Ella Rumpf on Marguerite. Kuva: Cinema Mondo
HENKILÖ | Anna Novion teki kiehtovan elokuvan matematiikkanörtistä. Kulttuuritoimitus tapasi Margueriten teoreeman ohjaajan tämän Suomen-vierailulla.
”Kun olin parikymppinen, sairastelin pitkään ja jäin paitsi ikäisteni kokemuksista. Halusin kuvata samankaltaista naista.”
Eija Niskanen, teksti
Anna Novionin elokuva Margueriten teoreema kuvaa nuorta matemaatikkonaista, joka tekee tohtorintutkintoa Ranskan huipputiedeyliopistossa ENS:ssä. Epäonnistuminen teoreeman ratkaisemisessa kollegojen edessä seminaarissa ja professorin epäluottamus Margueriten kykyihin saavat tämän lähtemään ovet paukkuen yliopistolta ja pestautumaan tavallisiin töihin.
Marguerite alkaa elää jokanuoren elämää kimppakämpässä. Kuten arvata saattaa, Margueriten tie vie takaisin matematiikan pariin, monella tasolla ja sivuraiteiden kautta. Lopussa sinnikkyys palkitaan.
Ruotsalainen tausta
Elokuva on omistettu ohjaajan äidille. Oliko tämä kenties matemaatikko tai samanlainen kuin Margueriten äiti?
– Ei, ei lainkaan. Hän on nyt kuollut, mutta olimme hyvin läheisiä, joten halusin omistaa elokuvani hänelle. Äitini oli ruotsalainen ja kun hän lähti Ruotsista Pariisiin, hän ei koskaan palannut kuin vierailuille. Ehkä tämä puoli hänessä muistuttaa Margueritea, ehdottomuus päätöksissä, kertoo Anna Novion.
– Mutta isäni puolella on matematiikkaa opiskelleitakin.
Anna Novion kirjoitti väitöskirjansa Ingmar Bergmanista. Vaikuttiko Bergman mitenkään hänen tapaansa tehdä elokuvia?
– Olen ajatellut paljon syyllisyydentuntoa. Se on se protestanttinen puoli. Vaikka pappi antaisi anteeksi, jumala näkee. Ranskassa on hieman toisin, Novion pohtii.
– Olen nähnyt tämän puolen ruotsalaisissa sukulaisissani. Olen lukenut Søren Kierkegaardia, jonka filosofia yhdistyy tietysti Bergmaniin.
Anna Novion on kuvannut aiempia elokuviaan Ruotsissa, muun muassa Rendez-vous à Kirunan (2012).
Ohjaaja Anna Novion. Kuva: Eija Niskanen
Marguerite on yksi harvoja naisopiskelijoita miesten kansoittamassa ENS-yliopistossa.
– Näin on myös todellisuudessa. ENS on edelleen hyvin miesvaltainen. Vuosikurssilla voi olla 2–3 naista, tai ei ainuttakaan. Haluan elokuvallani puhua myös tästä, Novion kertoo.
– ENS:ssä opiskelevan naisen pitää olla hieman maskuliininen. Hän ei voi näyttää haavoittuvuuttaan. Tämän kaiken kanssa Marguerite painiskelee. Hän kätkee tunteensa. Marguerite on outolintu ENS:ssä, mutta myös sen ulkopuolella, normaalissa Pariisin yöelämässä.
Marguerite alkaa käyttää matematiikantaitojaan paitsi työssään urheiluvälineliikkeessä, myös kerätäkseen vuokrarahat ne hupuloineelle kämppikselleen. Marguerite alkaa pelata mahjongia kiinalaistaustaisten miesten kanssa. Siinä matematiikasta ja päättelykyvystä on hyötyä.
– Ajattelimme ensin pokeria, mutta sitä on niin monessa elokuvassa. Mahjong oli käsikirjoittajakollegani veljen idea. Mahjong on visuaalisesti kaunis peli kiinalaisine merkkeineen. Sen pelaaminen on hyvin elokuvallista, Novion sanoo.
– Mahjongin pelaaminen rahasta on laitonta, joten pelaamisessa on mafiaulottuvuus. Marguerite ei kuitenkaan pelkää heittäytyä tähän tilanteeseen, joten mahjong sopi kuvaamaan tätä puolta hänessä.
Matematiikan ja elokuvataiteen yhteyksistä
Entäpä elokuvan keskinen idea, sen sijoittuminen matematiikan maailmaan?
– Kun olin parikymppinen, sairastelin pitkään ja jäin paitsi ikäisteni kokemuksista. Halusin kuvata samankaltaista naista. Mietin minne sijoittaa elokuvan ja ajattelin ensin jotain huippulukiota. Mutta sitten tuli idea matematiikan huippuoppilaitoksesta. Tapasin joitakin matemaatikkoja ja tajusin, miten kiehtova maailma se on. Tapasin myös nuoren naismatemaatikon.
Anna Novionin mukaan elokuvan käsikirjoittamisessa ja matematiikan teoreeman ratkaisemisessa on jotain samanlaista.
– Kun aloittaa, ei tiedä minne päätyy, jos minnekään, hän tiivistää.
– En itse tietenkään ymmärrä paljonkaan sen enempää mahjongista kuin matematiikastakaan. Tarvitsin luonnollisesti ammatillista asiantuntemusta näiden aiheiden kuvaamiseen. Elokuvan kuvaama Goldbachin teoreema on todellinen ja kaikki matemaattiset kaavat, joita kirjoitetaan taululle, ovat oikeaa matematiikkaa.
Elokuvan teoreemaa ovat yrittäneet ratkaista matemaatikkosukupolvet toisensa jälkeen. Asiantuntija-avustajana toiminut naismatemaatikko kirjoitti kaiken matematiikan elokuvaa varten. Sen jälkeen Margueritea näyttelevä Ella Rumpf opetteli kirjoittamaan kaavat niin sujuvasti, että kohtaukset pystyttiin kuvaamaan yhdellä otolla ilman leikkauksia.
– Ei hänkään ymmärrä juuri mitään siitä mitä taululle piirtää, mutta hän käytti kuukausia matemaattisten kaavioiden kirjoittamisen opettelemiseen. Sen piti näyttää luontevalta, päähenkilölle ominaiselta.
Elokuva näyttää Margueriten ja muut matemaatikot jatkuvassa työssä, ratkaisemassa matemaattisia teoreemoja. Ohjaajan mukaan pitkissä matematiikkakohtauksissa on kyse kunnioituksesta matemaatikkoja kohtaan.
– He harjoittelevat ja tekevät paljon työtä. Siinä mielessä se on kuin urheilua: pitää harjoitella, epäonnistua, tehdä uudelleen.
Marguerite pelaa mahjongia rahasta. Kuva: Cinema Mondo
Matematiikan kauneus
Anna Novion koekuvasi useita näyttelijöitä, mutta kun hän tapasi Ella Rumpfin ja keskusteli tämän kanssa kahvikupillisen ääressä, hän tiesi koekuvaamattakin löytäneensä oikean näyttelijän Margueriten rooliin.
– Ellalla on samanlainen intohimoinen suhde näyttelemiseen kuin Margueritella matematiikkaan.
Elokuva on saanut myönteisen vastaanoton matemaatikkojen parissa; joku heistä on nähnyt sen jo yhdeksän kertaa.
– Matematiikka on vähän kuin taidetta. Matemaatikot puhuvat sen kauneudesta.
Ella Rumpf palkittiin vuoden parhaana tulokkaana Cesar-gaalassa eli ”Ranskan Jusseissa” helmikuussa. Elokuvan toisessa pääroolissa, matematiikan professorina, nähdään Le Bureau -sarjasta tuttu Jean-Pierre Darroussin.
Kenties matematiikka aihepiirinä antoi Anna Novionille myös mahdollisuuden nähdä elokuvantekemien toiselta kannalta.
– Elokuvan Marguerite kamppailee yliopistolla teoreeman kimpussa, kykenemättä ratkaisemaan sitä. Kun hän saa muun elämänsä kautta perspektiiviä asioihin, aukeaa teoreemankin ratkaisu hänelle.
Anna Novionilla on jo seuraava elokuvakäsikirjoitus työn alla.
– Se tulee olemaan hyvin erilainen kuin Margueriten teoreema. Se kuvaa taloa, jota päähenkilö joutuu hallinnoimaan äitinsä kuoleman jälkeen yhdessä isäpuolensa kanssa.
Margueriten teoreema Suomen elokuvateattereissa 3.5.2024.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.
Italialaisen naisen elämää sodan jälkeen hellan ja nyrkin välissä – arviossa Ainahan on huominen
ELOKUVA | Paola Cortellesin esikoisohjaus oli Italian vuoden 2023 katsotuin elokuva. Eletään toisen maailmansodan jälkeistä aikaa Roomassa.
Vaimo jättää miehensä menemällä katkaisuhoitoon – arviossa Isäni Goodrich
ELOKUVA | Hallie Meyers-Shyerin elokuvassa perhe on paras ja pahin. Michael Keaton esittää yksin jäävää isää, jolla on niin aikuisia kuin pieniäkin lapsia kahdesta avioliitosta.
