Kirjailija, äidinkielenopettaja ja kulttuuritoimittaja Jari Olavi Hiltunen. Kuva: Nyblin Studiot / Tuomas Vuorenniemi

Kari Heino

Jari Olavi Hiltusesta, 53, ei pitänyt tulla kirjailijaa. Ei pitänyt, koska hän ajatteli, ettei halua ”kirjoittaa lisää huonoja kirjoja muiden huonojen joukkoon”.

Siitä huolimatta Hiltunen on nyt kirjailija. Olkoon viidenkympin villitystä tai mitä hyvänsä, niin reilu kolme vuotta sitten hänen mielensä muuttui, ja nyt kirjallisuudenharrastaja voi paneutua 1 475 sivuun aitoa ja omaperäistä hiltusta, eli ”galaktista runousoppia”.

Kirjailija itse määrittelee kolme vankkaa runousoppinsa nidettä populaariksi tietokirjallisuudeksi, mutta se on luvalla sanoen tässä kohtaa hieman valju määritelmä. Todellisuudessa Hiltunen on luonut uuden, omansalaisen näkymän kirjallisuudenhistoriaan, esitellyt sen valossa ja hengessä parhaista parhaat kirjoittajat taivaalla tuikkivina tähtinä ja kytkenyt heidät lopulta mahtavaksi galaktiseksi vuorovaikutusjärjestelmäksi.

* *

Kun avaan treffi-iltana mökkini ulko-oven, sen takaa löytyy varovaisen mutta ystävällisen oloinen, keski-ikäinen suomalaismies. Kirjailija, sillä hän se on, astuu sisään, puristaa kättä ja ottaa hatun päästään. Hattu, Hiltunen ja kirjallisuus kuuluvat erottamattomasti yhteen, kuulen myöhemmin kun olemme asettautuneet istumaan. Samaan ryhmään menee kirjailijan kokonimen Olavi, sillä ”huomasin että pelkästään kirjoittavia Hiltusia löytyy Suomesta tuollaiset viisi tai kuusi”. Ja ne muut Hiltuset ja Jari Hiltuset siihen päälle.

Yksi kirjailijan elämänkulun tärkeä vaihe sattui pohjoisen Pohjanmaan Liminkaan lahtineen ja lintuineen, mutta hän on jo kauan sitten asettunut lounaiseen Suomeen, ensin Turun suunnalle ja sittemmin Satakuntaan.

Kuuntelen tarkkana ja vähän epäluuloisena, kun hän väittää viihtyneensä hyvin jopa omassa tekopitäjässäni Merikarvialla. Toisaalta, nyt hän kuulemma paiskii töitä mielikseen Porissa ”ammattikoulupoikien kanssa” heidän suomenkielenopettajanaan.

Mietin kateellisena, että nuo karjalaisia juuria perineet viihtyvät ja pärjäävät missä vain.

Jari Hiltunen ja hattunsa istuvat luontevasti myös studioympäristöön. Kuva: Tommi Viikinkoski

* *

Yksi pääsyyllisistä Hiltusen kirjailijanuraan on kosmologi ja tieteen popularisoija Kari Enqvist. Nyt kaunokirjailijaksikin ryhtynyt Enqvist (Wilson, WSOY, 2022) julkaisi 2000-luvun alkupuolella teoksen Suhteellisuusteoriaa runoilijoille (WSOY, 2005), ja se päätyi myös Hiltusen käsiin. Ja sitten enqvistejä tuli lisää ja Hiltunen luki ja tykästyi yhä enemmän.

Lopulta tuli aika kääntää opetuksen ja avunannon suunta. Syntyi galaktinen runousoppi, joka on kohdennettu ”kosmologeille ja muille tähtien tarkkaajille”, eli oikeastaan meille kaikille, jotka arvostamme niin maailmankaikkeuden hämmentävää suuruutta ja sen tutkimista kuin vakavasti otettavaa kirjallisuutta eri muodoissaan.

Runousopin ensimmäisen niteen nimi on Romuluksen sielu (Warelia, 2020). Kirjailija määrittelee teoksessaan työnsä hengen ja punaisen langan näin:

”Lähdinpä tarkkailemaan kaunokirjallisia kiintotähtiä. Oliko niiden takana näkyvissä toinen, mahdollisesti kirkkaampi valonlähde, sellainen, josta valo olisi lähtenyt liikkeelle vuosisatoja tai tuhansia vuosia aikaisemmin? Syntyikö tällaisia kirjallisia ketjuja erittelemällä runousoppia kosmologeille ja muille tähtien tarkkaajille?”

Jari Olavi Hiltunen (oik.) Marko Vesterbackan tentattavana Tampereen Kirjamessuilla vuonna 2021. Kuva: Assi Talvisto

* *

Ensimmäinen ”kiintotähti”, johon Romuluksen sielussa paneudutaan, on – ehkä hieman yllättäen – Winston Churchill. Valtiomies oli kyllä kirjailijakin, mutta ennen kaikkea tunnustettu puhuja. Ja siitä perustelu Churchillin mukaanpääsylle valittujen joukkoon löytyy.

Hänen takanaan tuikkivat paljain maallikonkin silmin nähtävinä vielä suuremmat ja valovoimaisemmat, joskin kaukaisemmat valonlähteet: Demosthenes, Aristoteles ja Cicero sekä heistä kirjoittanut Plutarkhos. Näin rakentuu yksi kolmiportainen tähtijärjestelmä, jossa lähimpänä säteilee Churchill, sitten kaukana hänen takanaan ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut historiankirjoittaja Plutarkhos ja vielä hänen takanaan ennen ajanlaskun alkua eri vuosisadoilla vaikuttaneet puhujat, filosofit ja multioppineet Cicero, Aristoteles ja Demosthenes.

Etsimättä mieleen nousevat tutut Sir Isaac Newtonin suuhun laitetut sanat: ”If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants ”.

* *

Hiltunen avaa trilogiansa puhujilla Sokratekselle (ja Platonille?) hattuaan nostaen. Sokratekselle kirjoitustaito tuli vasta kakkosena, sillä ”jos haluat valloittaa maailman, opettele puhumaan”.

Jari Olavi Hiltunen lienee itsekin ihan hyvä, moderni puhuja ja juttelija, opettajakin, mutta ainakin kirjoittaminen ja lukeminen häneltä sujuvat. Trilogia on vaatinut melkoisen pohjatyön omaksumisineen, valintaprosesseineen, suunnitteluineen. Lopputulos ei ponnistelujen jälkeenkään ehkä tarjoa kirjailijakohtaisesti paljoa uutta mutta kokonaisuus tarjoaa. Hiltunen kuljettaa lukijaa yhtä aikaa vakavana mutta letkeän rentona tähdeltä toiselle ja yhdistelee aikakausia ja eri laatuisia mestareita toisiinsa tavoin, joita ei ole ennen kokeiltu eikä nähty.

Osaavaa kustantajaa ja kustannustoimittajaakin kyllä tarvittiin. Hiltusen alkuperäinen ajatus oli koostaa kirja tukevasti vanhoihin kirja-arvosteluihin ja artikkeleihin nojaten. Vaan ei se niin mennyt. Kustantajaksi valikoitunut Warelian Marko Vesterbacka tykästyi tekstit nähtyään, mutta Hiltusen kertoman mukaan katsoi, että ”korjataanpa näitä vähän enemmänkin”.

Niin tehtiin, ja loppujen lopuksi Romuluksen sielussa on vain kuusi vanhaan tuotantoon selvemmin pohjaavaa lukua ja yhdeksän aivan uutta.

Galaktisen runousopin trilogian on julkaissut sastamalalainen Warelia-kustantamo.

* *

Ulvilassa nykyään majaansa pitävän Hiltusen voi makeilematta sanoa istuvan päätteensä ääressä rakkaudesta lajiin. Satoja ja taas satoja sivuja kirjallisuudenhistoriaa kirjoittavan uuden tekijän epäilemättä kannattaa pitää kiinni myös niin sanotusta siviiliammatistaan.

Ja hatunnoston, muidenkin kuin Hiltusen oman hatun, ansaitsee myös pienen kustantamon rohkelikko pomo.

Ulvilalainen ei kuitenkaan aio sääliä kustantajaansa. Hän tarjoaa tälle seuraavaksi romaania ukrainalaissyntyisestä venäläiskirjailijasta Anna Ahmatovasta.

”Kaunokirjallisuus kiehtoo minua tavattomasti”, Hiltunen kuvailee motiiviaan.

Kustantaja puolestaan kuulemma kohottelee kulmiaan ja toteaa, että ”katsotaan”.

* *

Kahvit on juotu ja vanhenevien, päiväunet skipanneiden miesten ajatukset alkavat kiertää kehää. Todetaan miitingi pidetyksi. Hiltunen koppaa hattunsa kuistin kaapin päältä ja pokkaa itsensä ovesta ulos.

Jään miettimään, että jotkut ne jaksaa ja osaa.

Ainakin jos muistavat ottaa ne päiväunet.

Kari Heino

* *

Jari Olavi Hiltunen

• Syntynyt 1968 Laukaassa; kirjailija, äidinkielenopettaja ja kulttuuritoimittaja.
• Kirjoittanut kirjoista eri julkaisuihin 27 vuotta.
• Ensimmäinen oma kirja Romuluksen sielu (Warelia, 2020). Galaktisen runousopin trilogia täyttyi nimikkeillä Theseuksen henki (Warelia, 2021) ja Abrahamin korpus (Warelia, 2022, ilmestyi 31.3.2022).
• Luki viimeksi muiden tuotannosta Ville Hytösen Johannes-Andreaksen (Like, 2022).
• Asuu Ulvilassa, Satakunnassa; vaimo ja kolme aikuista lasta.
• Avantoui ja lenkkeilee.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua