjastolle ja takaisin 55 kilometriä ja Ilmajoelle 40 kilometriä.
– Kuulostaa paljolta, mutta matkavauhti on tosi rauhallinen, reitit jo Tunturi-mummopyörällään koeponnistanut Saarinen lupaa.
Kirjastopyöräilyitä hän on ohjannut maltillisemmillakin matkoilla. Seinäjoen Kyrkösjärven kirjastolta sutkutettiin parin kilometrin perhepyöräily, ja pääkirjasto Apilasta Nurmon sivukirjastolle 16 kilometrin edestakainen reitti.
Sini Saarisen mukaan kirjastopyöräilyt ovat oiva tapa tutustua alueeseen varsinkin, jos lakeusmaisemat eivät vielä ole kovin tuttuja. Muiden kuin oman lähikirjaston tarjonta jää myös usein kokematta, ellei niihin varta vasten tee asiaa.
Saarinen toivoo tempausten levittävän pyöräilyn ilosanomaa. Terveellinen ja päästötön liikuntamuoto tekee hyvää kaikille.
– Tärkeä osa kirjastopyöräilyä on myös kirjakeskustelu ja -vinkkaus. Vinkkaan osallistujille ympäristö- ja luontoaiheista kaunokirjallisuutta. Mukaan voi tietenkin tulla myös paikan päällä kirjastoissa.
Hänen vinkkilistallaan ovat muun muassa Maja Lunden Mehiläisten historia, Helena Sinervon Kirkasta ja välähtelevää sekä Kassanda Montagin Tulvan jälkeen.
Seuraavat eli projektin viimeiset kirjastopyöräilyt ovat lauantaina 10.5. Ilmajoella ja lauantaina 17.5. Lapualle. Kirjastopyöräilyjen yhteistyökumppanina on Eepos-kirjastojen Kestävän kehityksen Eepos-hanke.
Ilmoittautuminen jäljellä oleviin kirjastopyöräilyihin Seinäjoella täältä. Lue lisää kestävän kehityksen Eepos-hankkesta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lukupäiväkirja 2025: osa 10 – Joogaa ja kevään kirjoja
LUKEMINEN | Mikko Saari on perehtynyt joogaan, lukenut kuvakirjoja, romaaneja ja kevään kirjakuvastoja.
Maailmanlopun mestari – unkarilainen Nobel-voittaja László Krasznahorkai on jo suomalaisille tuttu
KOLUMNI | Nobel-palkitun unkarilaiskirjailijan teosten lohduttomuudesta läikkyy musta huumori, joka on olennainen osa lukukokemusta, Miikka Vuori kirjoittaa.
Nokialta Nanjingiin – Tero Tähtisen matka kiinalaiseen kirjallisuuteen on täynnä kiehtovia sattumuksia
HENKILÖ | ”Kerroin kiinalaiselle kaverilleni, että ensimmäinen suomalainen romaani ilmestyi 1870. Siis ennen ajanlaskun alkua, hän varmisti…”
Kirjailija Marjo Niemi elää luokkien välissä: ”Sieltä on hyvä katsella molempiin suuntiin, työläistaustaan ja akateemiseen kuplaan”
HENKILÖ | Marjo Niemi kirjoittaa Pienen budjetin sotaelokuva -romaanissaan luokkanoususta ja tehdaspaikkakunnan kuihtumisesta.