Niina Salmenkangas. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Kirjaston tehtävä on turvata demokratiaa ja varmistaa avoin tiedonkulku. Tätä voi unohtua pitämään itsestäänselvyytenä, mutta se on hyvä muistaa aina.

Tämä on uudelle kirjastopalvelujohtajalle Niina Salmenkankaalle hänen lempiaiheensa, josta hän on innostunut. Viisi vuotta sitten uudistunut kirjastolaki otti tähän tehtävään aktiivisemman otteen.

Kirjastolain tavoite on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta, ja lain mukaan kirjaston tehtävä on edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua, sekä tarjota tilaa kansalaistoimintaan.

Suuria asioita, jotka tekevät nöyräksi

Suuria asioita, joiden edessä kirjaston on oltava nöyrä. Kirjasto on puolueeton, mutta nämä sen perustehtävät voivat muiden taholta politisoitua.

Kirjaston pitää turvata, että keskustelu on tasapuolista ja toisia kunnioittavaa. Se voi olla haastavaa tässä ajassa, jossa puhe kärjistyy ja keskustelu polarisoituu.

Kirjasto voi myös olla alusta keskustelulle, koska sillä on tiloja, joihin kokoontua.

Demokratiamiljoona

Aluehallintoviraston kautta on nyt haettavana kirjastoille hankerahaa, jonka käyttötarkoitus on saada päättäjät ja kansalaiset vuorovaikutukseen keskenään.

– Meidän on pohdittava, miten tämä voi jatkossa olla pysyvä osa kirjastopalveluja. Olemme Tampereella hakeneet osuutta demokratiamiljoonasta. Tarkoituksemme on yhdessä Jyväskylän kanssa kehittää tätä vuorovaikutusta. Jyväskylä sopii kumppaniksemme, koska olemme samaa kehittämiskirjastoaluetta, Niina Salmenkangas toteaa.

Demokratian toteutumisen pääedellytys on pääsy tietoon, käyttämään tietokoneita ja langatonta verkkoa. Tätä kirjasto tarjoaa.

– Kirjaston on otettava aktiivisempi rooli opastajana. Meidän on tuettava sekä koululaisten että aikuisten lukutaitoa. Opetettava e-aineistojen käyttöä, verkkosisältöjen kriittistä lukutaitoa sekä taitoa erottaa oikea ja väärä tieto.

Niina Salmenkankaan työhuoneen parvekkeelta on hieno näkymä Metson saliin.

Kirjasto voi olla myös tila, joka mahdollistaa alueellisen vuorovaikutuksen päättäjien ja vaikkapa asukasyhdistysten kesken.

– On huoli siitä, että äänestysprosentti laskee. Tälle asialla kirjasto voi tehdä jotain. Kirjastoon on matala kynnys tulla. Sitten pitää pohtia, miten tavoittaa ne, joiden pitäisi olla kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Se voi olla sysäys sille, että joku rohkenee asettua ehdokkaaksi kuntavaaleihin.

Lukujen valossa hyvin

Kaunokirjallisuuden lukeminen lisää empatiakykyä ja taitoa asettua toisen ihmisen asemaan.

– Meillä kirjastoihmisillä on tehtävä miettiä rooliamme, uudistua ja vastata asiakkaiden tarpeisiin. Emme voi tuudittua siihen, että olemme itsestäänselvyys.

Tamperelaiset rakastavat kirjastojaan. Isoista kuutoskunnista Tampere on ollut kärjessä tai kärkikolmikossa kirjastojen käytössä.

Korona on ollut oma lukunsa historiassa. Sulut ovat vähentäneet kävijöiden määrää. Kirjastojen alkuvuoden kävijämäärä on jopa puolet vähemmän kuin vuonna 2019. Lainat ovat vähentyneet kuitenkin vain viidenneksen. Lukijat ovat oppineet varaamaan haluamansa aineiston ja liikenne kirjastosta toiseen on vilkasta.

– Keväällä tuli iso lovi, kun kirjastoauto ei voinut käydä kouluilla eivätkä luokat voineet käydä kirjastoissa.

Oma lukeminen

Niina Salmenkankaalla on tilava työhuone pääkirjasto Metson hallintokäytävällä. Työhuoneen kruunaa parveke, josta näkee hienosti pääsalin.

Tänä kesänä hänen lukemisensa on ollut klassikkoja, tietokirjallisuutta ja uuden tehtävän vuoksi johtamistaidonkirjoja.

– Olen kuunnellut äänikirjoja ja tehnyt samalla intensiivisesti pihahommia. Äänikirja on ihana. Onhan se vähän tehokkuusajattelua, ettei voi vain lukea kirjaa, vaan yhdistää sen muihin tekemisiin.

Niina Salmenkangas kehottaa seuraamaan Tampereen kaupunginkirjaston Youtubesta Lukuhäiriöitä-kirjallisuusohjelmaa, jota on tehty kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa keskustellaan äänikirjoista, ja toisessa siitä, miten lukeminen nähdään sosiaalisena tai yhteisöllisenä toimintana.

Niina Salmenkankaalla on menossa klassikkojen lukeminen omasta kirjahyllystä. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Niina Salmenkankaan kesäkirjat

”Lukulistalla ovat olleet oman kirjahyllyn lukemattomat klassikot. Seuraavana lukulistalla Rikos ja rangaistus, Fjodor Dostojevski.”

”Täällä Pohjantähden alla, Väinö Linna. Lukijana Antti Holma sopi tähän hyvin, koska Holman lukutapa korosti teoksen huumoria ja komiikkaa.”

”Hyvän historia, Rutger Bregman. Teos korostaa sitä, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä, eikä ainoastaan pohjimmiltaan paha ja itsekäs olento.”

Niina Salmenkangas

• Syntynyt 1978 Seinäjoella, filosofian maisteri 2005, Tampereen kaupunginkirjastossa 2007–2009 kirjastonhoitaja Hervannan kirjasto, 2009–2018 lasten ja nuorten osastonjohtaja, 2018–2020 lasten, nuorten, musiikin ja lehtien palveluista vastaava palvelupäällikkö, ja 2021 alusta vs. kirjastopalvelujohtajana.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua