Kuva: Murray Close / A24films
KOLUMNI | Jos Civil War -elokuva saa jotain ajattelemaan, niin maailmanloppuelokuvia, draamoja kuvitellusta ydinsodasta. Niille oli kylmän sodan aikoina kysyntää.
Amerikkalaiset ja brittiläiset tv-yhtiöt tekivät Seuraava päivä -elokuvan (1983) kaltaisia ydintuhon jälkeisellä yhteiskunnan romahduksella hekumoineita elokuvia.
Monia näistä elokuvista tehtiin tarkoitushakuisesti, vaikuttamaan ihmisiin ja päättäjiin ydinasevarustelun hillitsemiseksi. Ne olivat elokuviksi muotoiltuja varoituksia, joilla ihmisiä yritetään estää toimimasta niin tyhmästi, että kaikki loppuisi. Dystooppisilla tulevaisuuden uhkakuvilla on järkevä funktio, auttaa käsittelemään pelkoja.
* *
Yhteiskunnan romahtamisesta kertoneista dystooppisista elokuvista karmeimpiin kuuluu John Hillcoatin ohjaama Cormac McCarthy -filmatisointi Tie (2009). Sekään ei tarjoa syytä maapalloa kohdanneelle katastrofille, kuten ei Alex Garlandin Civil War -elokuvakaan (2024) sisällissodallensa.
Selittämättömyys voimistaa elokuvien outoa kiehtovuutta, joskin myös ahdistavuutta. Kirjailija ja ohjaaja Alex Garland on osannut olla aavemaisen tarkasti kiinni jossain zeitgeistiksi tai ajan hengeksi kutsuttavassa, joskus jopa ennenaikaisesti.
* *
Garland käsikirjoitti Kazuo Ishiguron Never Let Me Go -romaanista ohjaaja Mark Romanekille samannimisen surumielisen elokuvan Ole luonani aina (2011). Elokuva kosketteli tieteen väärinkäytöksiä ihmisten kasvatuksessa yläluokan varaosiksi. Elokuvan voi nähdä sivunneen elinkauppaa ennen kuin siitä alettiin puhua laajemmin.
Garland kirjoitti auki tuntemuksiaan tekoälystä kymmenen vuoden takaiseen elokuvaansa Ex Machina (2014). Danny Boylen ohjaamassa ja Garlandin käsikirjoittamassa kauhuelokuvassa 28 päivää myöhemmin (2002) maalailtiin post-apokalyptisia näkyjä pandemiaksi repeävästä taudista, joka levitessään uhkaa autioittaa koko planeetan. Elokuva tuli teattereihin juuri ennen havaintoja SARS-viruksesta.
Lue Antti Selkokarin arvio Civil War -elokuvasta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.
