Mikko Alatalo. Kuva: Ulla-Maija Svärd
HENKILÖ | Ylen dokumentti Se maailma jossa kasvoin tarjoaa ison annoksen Mikko Alataloa. 70-vuotias laulaja on elänyt läpi Suomen muutoksen, maaseudun tyhjenemisen, kaupungistumisen ja Kostamuksen. Dokumentti kertoo hänen kauttaan koko Suomen muutoksen.
”Suomessa säätykierto köyhyydestä maailman huipulle oli mahdollista koulutuksen arvostuksen kautta. Minusta se on suuri asia.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Mikko Alatalo -dokumentissa Se maailma jossa kasvoin kerrotaan siitä muutoksesta, joka Suomessa on tapahtunut vuosien 1951–2021 välillä: kaupungistumisesta, maaseudun tyhjenemisestä ja suuresta rakennemuutoksesta. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenasta, televisiosta se tulee ulos jouluna.
Alatalo on kotoisin pohjoisesta, Kiimingistä. Matkaa Ouluun on vain 20 kilometriä, joten paikkakunta ei ole tyystin tyhjentynyt asukkaista, kuten moni maalaispitäjä uhkaa olla. Nykyisin Kiiminki on osa Oulua.
– Minun tarinani on tyypillinen suomalainen tarina. Sodan nähnyt sukupolvi keräsi kivet pelloilta ja laittoi viimeiset penninsä, jotta sai lapsensa yliopistoon.
Koulutus mahdollisti säätykierron köyhistä oloista sisätöihin. Suomi koulutti lapsensa maailman huipulle vaikkapa Pisa-tutkimusten valossa, tosin nyt Pisassa on tultu alamäkeä. Mikko Alatalon mielestä peruskoulu on ollut meille valttikortti.
– Minä pääsin keskikouluun, kun isäni kuljetti koulutaksia. Agraariyhteiskunta muuttui koulutusyhteiskunnaksi. Suomen maaseudun murros näkyy kohdallani siinä, että äidiltä ja isältä perimäni rintamamiestalon hinnalla saisi Töölöstä neljä neliötä.
Alatalo on selvästi suruissaan maaseudun autioitumisesta.
Mikon lauluja
Mikko Alatalon poikkeuksellisen laajassa tuotannossa juuri dokumentin teemoilla on ollut suuri merkitys: Mikon oma tarina heijastaa koko hänen sukupolvensa tarinaa.
– Tässä on mukana harvinaisempia lauluja, jotka eivät luonnu pubikeikoille.
Dokumentin nimi on muunnos Yhdentoista virran maan sanoituksesta. Siinä sanotaan: se maa jossa kasvoin. Nyt on laajennettu maailmaan.
Vahvasti arkistomateriaaliin rakentuva dokumentti on kuvallisesti poikkeuksellisen rikas ja sen kertojana on Mikko Alatalo. Ajankuvaa luovat Ylen arkiston uutisfilmit rakennemuutoksen Suomesta ja muuttuvasta maailmasta. Kenelläkään muulla kuin Ylellä ei olisi antaa tällaista kuvamateriaalia maastamme, mikä tekee dokumentista ainutlaatuisen.
Ennen pohjoiseen suuntautunutta keikkarundia Kulttuuritoimitus tapasi Mikko Alatalon Tampereen joulutorilla. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Nähnyt muutoksen
Mikko Alatalo on keikkaillut Ruotsissa, kuten Boråsissa, ja nähnyt miten Suomesta siirtolaiseksi muuttaneilla menee.
– On menetettyjä ja syrjäytyneitä, heistä moni ei aikoinaan löytänyt tyttöä kyytiin. Sitten on menestyneitä, jotka ovat Ruotsin kunnallispolitiikassa mukana. Ruotsinsuomalaisista monet ovat yrittäjiä. Heillä on isot talot, joista löytyi muusikoille majapaikkoja. Kävimme monet öiset keskustelut. Arvostan heitä, he rakensivat Ruotsin.
Alatalo on käynyt Kostamuksen toisen vaiheen harjakaisissa laulamassa.
– Kostamus oli Kainuun rakennusmiehille tärkeä. On laskettu leikkiä, että Kekkonen piirsi kartan, joka piirsi ympyrän sopivalle etäisyydelle Kainuusta. Kostamus osui siihen, vaikka ei siellä sitä malmia ylen määrin ollutkaan.
Alatalo on juhlistanut lauluillaan myös Sovetskin dieselkonetehtaan harjakaisia.
– Itselleni ja etenkin neuvostoliittolaisille suuri tapaus olivat Astoria-hotellin harjannostajaiset. Hitler oli tilannut remontin valmiiksi voiton päiväksi, jota ei koskaan tullut. Astorin kauppasopimuksessa oli, että palautetaan alkuperäiseen tilaan. Maalin alta löytyi italialaisia freskoja, mikä teki homman erittäin paljon arvioitua kalliimmaksi. Harjakaisissa oli puhumassa ministeri Ilkka Suominen. Juhlaväkeen kuului näitä punaisia vuorineuvoksia, kuten heitä nimitettiin pilkallisesti.
Meni muutama kuukausi tästä ja Neuvostoliitto mureni.
Alatalo on pitänyt yllä hyviä välejä virolaisiin. Vuonna 1980 Iltatähti-nimisessä musiikkiohjelmassa oli mukana tärkeä virolainen artisti, Ivo Linna, josta voi sanoa, että siinä on mies, joka lauloi Viron vapaaksi.
SAK:n ja MTK:n yhteismielenosoitus
Vuonna 1999 Alatalo järjesti ja tuotti televisiolle Pirkkahallissa maaseutukonsertin. Se oli kunnianosoitus perheviljelijöille, joiden jatkumisen EU ja rakennemuutos teki mahdottomaksi. Pienillä tiloilla ei elä, kuten ei elä muuallakaan. Maaseutukonsertissa oli Saarioisten työntekijöitä. Konsertti oli kuin SAK:n ja MTK:n yhteinen mielenosoitus. Eräänlainen unelman loppu.
EU:n tulo innoitti Alatalon tekemään kappaleen Euroopan rannalla. Mikko Alatalon tekstejä ihaillut Kalevi Sorsa käänsi sen ranskaksi ja lausui laulun Pariisissa esimerkkinä suomalaisten EU-peloista.
Luonnonsuojelu on tullut Alatalolle läheiseksi. Hän esimerkiksi miettii, onko järkeä laittaa avolouhos Ylläksen viereen. Se ei kenties turistien silmää lämmitä.
Keikalle pohjoiseen
Tämä haastattelu tehtiin viime viikolla ja sen jälkeen Alatalo lähti keikkarundille pohjoiseen.
70-vuotisjuhlakonserttia Tampere-talossa on siirretty koronan vuoksi viime keväältä tälle keväälle. Jos korona suo, konsertti ehditään pitää ennen kuin Alatalo täyttää 71 vuotta. Maaliskuun 19. päivä on luvassa kova kattaus suomalaisten artistien kirkkainta kärkeä. Esimerkiksi Maarit Hurmerinta, Heikki Salo ja Pauli Hanhiniemi laulavat Mikon heille tekemiä lauluja. Mukana on myös rapyhtye Mansesteri.
Reissumies ei ole tahtia hiljentänyt, hänen tuotantonsa on koottu suurella vaivalla hyvälaatuiseksi cd-kokoelmaksi. Sen hän muistaa aina sanoa, että on suuressa kiitollisuuden velassa sanoittaja Harri Rinteelle.
– Lastenmusiikin elämäntyöpalkinto tuntuu hyvältä. Lastenmusiikki kun ei valitettavasti radioissa soi. Känkkäränkkä on jo 40-vuotias, joten sen muistavat paremmin lasten äidit kuin lapset.
Se maailma jossa kasvoin – Mikko Alatalo esitetään 23.12.2021 kello 21.05 Ylen ykköskanavalla. Dokumentti on nähtävissä myös Yle Areenassa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
