Satu Rämö. Kuva: Kaija Toivonen

Kari Pitkänen, teksti

Hildur on nyt kaikkien huulilla. Televisiosarja suomalais-islantilaisesta menestysdekkarista alkaa Ruudussa ja Nelosella 26. tammikuuta. Turussa Hildur on jo nähty teatterin lavalla, ja ensi syksynä on tamperelaisen tulkinnan vuoro.

Hildur saa ensi-iltansa 18. syyskuuta 2026 Tampereen Komediateatterissa. Esityksen ohjaa Panu Raipia, ja pääosissa ovat Petra Ahola (Hildur Rúnarsdóttir) sekä Antti Tiensuu (Jakob Johanson).

– Tuntuu tosi hyvältä. On iso kunnia, että toiset innostuvat ja tekevät oman tulkinnan itse luomastani maailmasta ja sen henkilöistä, kirjailija Satu Rämö sanoo.

Hildur ilmestyi vuonna 2022. Sen jälkeen sarja on jatkunut neljällä kirjalla, joista uusin on tänä syksynä ilmestynyt Tinna.

– Teatterin Hildur ei ole alkuperäinen kirja kuvitettuna, vaan ihan itsenäinen oma teoksensa. Se on minusta hirveän mielenkiintoista ja ihan älyttömän siistiä.

Kuudetta pukkaa, vai?

Haastatteluhetkellä Rämö on ollut kolme kuukautta Suomessa Tinnan ilmestymisen jälkeisellä kirjakiertueella. Hän on vieraillut kirjallisuustapahtumissa ja -messuilla ja tavannut lukijoita.

Tampereelta tie vei Euraan paikallisen lankakaupan vieraaksi, sillä kirjasarjan Jakobin neulomisharrastus on lisännyt suomalaisten mielenkiintoa käsitöitä kohtaan. Tämän jutun ilmestyessä Rämö on jo kotona Islannissa.

– Kun palaan kotiin, otan pitkän loman ja sitten katson, millainen jaksaminen on, hän vastaa uteluihin siitä, jatkuuko Hildurin aloittama sarja vielä kuudennella dekkarilla.

– Romaanin rutistus on aina helvetinmoinen työsarka. Täytyy olla varma, että on kiva fiilis ja energiaa kirjoittaa. Jos on sellainen olo, että väkisin väännän vielä yhden kirjan, niin ei siitä tule hyvä. Siksi en vastaa tähän kysymykseen ihan vielä.

Satu Rämön dekkareissa ihmisten tarinat jatkuvat, mutta rikokset ratkeavat: ”Tykkään itsekin eniten tarinoista, jossa edes joku asia tulee päätökseen tässä ja nyt.” Kuvat: Kaija Toivonen

Dekkarit kuin lapsia

Toisin kuin Turun Hildur-tulkinta (lue Anne Välinoron arvio täältä), Komediateatterissa nähtävä näyttämösovitus perustuu vain sarjan aloittaneeseen Hildur-kirjaan. Dramatisoinnin siitä on tehnyt Satu Rasila. Panu Raipia juhlii Hildurilla 35-vuotista uraansa teatteritaiteen parissa.

Päähenkilöiden lisäksi näytelmässä on noin 30 roolia, joita esittää puoli tusinaa näyttelijöitä. Heidän valintansa on parhaillaan käynnissä.

Satu Rämö vertaa kirjoittamiaan viittä dekkaria lapsiin, joihin kaikkiin hänellä on yhtä läheinen suhde. Niiden pohjalta syntyneet näytelmät ja tv-sarja puolestaan ovat kuin lapsenlapsia, joiden tekemisiä on ilo seurata hieman kauempaa.

– Niitä ei voi kontrolloida enää eikä minun kuulukaan olla niiden iholla koko ajan. Niillä on omat vanhemmat ja elämänsä, mutta niistä voi silti itsekin olla tosi ylpeä ja iloinen.

Mitä paineita aiheuttaa se, että ehkä puolet Komediateatterin esitysten yleisöstä on itse lukenut Hildur-sarjaa ja muodostanut itselleen mielikuvan päähenkilöistä?

– Varmasti kaikilla lukijoilla tai äänikirjan kuuntelijoilla on oma näkemys siitä, miltä henkilöt näyttävät.

– Yksikään näyttelijä, paikka tai lokaatio ei voi vastata kaikkien lukijoiden mielikuvia. Ihmiset analysoivat lukemaansa, ja sekin on tavallaan heidän oma tulkintansa ja keskustelua teoksesta. Se on tosi tervetullutta, Rämö sanoo.

Panu Raipia (kesk.) työryhmineen taikoo Islannin Tampereen Komediateatterin päänäyttämölle. Hildurina nähdään Petra Ahola ja Jakobina Antti Tiensuu. Kuva: Harri Hinkka

Osuvat valinnat rooleihin

Petra Ahola on silmin nähden innostunut valinnastaan Hildurin rooliin. Ahola on Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja nyt työvapaalla. Antti Tiensuu kuuluu Tampereen Teatterin näyttelijäkuntaan, mutta on sieltä parhaillaan perhevapaalla.

– Kun luin kirjan, samastuin sen päähenkilöön aika voimakkaasti, ihan lähtien arjen rutiineista ja siitä, mikä on liikunnan merkitys Hildurille. Minun on valtavan helppo ymmärtää häntä, Ahola kiittelee.

– En malta odottaa, että pääsen hyppäämään Hildurin nahkoihin. Fysiikka on niin vahvasti kirjoitettu roolihahmoon, ja tuntuu hyvältä voida täyttää saappaat siltäkin osin. Minulla on myös valtava intohimo kieliin, joten nyt mietin että perhana, pitäisikö islantikin ottaa haltuun.

– Petra on hyvin urheilullinen ja opiskellut personal traineriksi. Tiesin, että hänellä on rooliin hyvät pohjat, ohjaaja Panu Raipia sanoo.

Entä Antti, oletko jo opetellut neulomaan kuten Jakob kirjoissa tekee?

– En vielä. Olen itse asiassa tosi monta kertaa miettinyt, pitäisikö mun opetella neulomaan.

– Sekä teatteria tehdessä että kuvauksissa on aika paljon odotusaikaa. Tekstiä ei enää jaksa tankata eikä kirjaa voi lukea, koska silloin keskittyminen on väärässä paikassa. En ole vielä jaksanut opetalla neulomaan tai kutomaan, mutta nyt se tulee vastaan.

Hildur on haaste tekijöilleen. Antti Tiensuu aikoo opetella neulomaan, ja Petra Ahola pohtii islannin kielen opiskelua. Kuva: Harri Hinkka

Jako kolmeen kirjaan

Hildur-sarja koostuu yksittäisistä rikostarinoista, mutta koko sarjan kehyskertomus on tätä laajempi. Siinä seurataan Hildur Rúnarsdóttirin omaa ja hänen perheensä tarinaa, johon limittyvät myös Jakobin ja muiden sarjan henkilöiden elämät ja ristiriidat. Tällainen tapahtumat yhteen sitova pitkä kaari syntyi osittain suunnittelematta, Rämö kertoo.

– Henkilöhahmojen tarinat alkoivat Hilduria kirjoittaessani olla niin isoja, että niistä oli vähällä tulla tuhatsivuinen esikoisdekkari. Se ei olisi hyvä idea, enkä varmaan olisi pystynyt pyörittämään niin isoa tekstimassakaan.

– Päätin, että jaan tarinan kolmeen osaan. Jokaiseen niistä tulisi sitten oma rikosjuonensa.

Esikoisteos Hildur ilmestyi 2022 ja Rósa ja Björk sekä Jakob vuonna 2023. Niitä seurasivat Rakel 2024 ja nyt siis Tinna. Ritva Alpola on arvioinut teoksista Kulttuuritoimitukseen Rósa ja Björkin (lue arvio) sekä Jakobin (lue arvio), Ilkka Valpasvuo puolestaan Rakelin (lue arvio).

– Kolme kirjaa oli mielessä, mutta mielikuvitus on ihme juttu. Mitä enemmän vietin aikaa hahmojen parissa, sitä enemmän tarina vain kasvoi. Nyt ollaan viidessä kirjassa ja saa nähdä, tuleeko lisääkin.

Hildurin perheen saaga

Islannin kieli oli Satu Rämölle vaikea rasti. Kielen haltuun ottamiseen meni viisi vuotta.

– Kaksi vuotta se oli pään hakkaamista seinään. En olisi varmaan koskaan oppinut kieltä hyvin, ellen olisi mennyt tekemään kanditutkintoa sillä asenteella, että perse penkkiin, kirjat tähän ja nyt ruvetaan lukemaan.

Yliopistossa luettiin islantilaista kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä. Rämö tutustui myös siihen osaan islantilaista kirjallisuutta, jonka kaikki yleisimmin tuntevat ainakin nimeltä – keskiaikaisiin saagoihin.

– Jälkeenpäin olen viisastellut, että hei, saagathan ovat rikostarinoita. Niissä kerrotaan verikostoista: tapoit multa vaimon, vien sulta lampaan ja tapan nyt sun koko suvun. Lopussa ne, jotka ovat jäljellä, lähtevät reissaamaan jonnekin ulkomaille.

Saagat on usein nimetty henkilöiden mukaan: Egillin saaga, Grettir Väkevän saaga, Tappaja-Glúmrin saaga ja niin edelleen.

– En todellakaan ajatellut tätä, kun aloin kirjoittaa Hilduria. Sitten mä tajusin, että teen tässä paitsi rikostarinaa, myös Hildurin perhesaagaa. Vietin näiden henkilöiden kanssa koko ajan ja mietin, miten heillä menee. Siksi oli luontevaa nimetä kirjat henkilöiden mukaan.

Satu Rämö on innoissaan tamperelaisesta Hildur-tulkinnasta. ”Katselijana toivon, että yllätätte minut”, hän kannustaa Antti Tiensuuta ja Petra Aholaa. Kuva: Kaija Toivonen

Esityksiä vaikka vuosia

Hildur-näytelmän tuotanto on uusi haaste Komediateatterille, jonka on kyettävä luomaan Islanti näyttämölle uskottavasti.

Visualistiryhmä on sama, joka on monien muidenkin teatterin menestyskappaleiden takana: valo- ja videosuunnittelija Jussi Kamunen, lavastaja Oskari Löytönen ja pukusuunnittelija Kaisa Savolainen.

– Tunnelma ja Islannin luonto saadaan helposti meidän näyttämölle, ei siinä ole ongelmaa. Tapahtumapaikkoja dekkarissa on paljon, joten kuvan pitää vaihtua nopeasti, ohjaaja Raipia linjaa.

Yksi erikoisuus ovat vaikeat islanninkieliset nimet ja paikannimet. Aikaisempia äänikirjoja ja näytelmäsovitusta varten Satu Rämö on koonnut ja lukenut niitä itse äänitiedostoon, jota esittäjät voivat käyttää apuna ja mallina.

Komediateatterin johtoryhmä lähtee opintomatkalle Islantiin vuodenvaihteen jälkeen ja vierailee myös Ísafjörðurin kylässä, jossa Satu Rämö itse sekä hänen kirjoihin luomansa islantilaispoliisi asuvat.

Hildurin ensi-iltapäivä on lyöty lukkoon, mutta näytelmän lopetukselle ei ole takarajaa. Jos kysyntää riittää, kappale voi pysyä ohjelmistossa vuosia.

– Esitysten valmistaminen on koko ajan kalliimpaa, joten harkitsemme tarkasti, koska jokin esitys loppuu. Esimerkiksi Pokka pitää menee nyt kolmatta vuotta jo 5. kaudella, ja ensi keväänä se nähdään meidän viemänä esityksenä viidessä muussa kaupungissa, Raipia kertoo.

Monen lajin palautetta

Menestys ja suosio näkyvät Satu Rämön saaman palautteen määrässä – sekä laadussa. Kirjailijalle tuleva palaute ei ole pelkästään myönteistä.

– Pääosin henkilökohtainen palaute on positiivista, ja on tosi kiva jutella lukijoiden kanssa ja kuulla heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan kirjoista.

– Sitten on niitäkin, joiden elämäntehtävä tuntuu olevan dissaaminen. Eikä se ole enää teosten, vaan minun itseni kritisointia. Luen sähköposteista itse enää ne, jotka ovat tärkeitä.

– Kun suosion ovi aukeaa ja moni ihminen lukee, katsoo tai seuraa sinua, niin sieltä tulee paljon kuonaakin. Se ei aina liity enää kirjailijaan, vaan lukijan omaan pahaan oloon, Rämö epäilee.

Hildur valittiin tänä vuonna parhaaksi pohjoismaiseksi dekkariksi Isossa-Britanniassa. Sarjan käännösoikeudet on myyty 26 maahan. Eroaako ulkomailta tuleva palaute kotimaisesta?

– Se keskittyy kirjoihin: juoneen, henkilöhahmoihin ja siihen, koska seuraava tulee. Harvemmin tulee kommentteja Islannista tai minusta. Kirjoittajaa ei kommentoida, kun häntä ei tunneta.

* *

Hildur

• Alkuperäisteos: Satu Rämö
• Dramatisointi: Satu Rasila
• Ohjaus: Panu Raipia
• Valo- ja videosuunnittelu: Jussi Kamunen
• Lavastussuunnittelu: Oskari Löytönen
• Äänisuunnittelu: Antti Helineva
• Pukusuunnittelu: Kaisa Savolainen
• Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu: Katri Haukijärvi
• Nimiroolissa: Petra Ahola
• Jakob: Antti Tiensuu

Tampereen Komediateatterin päänäyttämöllä alkaen 18.9.2026. Lipunmyynti 8.12.2025 klo 12.00 alkaen.

* *

Satu Rämö

• Syntynyt: 7.1.1980 Forssassa.
• Asuu: Islannin Länsivuonoilla Ísafjörðurin kylässä ja Äkäslompolossa.
• Perhe: Aviomies Björgvin ja kaksi lasta.
• Koulutus: Islannin yliopisto, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu; kirjailija ja ekonomi.
• Esikoisteos: Islantilainen voittaa aina 2015.
• Dekkareita: Viisi Hildur-sarjan kirjaa vuodesta 2022 alkaen.
• Menestys: 1,2 miljoonaa myytyä dekkaria.
• Seuraajat: Instagramissa 54 000, Facebookissa 9 300 ja TikTokissa 3 500.
• Oho: Tykkää laittaa kuohukermaa kahviin ja jäätelöön ja nostaa isoja painoja.
• Kotisivut: https://satu.is/

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua