Anna Erikssonin W-elokuvaa kuvattiin mm. Paimion parantolassa. Kuva: Rakkautta & Anarkiaa
ELOKUVA | Rakkautta & anarkiaa -elokuvafestivaali on jo niin vakiintunut osa vuodenkiertoa, että on vaikea muistaa aikaa, jolloin sitä ei olisi ollut.
”Festivaaliohjelmiston kaiken muun revittelyn vastapainoksi The Quiet Girl on elokuva, joka kylvettää katsojansa auringon kultaamalla valolla ja toivolla paremmasta huomisesta.”
Antti Selkokari
Nyt 35. kerran pidettävä Rakkautta & anarkiaa -elokuvafestivaali huumaa jälleen ohjelmistonsa 141 pitkän elokuvan laajuudella. Festivaalin ikääntyessään esittelemät näkökulmat elokuvataiteen moninaisiin eri puoliin ovat leventyneet ja syventyneet jokaisen festivaalisukupolven antaessa niihin oman osuutensa.
Vanhimpia kokonaisuuksia R&A:n ohjelmistossa ovat omiin alueihinsa keskittyvät Asian Cuts ja French Touch Selection. Festivaalin vetonauloihin ovat perinteisesti kuuluneet gaalaelokuvat, joista avajaisissa nähty ruotsalaisohjaaja Ruben Östlundin Cannesin kultaisella palmulla palkittu, ökyrikkaita, muotia ja mallimaailmaa raivokkaasti satirisoiva Triangle of Sadness nähdään elokuvateattereiden normaaliohjelmistossa jo 23.9.2022.

Triangle of Sadness voitti Kultaisen palmun. Kuva. SF Studios
* *
Anna Erikssonin uninäytelmä
Gaalaelokuvista eniten julkisuutta saaneisiin kuuluu laulajasta elokuvataiteilijaksi muuntautuneen Anna Erikssonin toinen ohjaus W. Uninäytelmää muistuttava elokuva heittää ihmisensä odottamaan maailmanloppua tilaan, joka on jotain tehdashallin, tyrmän, sairaalan ja temppelin välimailta. Kaikki mahdolliset ihmisruumiin eritteet roiskuvat, kun Kiina raiskaa kuolemaisillaan olevaa madame Eurooppaa. Hirvittävää ranskaa sopertelevat robottimaiset sairaanhoitajat marssivat kiduttamaan nuorta naista, joka houreissaan vaikuttaa Orleansin neitsyeltä. W on elokuva, joka provosoi kuviensa oletetulla rumuudella. Elokuva on visio, jonka mukaan ihmiskunnalle oikeudenmukaisesti kuuluvat vain lumisessa yössä kumisevat sodan äänet.

Metsurin tarinan pääosassa Jarkko Lahti esittää metsätyömiestä, jonka pitää löytää toivoa työttömyydessäkin. Kuva: Tero Ahonen / Elokuvayhtiö Aamu
Häikäisevän omaperäinen Metsurin tarina
Festivaalin ja koko syksyn odotetuimpiin elokuviin kuuluu Mikko Myllylahden ohjaama absurdi komedia Metsurin tarina. Siinä Hymyilevä mies -elokuvasta tutun näyttelijän Jarkko Lahden esittämä metsuri joutuu työttömäksi, eikä suostu menettämään toivoaan. Surrealistiset näyt ja ihmisen luontosuhde maustavat elokuvan häikäisevän omaperäiseksi teokseksi.

Iirinkielinen The Quiet Girl kertoo esittämästä tytöstä, jolle kesä sukulaisten luona on kasvukokemus. Kuva: Rakkautta & Anarkiaa
The Quiet Girl vaikuttaa herkkyydellään
Herkkyydellään mieleen jäävimpiin elokuviin kuuluu iirinkielinen The Quiet Girl. Huoliaan lievittääkseen monilapsisen, musertavan köyhän perheen vanhemmat lähettävät 9-vuotiaan tyttönsä Cáitin kesäksi sukulaispariskunnan hoiviin. Festivaaliohjelmiston kaiken muun revittelyn vastapainoksi The Quiet Girl on elokuva, joka kylvettää katsojansa auringon kultaamalla valolla ja toivolla paremmasta huomisesta.
Rakkautta & Anarkiaa Helsingissä 25.9. asti. Lisätietoa festivaalin verkkosivuilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomalainen näkee Mielensäpahoittajassa itsensä ja lähipiirinsä niin kuin Uuno Turhapurossa
ELOKUVA | Mika Kaurismäki ohjasi Mielensäpahoittaja-elokuvasarjan kolmannen osan. Nyt karvalakki suuntaa Saksaan punaisen Ford Escortin perässä.
Mistä Aki Kaurismäen elokuvien maailma on kotoisin ja miksi se on universaalisti suosittu?
KOLUMNI |Antti Selkokari pohtii kolumnissaan Aki Kaurismäen elokuvailmaisun juuria ja elokuvien suosiota sekä mahdollisuuksia Cannesin pääpalkinnolle.
Ranskalainen seikkailuklassikko tönäistään uuteen vauhtiin elokuvassa Kolme muskettisoturia: D’Artagnan
ELOKUVA | Alexandre Dumas’n Kolme muskettisoturia -romaanista (1844) on tehty nelisenkymmentä elokuvaversiota. Uusin tulkinta päätyy mitä ilmeisimmin yleisösuosikiksi.
Sattuman sanelemasta ystävyydestä kasvaa elämän suurimpia asioita kuvankauniissa Kahdeksan vuorta -elokuvassa
ELOKUVA | Kahdeksan vuorta täyttää kaikki laatuelokuvan tunnusmerkit komeasta kuvauksesta ihmissuhdekeskeiseen sisältöön mutta lopputulos jää epätyydyttäväksi.