Kuva: Murray Close / A24films
KOLUMNI | Jos Civil War -elokuva saa jotain ajattelemaan, niin maailmanloppuelokuvia, draamoja kuvitellusta ydinsodasta. Niille oli kylmän sodan aikoina kysyntää.
Amerikkalaiset ja brittiläiset tv-yhtiöt tekivät Seuraava päivä -elokuvan (1983) kaltaisia ydintuhon jälkeisellä yhteiskunnan romahduksella hekumoineita elokuvia.
Monia näistä elokuvista tehtiin tarkoitushakuisesti, vaikuttamaan ihmisiin ja päättäjiin ydinasevarustelun hillitsemiseksi. Ne olivat elokuviksi muotoiltuja varoituksia, joilla ihmisiä yritetään estää toimimasta niin tyhmästi, että kaikki loppuisi. Dystooppisilla tulevaisuuden uhkakuvilla on järkevä funktio, auttaa käsittelemään pelkoja.
* *
Yhteiskunnan romahtamisesta kertoneista dystooppisista elokuvista karmeimpiin kuuluu John Hillcoatin ohjaama Cormac McCarthy -filmatisointi Tie (2009). Sekään ei tarjoa syytä maapalloa kohdanneelle katastrofille, kuten ei Alex Garlandin Civil War -elokuvakaan (2024) sisällissodallensa.
Selittämättömyys voimistaa elokuvien outoa kiehtovuutta, joskin myös ahdistavuutta. Kirjailija ja ohjaaja Alex Garland on osannut olla aavemaisen tarkasti kiinni jossain zeitgeistiksi tai ajan hengeksi kutsuttavassa, joskus jopa ennenaikaisesti.
* *
Garland käsikirjoitti Kazuo Ishiguron Never Let Me Go -romaanista ohjaaja Mark Romanekille samannimisen surumielisen elokuvan Ole luonani aina (2011). Elokuva kosketteli tieteen väärinkäytöksiä ihmisten kasvatuksessa yläluokan varaosiksi. Elokuvan voi nähdä sivunneen elinkauppaa ennen kuin siitä alettiin puhua laajemmin.
Garland kirjoitti auki tuntemuksiaan tekoälystä kymmenen vuoden takaiseen elokuvaansa Ex Machina (2014). Danny Boylen ohjaamassa ja Garlandin käsikirjoittamassa kauhuelokuvassa 28 päivää myöhemmin (2002) maalailtiin post-apokalyptisia näkyjä pandemiaksi repeävästä taudista, joka levitessään uhkaa autioittaa koko planeetan. Elokuva tuli teattereihin juuri ennen havaintoja SARS-viruksesta.
Lue Antti Selkokarin arvio Civil War -elokuvasta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Thessalonikin elokuvafestivaalin parasta antia oli Jim Jarmuschin elokuva Father Mother Sister Brother
ELOKUVA | Kultaisen leijonan voittanut Father Mother Sister Brother jätti jälkeensä sellaisen epämääräisellä tavalla hyvän olon kuin parhaat elokuvat yleensäkin tekevät.
Sydäntalvi-elokuva on piinaava eloonjäämistaistelu keskellä korpea ja lumikinoksia
ELOKUVA | Tinkimätön yhdysvaltalais-saksalainen toimintatrilleri Sydäntalvi ei eksy sivupoluille, vaan kahmaisee katsojan huomion heti.
Kuin kuvastimessa #19: Pilvikallion vauhtikisat (1975)
ELOKUVA | Norjan historian katsotuin elokuva on sympaattinen nukkeanimaatio eksentrisen pikkukylän kilpa-ajoista.
Lululla on puhelahjat ja hän rakastaa julkisuutta – arviossa Neea Viitamäen esikoiselokuva Mis?
ELOKUVA | Ohjaaja Neea Viitamäki kuvailee esikoiselokuvaansa esoteeriseksi mysteerielokuvaksi.