Ilja Rautsi, Veden vartija ja lajityyppielokuvan käsikirjoittaminen

Eija Niskanen
01.09.2022
Ilja Rautsi

HENKILÖ | Emmi Itärannan Teemestarin kirja -romaaniin perustuva Veden vartija saa ensi-iltansa. Elokuvan käsikirjoittaja Ilja Rautsi puhuu haastattelussa genre-elokuvien luomisesta ja romaanien sovittamisesta käsikirjoitukseksi.

”Täytyy pitää vahvana tarinan ydin ja tarkistaa sitä vasten, ettei sitä menetetä.”

Eija Niskanen

Miten aiemmin perhedraamaa (Väärät juuret, 2009) ohjannut Saara Saarela ja vahvasti kauhu- ja scifi-lajityyppiä käsikirjoittanut Ilja Rautsi löysivät toisensa?

– Tulin Veden vartija -projektiin mukaan vuonna 2015. Saara Saarela oli lähestynyt tuotantoyhtiö Bufoa Emmi Itärannan Teemestarin kirja -romaanin kanssa ja Bufo puolestaan toimitti minulle kirjan, Rautsi kertoo.

– Pyrin lukemaan sen aluksi puhtaasti romaanina. Ensimmäinen reaktio oli, että apua, tässä on minäkertoja, ja toinen, että hemmetti kun tämä on hienosti kirjoitettu.

Ilja Rautsi kertoo aina lukeneensa kauhua, scifiä ja fantasiaa ahkerasti, ja aiemmassa elokuvakriitikon työssään hän kirjoittikin usein niistä.

vedenvartija2 kuva kjelllagerroos bufo2021 1

Veden vartijaan piti kehitellä fiktiivinen dystooppisen tulevaisuuden maailma. Kuva: Kjell Lagerroos

Taistelu vedestä

Teemestarin kirja kertoo dystooppisesta tulevaisuudesta, jossa autoritäärinen hallinto säännöstelee veden kulutusta. Tarina nähdään kirjan minän, aikuisuuden kynnyksellä olevan Norian silmin.

– Tuollaisessa minä-muodossa kerrotussa romaanissa proosan kauneus on yhtä kuin päähenkilö. Sen kääntäminen elokuvaksi on haaste. Teoksessa on paljon Norian mietteitä ja ajatuksia, jotka piti kuvallistaa ja siihen piti kehittää ja löytää vahva elokuvallinen tarina. Piti pohtia, mitä teemoja kirjassa on, mikä on sen moraalinen ydin.

– Kirjahan loppuu siihen kun Noria on eristyksissä. Siihen piti sitten kehitellä loppu, tässä tapauksessa melankolisesta yleistunnelmasta huolimatta jotain toivoa antavaa.

Ilja Rautsi piti mielessään alkuperäisromaanin lukemisesta syntyneet vaikutelmat.

– Täytyy pitää vahvana tarinan ydin ja tarkistaa sitä vasten, ettei sitä menetetä. Että se pysyy siinä samassa maailmassa eikä lähde juoksemaan omille poluilleen.”

Käsikirjoitus kävi vuosien varrella läpi yksitoista versiota, jotka muuttuivat niin palautteen kuin rahoituskuvioiden mukaan.

– Mikä se filosofinen ydin on, mitä ne kysymykset on, mitä päähenkilö käy läpi – näitä mietittiin ohjaajan kanssa, jotta olimme samalla sivulla elokuvan luonteesta. Sitten täytyi ruveta miettimään, että miten niitä pystyi tuomaan sinne sivuhenkilöiden kautta toimintaa niin, että draama tapahtuu hahmojen välillä ja ulkoisesti, mutta se on sitä samaa ainesta kuin romaanissa, vaikka siinä ei ole hirveästi samoja kohtauksia kuin kirjassa, jos niitä yks yhteen rupeaisi vertailemaan. Se pyrkii kuitenkin olemaan teoksen hengelle uskollinen sovitus.

Sivuhenkilöitä poistettiin ja joku lisättiin. Rautsi päätyi myös korostamaan luokkaeroa Norian ja hänen parhaan ystävänsä Sanjan välillä.

– Noria on siinä kylässä paremmassa asemassa kuin muut. Terävöitin sitä ja toin sitä kautta draamaa heidän välilleen.

* *

”Pelottavan lähelle tätä päivää”

Veden vartija -elokuva alkaa myöhemmästä kohtaa kuin romaani. Elokuvan alussa ollaan Norian isän hautajaisissa.

– Ensimmäiset käsikirjoitusversiot alkoivat kauempaa, isän ollessa vielä elossa, mutta tuotannollisista syistä alkua piti tiivistää. Lopulta elokuvasta tuli siitä syystä parempi. Haastavaa on se, että aina kun yhtä kohtaa käsikirjoituksessa muuttaa, joutuu käymään käsikirjoituksen läpi, koska sillä on perhosvaikutus koko tarinaan.

Ilmastonmuutos ja sitä seuraava vesikriisi on ollut uutisissa viime aikoina. Veden vartijassa veden käyttöä säännöstellään tiukasti ja siitä on tullut vallankäytön väline.

– Tämän tarinan keskeiset kriisit ovat elokuvan tuotantokauden aikana tulleet pelottavan lähelle tätä päivää. Se on paljon ajankohtaisempi nyt kuin se oli projektin alkaessa. Halusin kuitenkin tuoda elokuvan loppuun toivon.

Lajityyppi: kuvitteelliset maailmat

Ilja Rautsi on aina kirjoittanut ja ohjannutkin elokuvia, jotka liikkuvat kauhun, scifin ja kuvitteellisten maailmojen parissa. Hänen ensimmäinen lyhytelokuvansa, jonka hän myös ohjasi, Helsinki Mansplaining Massacre, yhdisti kauhua ja sukupuolten välisen epätasa-arvon pohdintaa, kuten myös Night of the Living Dicks.

Hanna Bergholmin Rautsin käsikirjoituksen pohjalta ohjaama Pahanhautoja (lue arvio täältä) taas kuvaa äidin ja tyttären kipeää suhdetta kauhufantasian kautta. Veden vartija puolestaan liikkuu low-tech-sci-fi-kuvaston kautta.

– Kyllähän sci-fi kuvaa aina meidän todellista maailmaamme, sen tulevaisuuden fantasian kautta. Mikä nyt pelottaa, mikä nyt mietityttää, mitä nyt haluaa heijastaa tulevaisuuteen.

Rautsin tavassa rakentaa tarinoita on helppo työstää arkisia ihmissuhteita fantasian kautta.

– Fantasia on hyvä työkalu työstää sitä mikä itsellä on sisällä. Yliluonnollinen elementti, jotain mikä on arkirealismista poispäin loksauttaa kohdalleen sen, mitä kautta voin työstää jotain asiaa.

Pahanhautojassa se on mystinen suuri muna, jota tyttö alkaa hautoa äitinsä asettamien vaatimusten alla.

– Elokuvan puolella kaikki mitä kameran eteen laittaa tulee todelliseksi. Koska se on fyysisesti siinä, niin metaforista voi tehdä konkreettisia ja sitä etenkin kauhu ja fantasia kuvaa. Siinä sitten vetoaa se, että voi ottaa jotain mikä on ihmisen sisäisessä elämässä ja luoda siitä ulkoisen olennon. Katsojalle se toimii sekä konkreettisena toimintana että metaforana. Eniten kiinnostaa se, että tekee sisäisestä todellisuudesta ulkoista todellisuutta ja sitä kautta käsittelee sitä päähenkilöä. Mutta ovathan kauhu ja scifi myös oivia keinoja käyttää kaikkia elokuvan keinoja tappiin. Kauhuelokuvan äänisuunnittelu on hauskinta mitä on, siinä aikuiset pääsee tuonne leikkikentälle.

Veden vartijassa haaste oli kuvallisen maailman rakentaminen kirjassa sivulauseessa mainittujen asioiden pohjalta. Toisaalta elokuvaan ei tuotu kaikkea Itärannan teoksessa selvitettyä historiaa, diktatuurivaltion rakennetta ja henkilöiden taustaa yksityiskohtaisesti, vaan osa jätettiin katsojalle auki.

pahanhautoja siirisolalinna 01 kuva andrejs strokins 1

Pahanhautojassa psykologiset teemat visualisoidaan kauhugenren kuvastolla. Kuva: Andrejs Strokins

Irti realismista

Suomessa lajityyppielokuvat, kuten kauhu ja scifi, ovat alkaneet nousta vasta viime vuosina esille.

– Rahoittajapuolella ei niinkään ole kyseenalaistettu näitä lajityyppejä, vaan on sanottu, ettei ole kokemusta niiden tuottamisesta tai että se ei ole tuottajan tuntema lajityyppi. Sukupolvenvaihdosta on kyllä tapahtunut. Enää ei olla niin sidottuja realismiin, mikä on ollut perinteisesti se juttu Suomessa kirjallisuudessa ja elokuvassa.

– En tiedä liittyykö se jotenkin kansanluonteeseen, että ei luulla liikoja itsestään, joten ei kehitetä mitään fantasioita vaan kuvataan realismin kautta. Olen itsekin ollut käsikirjoittamassa joitakin realistisia juttuja ja ne ovat toki oma antoisa haasteensa.

TAIKissa elokuvakäsikirjoittamista opiskellessaan Ilja Rautsi ei juuri saanut opetusta kauhun ja scifin käsikirjoittamisesta. Se on lisääntynyt Aallon elokuvaopetuksessa viime aikoina, ja Rautsi onkin menossa opettamaan asian tiimoilta tänä syksynä.

– Kauhu tai komedia kumpikin vaatii sen virityksen ääritilaan Jos kauhussa katsoja ei pelkää, kauhu on naurettavaa ja sitten sen voi vain katsoa keskivertodraamana ja todeta että oli se ihan OK. Jos kauhu ei pelota, se ei toimi, ja jos komedia ei naurata, se on kammottavaa.

Myös seuraava Rautsin käsikirjoituksen pohjalta tehtävä elokuva on alkuperäisteoksen adaptaatio. Se on Juice Leskisen tekstien pohjalta tuotettu lastenelokuva Räkä ja Roiskis. Ohjaaja on Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvallaan maailmanmainetta niittänyt Teemu Nikki.

Rautsin mukaan jokainen kirja-adaptaatio on tehtävä eri tavalla ja myös jokaisen ohjaajan erilaiseen sävymaailmaan on mentävä

– Juice Leskisen teksti leikittelee kielellä. Elokuvaan tulee sekä kielellä että kuvalla leikittelyä.

Veden vartija elokuvateattereissa 2.9.2022.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Viikon runo #31: Tuija Välipakka

Viikon runo #31: Tuija Välipakka

Viikon runo tarjoilee mielenrauhaa uuden viikon aloitukseen. 44 runon sarjassa Kristiina Wallinin, Arto Lapin, Tuija Välipakan ja Juhani Ahvenjärven runoja esittävät vuoroviikoin näyttelijät Eriikka Magnusson ja Auvo Vihro.

lue lisää