Antti Mikkola. Kuva: Mikko Vattulainen 

Päivi Vasara, teksti 
Mikko Vattulainen, kuvat 

Pyynikin kesäteatterin tämän kesän pääesitys Täällä Pohjantähden alla ei ole maraton, mutta ei se ole lyhytkään. Ja nimenomaan ei liian lyhyt. 

– Alle kahden ja puolen tunnin esitys olisi tynkä. Liian lyhyt sen ei kannata olla, sillä muuten siihen ei mahdu koko Väinö Linnan maailma, kokonainen kylä ja pitkä pala Suomen historiaa, sanoo Antti Mikkola, joka ohjaa esityksen. 

Ensi-ilta on 9.6.2023. Kun ensi-iltaan on vajaat kaksi viikkoa, harjoitusten tahti on tiivis, päivässä niitä on kaksi, ei ole kylmä, eikä kuuma, tuuli puhaltaa hyttyset pois ja ennen kaikkea ei sada. Harjoituksissa on ollut hyvä säätuuri. Vain yhtenä päivänä on tähän mennessä satanut ja silloinkin vain vähän. Sade leikkaisi työtehosta pois 70 prosenttia, joten onni on suosinut. 

Haastattelu tehtiin toukokuun viimeisenä maanantaina. Kuvat on otettu kesäkuun ensimmäisenä päivänä, torstaina, joka käänsi sääonnen kupin nurin: kylmää ja raesade. 

Esitys ei ole maraton, mutta ei lyhytkään, sillä lyhyessä ei voisi kertoa oleellista Väinö Linnan maailmasta, kokonaisesta kylästä ja pitkästä pätkästä Suomen historiaa. Kuva: Mikko Vattulainen

Mitä ilman ei voisi kertoa 

Esitystä on valmisteltu otteella, jossa on kaivettu esiin se oleellinen ranka, jota ilman Pentinkulman väen tarinaa ei voisi kertoa. 

– Tämä on kantaesitys. Sami Keski-Vähälän kanssa on valittu mukaan tuleva osa Väinö Linnan tekstistä ja Sami on kirjoittanut esitystä harjoitusten kestäessä. Teksti on pääilmansuunnat ja ohjaus tässä tapauksessa väli-ilmansuunnat. Minun tehtäväni on täyttää ne välit, kun katsomo liikkuu. 

Mikkolan mukaan harjoituksissa on ollut hieno yhteinen henki. Näyttelijät ovat kulkeneet Väinö Linnan romaani kädessään ja pyytäneet, voiko vielä lisätä tämän repliikin, koska se on tärkeä. 

– Näyttelijät kantavat vastuun karaktääristään ja heille tärkeistä henkilöhahmoista. 

Toukokuun viimeisinä päivinä eletään ponnistusvaihetta, ensemble on innoissaan, tunteet ovat pinnassa ja tekijät liikuttuvat myös itse siitä, mitä Pentinkulmalla tapahtuu. 

Ohjaaja Antti Mikkola ja lavastussuunnittelija Kimmo Sirén kertovat, että harjoituksissa edetään suunnitelman mukaisesti. Loppupaineita toki on. Kuva: Mikko Vattulainen

Tänä kesänä Pyynikin katsomo pyörii paljon. Se on tämän näyttämön mahdollisuus ja vahvuus. Kuva: Mikko Vattulainen

Tunnemuisto on kaikilla 

Antti Mikkola kohdistaa ohjaajan katseensa niihin katsojiin, jotka eivät osaa ulkoa Täällä Pohjantähden alla -teosta, vaikka toki tunnemuisto heilläkin on. Ei hän unohda teoksen läpeensä tunteviakaan, mutta heitä on vähemmän. 

– Entäs ne katsojat, jotka eivät tiedä mitään. Olen innoissani saamaan katsojiksi oman sukupolveni edustajia. 

Tänä kesänä Pyynikillä pyöritetään ja paljon. Se on Mikkolan mielestä tämän teatterin tarkoitus ja mahdollisuus. 

– Siksi Linnan tekstit ovat toimineet täällä ennenkin hyvin. Niissä on paljon ihmisiä, asioita ja liikettä. 

Antti Mikkolan ajatus on tuoda esitys tähän päivään nimenomaan olemalla uskollinen Väinö Linnan alkuperäistekstille. Kuva: Mikko Vattulainen

Kirja avautuu uudella tavalla 

Moni on lukenut Täällä Pohjantähden alla ehkä parikymppisenä. Antti Mikkola on neuvonut ikätovereitaan lukemaan sen uudelleen. 

– On ihana lukea sitä nyt näin kypsällä iällä, isänä ja elämää nähneenä. Se kirja kyllä kouraisee. Linna on, kuten kunnon kirjailijan pitää, säälimätön henkilöitään kohtaan. Vaikka hän ei hahmojaan sääli, hän silti rakastaa heitä. Linna osaa tehdä henkilöön särön, joka tekee ihmisestä kokonaisen. Hän osaa laittaa huumoria sinne, minne se ei kuulu, mutta näinhän on oikeassakin elämässä. Linnassa on suurta tunneherkkyyttä ja älykkyyttä. 

Huumorin puute onkin yhtä kuin vaaran merkki. 

Mikä on köyhyys, mikä on miehen ja naisen asema, ja kuinka hirveän vähän aikaa sitten kaikki tämä on tapahtunutkaan. Kuva: Mikko Vattulainen

”Toivon, että arpi on haihtunut pois” 

Väinö Linnan suurteokset kuuluvat suomalaiseen tunnemuistiin. Jokin käsitys niistä on niilläkin, jotka eivät ole kirjaa lukeneet. 

– Linna sopii kuvaamaan kansalaissotaa ja jatkosotaa. Molemmat ovat katastrofeja, häviön paikkoja ja se paljastaa henkilöistä jotakin. 

Siihen näkökulmaan, jossa Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta etsitään asiavirheitä, Mikkola on väsähtänyt. Tyyliin: ei ollut faktaa, että olisi olemassa pappi, joka olisi ryöstänyt köyhien maat.  

Linna itse on sanonut vapaasti muotoillen, ettei hän kirjoittanut valkoisten totuutta, eikä punaisten totuutta vaan inhimillisen totuuden. 

– Toivon, että vanha arpi olisi haihtunut pois. Ohjasin Tampereella esitettyyn Timo Malmin teokseen Sovinnon päivä kohtauksen Pysähtyneet kuvat. Etsin siihen hevosia. Sain vastauksen, että nyt on ongelma: meillä ei ole yhtään vasemmistolaista hevosta. Haluan Täällä Pohjantähden alla -esityksellä kertoa, missä pisteessä ja miten on kylvetty epäoikeudenmukaisuuden, vihan ja katkeruuden siemen sekä sen, mitä siitä voi oppia. 

Antti Mikkolan mielestä hänen ikätoveriensa kannattaisi lukea Täällä Pohjantähden alla -teos uudelleen. Elämänkokemuksen ansiosta kirja aukeaa ihan eri tavalla. Kuva: Mikko Vattulainen

Nykypäivän näkövinkkelistä 

Antti Mikkolan tavoite on, että esitys puhuttelee tämän päivän katsojaa. Sen se tekee nimenomaan olemalla uskollinen alkuperäistekstille. 

– Nautin tästä haasteesta, ettei mukaan oteta mitään muuta materiaalia kuin Linnan teksti. Tämän päivän katsojaa koputtelee tehokkaimmin se, että hän näkee Pentinkulman juuri sellaisena kuin se on Linnan kuvaamana. 

– Linna on suuri humanisti. Hän on nähnyt tarkasti henkilönsä. Nykypäivänä tekee hyvää nähdä, mikä on köyhä, mikä on miehen ja naisen asema, kuinka hirveän vähän aikaa sitten kaikki tämä on tapahtunut. Se on juuri se tämän päivän näkökulma. 

Kuin elokuvan leikkausta 

Pyynikin kesäteatteri on kuin suuri kamera. 

Antti Mikkola vie tilanteesta toiseen leikkaamalla sitä elokuvallisin keinoin. Näin etenkin ajan käsittelyssä. 

– Aikaa harpotaan. Kun näyttelijä tulee talon takaa, voi olla kulunut kaksi vuotta. Näyttelijä saattaa kysyä, miten minä sen teen. Vastaan, kävelet vaan normaalisti, älä tee mitään, katsoja kyllä tajuaa. 

Kesäteatterissa puuttuu mahdollisuus tehdä leikkauksia valolla. 

– Minulle se on haaste. Lavalle pitää luoda niin luja kompositio, että sitä voi katsoa ilman valoja. 

Pyynikin ensi-ilta on perjantaina 9.6. Esityksiä on 12.8. asti. Kuva: Mikko Vattulainen

Paluu Pyynikille 

Antti Mikkola on ollut ensimmäistä kertaa Pyynikillä kesäteatterin avustajana liki 30 vuotta sitten. Silloin Pohjantähden ohjasi Pyynikille Kalle Holmberg. 

– Olin onnekas. Avustajana minulla oli hyvät mahdollisuudet seurata Holmbergin työskentelytapaa. Ennen kaikkea sitä, miten Holmberg sytytti energiaa. Nuorena urheilijapoikana ajattelin jo silloin, että hänen tyylissään on paljon järkeä. 

Holmbergin tyylistä ohjata on nuorelle avustajalle jäänyt hänen omasta mielestään paljon muistikuvia ja ajatuksia. 

– En tiedä, näkyykö tämä näyttämöllä. Kun näkee hyviä tekijöitä, se kantaa omaa tekemistä. 

Väinö Linnan tekstien esittäminen on Pyynikillä perinne. Ne sopivat yhteen pyörivän katsomon kanssa, koska niissä on paljon ihmisiä, asioita ja liikettä. Kuva: Mikko Vattulainen

Ampui Koskelan veljekset sata kertaa 

Avustajana Mikkola teki kaikkea. Yksi tehtävä oli vahtia pommeja, jottei joku onneton laukaise niitä väärään aikaan. Hän oli myös valkoisten teloituskomppaniassa ja ampui Koskelan veljekset yli sata kertaa. 

Väinö Linnan tekstien esittäminen Pyynikillä on perinne. Tuosta Holmbergin ohjauksesta on liki 30 vuotta. Mikkolan lisäksi paluun tekevät Aimo Räsänen, Jyrki Mänttäri ja Esa Latva-Äijö. Vuosikymmeniä sitten nuori Latva-Äijö näytteli Akselia, nyt hän on isän Jussi Koskelan roolissa. 

Tuntematonta esitettiin Pyynikillä 1960-luvulla yhdeksän kesää. Ohjaajana oli legendaarinen Edwin Laine. Vuosina 1995–1996 oli Holmbergin ohjaus Akseli ja Elina ja seuraavina kahtena kesänä Holmbergin Pohjantähden alla. 

Täällä Pohjantähden alla Pyynikin kesäteatterissa. Ensi-ilta 9.6.2023. Esitykset 8.6.–12.8.2023. Näytelmä on Pyynikin kesäteatterin, Tampereen Teatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto. 

* *

Täällä Pohjantähden alla 

• Ohjaus: Antti Mikkola 
• Näytelmän tekijät: Väinö Linna, Sami Keski-Vähälä  
• Lavastussuunnittelu: Kimmo Sirén 
• Pukusuunnittelu: Jaana Aro 
• Äänisuunnittelu: Sami Silén 
• Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu: Emmi Puukka 
• Näyttelijät: Jussi Koskelan roolissa nähdään Esa Latva-Äijö, Akselin roolissa Verneri Lilja ja Elinan roolissa Ella Mettänen. Muissa rooleissa ovat muun muassa Tom Lindholm, Jukka Leisti, Aimo Räsänen, Heidi Kiviharju, Petra Ahola, Samuli Muje, Antti Tiensuu, Jyrki Mänttäri, Henriikka Heiskanen ja Lasse Viitamäki. Avustajajoukot ovat nokialaisen Etunäyttämö-teatterin harrastajanäyttelijöitä. 
• Ikäsuositus: yli 12-vuotiaille

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua