Toivo Kärki kirjoitti nuotit suoraan päästään paperille. Kuva: Martti Ounamo

Heikki Syrjänen

Toivo Kärki on ollut ja on vieläkin eittämättä yksi suomalaisen musiikkielämän vaikutusvaltaisimmista ja tuotteliaimmista hahmoista. Kärjen käsistä on lähtenyt valtava määrä sävellyksiä, joita esitetään ja levytetään yhäti. Uudessa levytyksessä esitellään Kärjen tuntemattomia lauluja.

Äänitteen Nähdä voin kauniin maan (Musapalvelu Salmenoja, 2020) on tuottanut muusikko Timo Salmenoja. Vanhimmat levyllä olevat Kärjen sävellykset ovat niinkin kaukaa kuin vuodelta 1939. Sodan varjo lankesi jo näihin teoksiin.

Toivo Kärjen musiikkia ja elämäntyötä on varjellut ja tehnyt tiettäväksi hänen poikansa Kalervo Kärki, jonka suurtyö on järkälemäinen tietoteos Sydämeni sävel, Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa (Mediapinta, 2015). Joulukuussa 2015 Kärki olisi täyttänyt sata vuotta.

Kalervo Kärjelle mestari oli ennen kaikkea isä, jonka elämäntyö kaikessa laajuudessaan aukeni, kun hän ryhtyi selvittämään isänsä jäämistöä. Mukaan tuli monia kirjallisia lähteitä, haastatteluja ja luonnollisesti omat muistikuvat isästä.

Tutkimusmatkan aikana Kalervo Kärki päätyi paradoksaaliseen tulokseen: Toivo Kärki oli itse asiassa suomalaisen musiikin suuri tuntematon. Koko elämäntyöstä näkösällä on vain kymmenisen prosenttia.

Jutun lopusta voit kuunnella kolme uutta Toivo Kärki -äänitettä.

* *

Sovittajan näkökulma

Timo Salmenoja on äänittänyt studiossaan (oikealla) kymmeniä levyjä 2000-luvun alusta lähtien. Elämänikäinen harrastus on muuttunut ammatiksi. Kuva: Riitta Salmenoja

Kärki oli moderni sointuajattelussaan

Toivo Kärjen harvinaisista teoksista tehdyn uuden levyn on tuottanut ja äänittänyt muusikko-tuottaja Timo Salmenoja. Hän on myös sovittanut kaikki levyn kappaleet. Mestarilaulaja Henry Theel liittyy yllättävällä tavalla tuotantoprosessiin.

– Kaikki oikeastaan alkoi Henry Theelista. Teimme vuonna 2017 Theelin satavuotisjuhlan kunniaksi levyllisen hänen tunnetuksi tekemiään kappaleita. Laulusolistina oli Pentti Koskimaa.

– Levyllä oli myös Toivo Kärjen sävellyksiä. Kärjen poika Kalervo Kärki sai tämän levyn ja näin syntyi linkki sekä idea levyyn. Ensimmäinen Kärki-levy tuli julki jo 2019 ja vuonna 2020 julkaistiin toinen, jonka sovituksista ja tuotannosta olen vastannut kokonaan. Laulusolistina on jälleen Pentti Koskimaa sekä jazzlaulaja Tuula Kuitunen, Salmenoja kertoo.

Timo Salmenojan mukaan Kärjen sävellyksiin tutustuminen on ollut melkoinen oppimisprosessi. Mestarin taituruutta osoitti, että Kärki teki sodan aikana kappaleensa ilman mitään soitinta suoraan nuotille kannonnokassa istuen.

– Monissa nuoteissa on soinnut ja jopa viitteitä sovituksia silmällä pitäen. Kärki oli aikanaan moderni sointuajattelussaan. Siinä näkyi kiintymys jazziin. Olihan hänellä haaveena myös lähteä Amerikkaan uuden musiikin lähteille. Sota katkaisi unelmat niin kuin monelta tuohon aikaan.

Salmenoja sanoo, että Kärki-levyjen tekeminen on ollut matka suomalaiseen kulttuurihistoriaan, uskomattoman hieno kokemus.

– Olen sovituksia tehdessäni päässyt kurkistamaan mestari Kärjen pään sisälle. Säveltäjä tuli lähelle. Joskus on tullut mieleen, että olisinpa elänyt tuohon aikaan ja tiemme olisivat kohdanneet.

Studiotöiden ohella melliläläinen Timo Salmenoja keikkailee eri bändeissä haitarissa ja pianossa. Mellilä kuuluu nykyään Loimaan kaupunkiin Varsinais-Suomessa. Kuva: Niilo Hirvonen

Helismaan sanoitus, jota ei ole ennen esitetty

Reino Helismaan ja Toivo Kärjen yhteistyö on jo legenda sinänsä. Kaksikon kynä oli ehtymätön. Uusia teoksia syntyi rivakkaan tahtiin.

– Helismaa oli ainutlaatuinen kirjoittaja. Laulutekstit uhmaavat aikaa vuosikymmenestä toiseen, Salmenoja pohtii.

Timo Salmenojan Mellilän studiossa tuotettu levy sisältää Toivo Kärjen lauluja aina vuodesta 1939. Levyllä on Kärjen sota-aikana tekemiä sävelmiä ja muutama esittämätön teos, niinkin tuoreita kuin vuosilta 1984 ja 1985.

Levylle on päätynyt myös yksi foxtrottina levytetty sävellys vuodelta 1942. Tänä kyseisenä vuonna Kärki sävelsi paljon kappaleita, kun hän oli tykistöupseerina Syvärillä. Rintamalla oli asemasotavaihe. Kärki muutti kyseisen foxtrotin tangoksi vuonna 1964.

Nyt siihen on kirjoittanut sanat Timo Salmenoja, ja se sai nimekseen On taasen yö. Levyllä on myös koskaan esittämätön kappale Ei kenenkään maa alkukesältä 1939. Tähän Reino Helismaa teki sanoituksen vasta vuonna 1963.

Levyllä yhtenä solistina laulavan Pentti Koskimaan panos on ollut tuotannossa merkittävä.

– Oikeastaan koko projektia ei olisi ollut ilman Pentin panosta. Tutustuimme aikoinaan tehdessäni levyä Kosken Harmonikkakerhon kanssa. Tästä johtui tehdä Henry Theel -aiheinen levy ja kohta perään toinen, Timo Salmenoja muistelee.

Pentti Koskimaa oli itsestään selvä solisti Kärki-levylle.

– Oma musiikillinen urani lähti käyntiin jo aikoinaan Mikkelissä lukion teinikuorossa. Viihdekuoro Kehrät on myös ollut tärkeä, samoin Someron Laulumiehet, Pentti Koskimaa kertoo.

– Varsinaisia laulutunteja aloin ottaa kypsemmällä iällä päästessäni eläkkeelle. Opettajana oli jo nyt edesmennyt Kalervo Helenius. Sama laulunopettaja yhdisti myös yhtyeemme Erimieskvartetin.

Pentti Koskimaalle rakkaaksi tullut Erimieskvartetti esiintyy peräti kolmella raidalla Toivo Kärki -levyllä. Nyttemmin Pentti Koskimaalle tärkeäksi on muodostunut myös Forssan Kamarikuoro.

* *

Pojan näkökulma

Kalervo Kärki vasemmalla isänsä Toivon kanssa vuonna 1972, oikealla Kalervo vuonna 2019. Kuvat: Kalervo Kärjen arkisto

Töiden jälkeen kotityöhuoneeseen säveltämään

Kalervo Kärjelle Toivo Kärki oli ennen kaikkea isä, jonka hän tunsi erittäin hyvin. Kalervo oli isänsä kuollessa 46-vuotias, joten yhteistä taivalta oli kertynyt. Persoonana Toivo oli monimutkainen, ristiriitainen ja moniaalle rönsyilevä persoona. Näin Kalervo Kärki kuvailee isäänsä.

– Isä oli varsinkin 50-luvulla paljon poissa kotoa. Yhtyeen kiertueet ympäri Suomea kestivät usein kahdesta kolmeen viikkoon. Myös levytykset ja elokuvat veivät isän pois kotoa, muistelee Kalervo Kärki lapsuuttaan Helsingin Munkkiniemessä.

Vuonna 1955 Toivo Kärki aloitti työt Musiikki Fazerin tuotantopäällikkönä. Tällöin kiertueet jäivät pois, mutta työpäivät olivat edelleen pitkiä.

– Töistä tultuaan isä useimmiten vetäytyi pieneen työhuoneeseensa säveltämään. Säveltäjänä hänen täytyi olla visualisti, koska mikään instrumentti ei kotona soinut vaan nuotit Toivo kirjoitti suoraan paperille. Kun sävellys oli valmis, hän ei sitä sen enempää testannut vaan siirtyi seuraavaan työhön, Kalervo Kärki kertoo.

Asikkalan kesämökki tuli Toivo Kärjelle rakkaaksi paikaksi 1960-luvulla. Siellä Kärjen mielipuuhaa oli puutarhanhoito ja onkiminen. Näistä Kalervo Kärjellä on oma teoriansa.

– Mökkiharrastukset olivat eräänlaista peitetoimintaa. Isä sävelsi päässään koko ajan. Aivot tuottivat uutta taukoamatta. Edelleenkään isä ei säveltämiseen tarvinnut mitään soitinta vaan sävelet soivat hänen päässään, kertoo Kalervo Kärki.

– Sävellystapansa isä oppi sota-aikana. Rintamaoloissa ei luonnollisestikaan ollut mahdollista musisoida. Toivon sota-ajan tuotanto oli laajaa ja kappaleita levytettiinkin kymmeniä. Sodanaikaisesta tuotannostaan isä ei juurikaan jälkeenpäin puhunut. Syy ei ollut sota vaan arvelen, että häntä harmitti, kun kappaleista ei tullut sen kummempaa menestystä.

Sota kariutti hänen haaveensa Amerikkaan lähdöstä. Hän taisteli tykistöupseerina Karjalan Kannaksella ja jatkosodassa Syvärillä. Kuvassa Toivo Kärki sodan jälkeen vuonna 1948. Kuva: Martti Ounamo

Reino Helismaa oli tuttu näky Kärjen kotona

Toivo Kärjen uran käänteentekevä hetki oli tutustuminen Reino Helismaahan. Yhteistyö alkoi jo vuonna 1948 ennen Kärjen tuotantopäällikönuraa. Parivaljakosta tuli aikansa tuotteliain kaksikko, ja 1950-luvulla Helismaa ja Kärki olivat kevyen musiikin aallonharjalla.

Yhteistyö Helismaan kanssa kesti 17 vuotta ja päättyi sanoittajan kuolemaan 1965.

– Reino Helismaa oli tuttu näky meillä kotona. Hän oli mukava mies ja otti aina meidät lapsetkin lämpimästi huomioon. Kaksikko vetäytyi isäni pieneen työhuoneeseen tekemään töitä tuntikausiksi ja tulosta syntyi. Kun Helismaa kuoli vuonna 1965, se oli isälleni luonnollisesti suuri menetys. Ei hän sitä kuitenkaan jäänyt pitkäksi aikaa suremaan. Toivo oli aika hyvä kestämään vaikeuksia ja elämä jatkui, kertoo Kalervo Kärki.

– Vuosi 1965 oli kuitenkin vaikea, koska isä sairastui tuolloin vakavasti ja joutui pitkäksi aikaa sairaalaan. Siitäkin noustiin ja työt jatkuivat.

Toivo Kärki joutui kohtaamaan uusia haasteita 1970-luvulla, kun nuorisomusiikin kulttuurissa alkoi murroskausi. Kuvat on otettu vuonna 1970 (vas.) ja vuonna 1973. Kuvat: Kalervo Kärjen arkisto

Boheemi seuramies ei ehtinyt notkua ravintoloissa

Tulevana vuosikymmenenä 1970-luvulla Toivo Kärjestä yritettiin tehdä eräänlaista kehityksen jarrua niin sanotun nuorisomusiikin aikakaudella. Kärki kuitenkin kesti tuotantopäällikkönä paineet. Monet myöhemmin tähdiksi nousseet laulajat saattoivat muistella Kärkeä jotenkin vanhanaikaisena.

– Kirjaani olen ottanut muutamia näytteitä tapauksista, jotka isäni ikään kuin ohitti. Pitää kuitenkin muistaa, että hän kävi läpi tuhansia koelauluja. Harvat esiintyjät olivat lupaavia. Varmasti hän teki virheitä, mutta jälkiviisaushan on parasta viisautta, Kalervo Kärki kertoo.

Kalervo Kärki ei ole järkälemäiseen kirjaansa saanut mahdutettua kovinkaan paljon isänsä persoonasta. Elämäkerrasta Sydämeni sävel, Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa tuli väkisinkin laaja tietoteos.

– Voisin luonnehtia isääni toisaalta luontaisesti boheemiksi, toisaalta räväkäksi toiminnan mieheksi. Toivo oli suurpiirteinen mutta työasioissa jämpti, sanoo Kalervo Kärki.

– Isäni ei ollut ulkoisesti mikään boheemin prototyyppi ja hän ei myöskään ehtinyt notkua ravintoloissa taiteilijapiireissä. Sielultaan Toivo oli maalaispoika eikä urbaani eläjä. Seuramiehenä hän oli kuitenkin verraton ja usein seurueiden keskipiste. Toisaalta hän oli myös erakko, joka mielellään vetäytyi omiin oloihinsa. Sävelmät soivat Toivon päässä. Niillä hän eli ja niistä hän eli.

Heikki Syrjänen innostui tänä keväänä keskustelemaan hartaasti Toivo Kärjen tuotannosta sekä Timo Salmenojan että Kalervo Kärjen kanssa sen jälkeen, kun hän oli soittanut klarinetin stemmat uuteen levytykseen Nähdä voin kauniin maan.

Mestarin oma yhtye vuonna 1949: Ossi Runne (vas.), Matti Huttunen, Tage Manninen, Toivo Kärki, Henry Theel ja Usko Dahl. Kuva: Martti Ounamo

Toivo Kärki

• Syntyi 3.12.1915 Pohjois-Pirkkalassa (nykyään Nokiaa) neljäntenä seitsemästä lapsesta.
• Ensimmäiset sävellykset syntyivät 1920-luvun puolella. Kärki oli pääosin itseopppinut muusikko.
• Ylioppilaaksi hän pääsi Tampereen Klassillisesta Lyseosta vuonna 1933.
• Syksyllä 1933 Kärki aloitti ammattimuusikkona. Ensimmäinen sävelletty levytys samana syksynä.
• Avioitui vuonna 1936 Tuulikki Leikkaan kanssa. Avioliitto kesti Toivon kuolemaan saakka.
• 1930-luvulla Kärjen menestyksekkäin orkesteri oli turkulainen Ramblers.
• Sota kariutti haaveet Amerikkaan lähdöstä. Kärki taisteli tykistöupseerina Karjalan Kannaksella ja jatkosodassa Syvärillä.
• Sodan hiljaisina aikoina Toivo sävelsi ilman soitinta. Sävellyksiä levytettiin 60 vuosina 1940–1944.
• Sodan jälkeen Kärjestä tuli menestynyt tangosäveltäjä. Keikkoja oli oman yhtyeen kanssa ympäri Suomea yli kymmenen vuoden ajan.
• Vuonna 1951 alkoi tiivis yhteistyö Reino Helismaan kanssa ja 1955 Kärki aloitti tuotantopäällikkönä suuressa levy-yhtiössä.
• 1960-luku oli tangon kulta-aikaa. Helismaa ja Kärki olivat aallon harjalla.
• Helismaa kuoli vuonna 1965 ja Kärki sai uusia sanoittajia mm. Juha Vainio ja Vexi Salmi.
• Kärki pysyi nuorisomusiikin paineissa 1970-luvulla ajan hermolla.
• Kärjen eläessä levytettiin noin 1 400 hänen sävellystään. Hän teki musiikin 50 elokuvaan, useisiin näytelmiin ja revyisiin.
• Mestarin voimat hiipuivat 1990-luvun alussa ja hän kuoli Helsingissä 30.4.1992.
• Kärjeltä jäi suuri määrä julkaisemattomia kappaleita, joita on esitetty ja levytetty. Työ jatkuu yhä.

* *

Kolme näytettä

Kappaleet albumilta Nähdä voin kauniin maan, Toivo Kärjen lauluja, tuttuja ja tuntemattomia.

Ei kenenkään maa

Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Timo Salmenoja Laulu: Tuula Kuitunen

Meren äärellä kuutamossa

Säv. Toivo Kärki, san. Helena Eeva, sov. Timo Salmenoja Laulu: Erimieskvartetti

Liian kaunis

Säv. Toivo Kärki, san. Auvo Kurvinen, sov. Timo Salmenoja Laulu: Pentti Koskimaa

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua