Jarkko Sipilälle rikollisuus on musta meikkipeili, joka heijastaa suurentaen yhteiskunnan synkät puolet

27.06.2019

Kirjailija ja rikostoimittaja Jarkko Sipilä pohtii yhdessä kolmen muun keskustelijan kanssa oikeutta ja kohtuutta Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä.

Marja Aaltio

Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa pohditaan tänä kesänä kohtuutta ja kohtuuttomuutta monelta kantilta. Perjantain 28.6.2019 keskustelussa esillä on oikeus, kohtuus ja kohtuuttomuus kirjallisuudessa ja tosielämässä. Rikoskirjailija ja rikostoimittaja Jarkko Sipilä keskustelee aiheesta oikeusfilosofi Aulis Aarnion, Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Kimmo Himbergin ja oikeushammaslääkäri Helena Rannan kanssa.

– Rikoskirjallisuus eroaa oikeasta elämästä siinä, että todellisuudessa henkirikoksen syy ei aina selviä, mutta rikoskirjallisuudessa rikoksen motiivi pitää aina kertoa lukijalle, Jarkko Sipilä pohtii.

Sipilälle ovat sekä fiktio että todellisuus tuttuja hänen kahden ammattinsa – toimittaja ja kirjailija – kautta.

Jotta rikoskirja ylipäätään syntyy, täytyy jonkun ensin tehdä rikos. Sipilä kuvaa juonikuviota yksinkertaisella kaavalla: Ensin on rauhallinen tila, johon tulee poikkeus eli rikos. Rauhallisen tilan palauttaminen ennalleen on mahdotonta, mutta lopuksi syntyy uusi rauhallinen tila.

Oikeus ei toteudu aina dekkarissakaan

Onko rikoskirjallisuus sitten kohtuullista? Saako uhri hyvityksen, jonka hän ansaitsee? Sipilän mukaan oikeus ei tosielämässä useinkaan valitettavasti toteudu, mutta ei se toteudu aina rikoskirjallisuudessakaan. Ei edes dekkareissa paha saa aina oikeudenmukaista palkkaansa tai uhri kohtuullista hyvitystä.

Mutta kirjallisuus tarjoaa aina kuitenkin jonkin syyn ja selityksen rikokselle, ja se on keskeisin ero tosielämän ja kirjallisuuden välillä. Tosielämässä selitys saattaa jäädä saamatta.

Toisaalta todellisuus tarjoaa joskus niin uskomattomia tarinoita, että kukaan kirjailija ei voisi niitä keksiä. Tai jos keksii, juonta syytetään epäuskottavaksi.

Torstaina, hetki ennen puhelua Jarkko Sipilälle, tuomittiin Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio kymmenen vuoden ehdottomaan vankeuteen muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista.

– Jari Aarnio teki pahasta poliisista uskottavan suomalaisessa rikoskirjallisuudessa, Sipilä toteaa.

Ahneus on kirjoitettu ihmisluontoon

Sipilä aikoo ottaa perjantain keskustelussa laajemminkin esiin sen, miten kohtuullisuus näkyy nykyään yhteiskunnassa.

– Esimerkiksi ISIS-naiset ja lapset, mikä on kohtuullista heidän kannaltaan? Se vaikea ja siksi juuri mielenkiintoinen asia.

Sipilä vertaa rikollisuutta peiliin. Kirjallisuudenkin on sanottu olevan yhteiskunnan peili.

– Jos asioita katsoo rikollisuuden kautta, rikollisuus on musta peili, joka hotellien meikkipeilien tapaan heijastaa yhteiskuntaa ja tuo polttopisteeseen negatiivisia asioita, Sipilä kiteyttää.

Ahneus ja sitä kautta kohtuullisuus ja kohtuuttomuus ovat vahvasti esillä koko yhteiskunnassa. Sipilä arvelee, että ahneus taitaa olla sisäänkirjoitettuna ihmisluontoon.

Vanhan kirjallisuuden päivien 28.–29.6.2019 teemana on oikeus ja kohtuus. Tapahtuman ohjelman näet täältä.