Kuva: Cinema Mondo
ELOKUVA | Prinsessa Mononoke on Miyazakia parhaimmillaan: visuaalisesti häikäisevä, koskettava ja ajatuksia herättävä.
”Mononoke oli ensimmäinen anime, joka sai laajan kansainvälisen levityksen.”
Muru Vähänikkilä, teksti
Prinssi Ashitakalla on ongelma: villisikajumalan pureman seurauksena kuolettava kirous leviää hitaasti hänen käsivarttaan pitkin. Prinssin onkin jätettävä kotinsa taakseen ja lähdettävä etsimään parannuskeinoa. Matkallaan Ashitaka saapuu valtiatar Eboshin johtamaan Tataraban kaupunkiin, jonka sydän on valtava terässulattamo.
Eboshin johdolla asukkaat kaatavat puita jumalten asuttamasta metsästä, jonka asukkaat ovat valmiita taistelemaan kotinsa puolesta. Taistelua ihmisiä vastaan johtaa susien kasvattama nuori nainen San, joka vihaa ihmisiä sydämensä kyllyydestä. Ashitaka joutuukin haluamattaan kahden maailman väliin: hän näkee sekä Eboshin pyrkimyksen turvata kansalleen tulevaisuus että Sanin ja metsän jumalten oikeuden puolustaa kotiaan.
* *
Hayao Miyazaki aloitti elokuvien tekemisen 1960-luvulla Toei Animation -studiolla. Studio Ghiblin hän perusti vuonna 1985 yhdessä ohjaajakollega Isao Takahatan ja tuottaja Toshio Suzukin kanssa. Miyazaki on tunnettu vangitsevasta animaatiotyylistään, vahvoista naishahmoista sekä universaalisti koskettavista aiheista, jotka lumoavat kaikenikäisiä katsojia ympäri maailmaa.
Prinsessa Mononoke on Miyazakia parhaimmillaan: visuaalisesti häikäisevä, koskettava ja ajatuksia herättävä. Se kertoo ihmisen ja luonnon ajoittain väkivaltaisesta rinnakkaiselosta tavalla, joka ei suosi mustavalkoisia vastauksia. Lady Eboshi ei ole yksiselitteisen paha, vaan voimakas naisjohtaja, joka ajaa yhteisönsä selviytymistä. Metsän jumalat taas ovat yhtä aikaa majesteettisia ja kammottavia voimia, joita ihmisten on vaikea ymmärtää. Elokuva kutsuu katsojaa tarkastelemaan omaa luontosuhdettaan, sekä sitä, mikä on edistyksen hinta maailmassa.
Elokuvan animaatiotyyli yhdistää käsin piirrettyä animaatiota ja digitaalisia tehosteita (ensi kertaa Ghiblin historiassa) ja luo yksityiskohtaisen, satumaisen maailman. Miyazakin luottosäveltäjä Joe Hisaishin musiikki kantaa tarinaa eteenpäin surumielisen majesteettisena ja tekee lopputuloksesta samaan aikaan myyttisen ja intiimin.
* *
Elokuvafestivaaleilla oltiin nähty jo 1980-luvulta lähtien animea Akirasta Satoshi Kon klassikoihin, mutta länsimaissa genre oli suurelle yleisölle lähes tuntematon. Prinsessa Mononoke olikin käänteentekevä elokuva, ei vain Studio Ghibli tuotannossa, vaan koko animaatiohistorian kannalta. Se oli ensimmäinen anime, joka sai laajan kansainvälisen levityksen. Mononoke avasi oven raolleen, ja muutamaa vuotta myöhemmin niin ikään Miyazakin ohjaama Henkien kätkemä potkaisi sen selälleen voittamalla parhaan animaatioelokuvan Oscarin.
Nykyään Studio Ghiblin elokuvat ova kaikenikäisten klassikoita, joita Netflix-sukupolvi voi katsoa kotisohvaltaan suoratoistopalvelun kautta. Viimeksi Prinsessa Mononoke nähtiin Suomen valkokankailla laajemmin vuonna 2010, joten uuden sukupolven olikin aika päästä kokemaan tätä animeklassikoiden klassikko valkokankailla. 4K-restaurointi on osa Studio Ghiblin 40-vuotisjuhlintaa.
Prinsessa Mononoke nyt elokuvateattereissa IMAX-versiona ja 5.9.2025 alkaen 4K-versiona. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuin kuvastimessa #23: Chinese Checkers (1965)
ELOKUVA | Stephen Dwoskinin Chinese Checkers on kasvotutkielma ja kokeellisen elokuvan pieni helmi.
Kuin kuvastimessa #22: Karnevaaliyö (1956)
ELOKUVA | Kuin kuvastimessa toivottaa hyvää uutta vuotta neuvostoliittolaisen musikaalikomedian sävelin.
Sota-aika ja propaganda esillä Japanin modernin taiteen museossa ja Tokion elokuvafestivaalilla
ELOKUVA | Sotapropaganda ulottui Japanissa myös elokuviin, mutta sodalla oli myös vastustajansa, jotka ilmaisivat kritiikkiä muun muassa maalauksissaan.
Kuin kuvastimessa #21: A Karate Christmas Miracle (2019)
ELOKUVA | Tässä artikkelisarjassa on pääasiassa vältetty elokuvia, jotka ovat niin huonoja, että ne ovat hyviä. Joulun kunniaksi Mikko Lamberg tekee poikkeuksen.