Claes Olssonin sai muistoksi eteläpohjalaisen körttityttöpatsaan. Kuva: Marita Nyrhinen
ELOKUVA | Rikinkeltainen taivas -elokuvan ohjaaja Claes Olsson kohtasi yleisön Matin-Tuvan elokuvaillassa Seinäjoen Ylistarossa.
Marita Nyrhinen
Monena marraskuisena viikonloppuna Ylistaron Matin-Tuvassa on järjestetty Filmiä ja valoa -elokuvafestivaali. Se on tuonut toinen toistaan merkittävämpiä elokuvantekijöitä paikalle. Yleisö on pitänyt huolen siitä, että keskustelu on sujunut mallikkaasti.
Useamman kerran Matin-Tupa on saanut vieraakseen kuusi pitkää elokuvaa ja kymmenittäin lyhytelokuvia ohjanneen Claes Olssonin. Hän on käynyt esittelemässä ohjaamansa elokuvat Colorado Avenuen (2007) ja Taistelu Näsilinnasta 1918 (2012) sekä tuottamansa Me Rosvolat (2015). Olssonin uusin ohjaus, ensi-iltansa 5.11.2021 saanut Rikinkeltainen taivas toi ohjaajan jälleen elokuvateatteri Matin-Tupaan.
Aikaisempien vuosien Filmiä ja valoa -festivaaleilla ovat piipahtaneet muun muassa elokuva-alan vaikuttajat Pekka Lehesmaa, Jari Sedergren, Antti Alanen ja Peter von Bagh. Näyttelijävieraita ovat olleet esimerkiksi Heikki Nousiainen, Ilkka Koivula ja Antti Luusuaniemi. Ohjaajista paikalla ovat käyneet ainakin Pia Andell, Timo Koivusalo, Taru Mäkelä, Arto Halonen ja Jouko Aaltonen.
Festivaalia olisi passelisti ollut mukava viettää maaseudun pienessä perhevetoisessa elokuvateatterissa tänäkin vuonna. Filmiä ja valoa on kuitenkin yhä tauolla, eikä vähiten koronapandemian takia. On siis osuvaa saada paikalle ohjaajavieras ja yleisötapahtuma, joka tuo hitusen kaivattua festivaalihenkeä. Tällaisia yksittäisiä elokuvatapahtumia tekijävierailuineen Ylistarossa järjestetään silloin tällöin kaikkina vuodenaikoina.
* *
Ennen kuin sali pimeni, Claes Olsson esitteli yleisölle Kjell Westön romaaniin perustuvan Rikinkeltainen taivas -elokuvansa.
Elokuva johdattaa katsojan opettaja ja kirjailija Frej’n (Nicke Lignell) yksityiskohtia tihkuvaan elämään. Hän kirjoittaa uutta romaaniaan ja purkaa siihen omia kokemuksiaan, joita on kertynyt lähes 60-vuotisen elämän taipaleella. Hän muistelee lapsuutensa ja nuoruutensa aikoja, jotka johdattivat hänet uusien ystävien vaikutuspiiriin.
Frej (Tom Rejström) ja Stella (Sannah Nedergård) kuohuvalla 1970-luvulla elokuvassa Rikinkeltainen taivas. Kuva: Solar Films / Cata Portin
Kaksituntisen elokuvan jälkeen Olsson palasi yleisön eteen, ja nyt sana oli vapaa. Keskustelua luotsasi teatteria pyörittävä Anssi Luoma.
Näyttelijävalinnat kiinnostivat yleisöä. Etsiessään suomenruotsalaisia näyttelijöitä Olsson sanoi katsoneensa kaikki ruotsinkieliset teatteriesitykset, mitä oli tarjolla. Esimerkiksi nuorta Stellaa näyttelevä Sannah Nedergård löytyi Wasa Teaternin lavalta. Nedergård on opiskellut myös Vaasassa ammattikorkeakoulu Novian ruotsinkielisellä teatteri- ja draamalinjalla.
Elokuvassa siirrytään takautumien kautta Frej’n muisteloihin ja tutkitaan hänen elämänsä vaiheita pohtien, mitä vuosikymmenten saatossa on tapahtunut. Pikku hiljaa tarinan yksityiskohdat valkenevat katsojalle. Pienet asiat paljastavat, missä ajassa liikutaan. Vasemmistoradikalismia, aidsin ilmaantumista, valuuttalainoihin kompastuvaa yritysmaailmaa, tämän vuosikymmenen pakolaiskriisiä.
Matin-Tuvan yleisö katsoi yksityiskohdat huolellisesti. Kuka näki aikakausien muodin ja kampausten vaihtelut, kuka puolestaan kiinnitti huomiota poliittisiin ja talouselämän tapahtumiin.
Nimilaatan naulaus elokuvateatterin seinään jää muistoksi Claes Olssonin vierailusta. Kuva: Marita Nyrhinen
Tulipa esille myös lopputekstien kiitoksissa vilahtanut Anssi Luoman nimi. Miten se päätyi krediitteihin? Olsson kertoo, että hän sai Luoman valtavasta julistekokoelmasta lainaksi Kummisetä-elokuvan julisteen, joka näkyy seinällä eräässä kohtauksessa. Luoman sisko, Anneli, kuiskasi selkäni takaa: ”Minunkin nimeni voisi olla lopputeksteissä, koska mä etsin sen julisteen.”
Keskustelun päätyttyä tilaisuus huipentui Olssonin naulaamaan nimilaattaan, joka ikuisti hänen vierailunsa Matin-Tuvassa. Vielä muistoksi käynnistä hän sai kainaloonsa körttitytön, joka on lapualaisessa Savipaja Lintukodossa muotoiltu keraaminen pienoispatsas.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kehitysvammaisten aikuisten nuorten kesäleirillä opitaan ja viihdytään – arviossa Toisenlaiset kesäkaverit
ELOKUVA | Artus Solarin esikoisohjauksessa on näyttelijöinä muutama ammattilainen ja kekseliäitä amatöörejä.
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
