Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen kehottaa tutkimaan eteläistä naapuriamme Tallinnaa syvemmältä.

Tallinna on useimmille tuttu, minkä vuoksi kannattaa laajentaa näkökulmaa ja tutkia Viroa monelta kantilta. Virossa on helppo liikkua bussilla, junalla tai omalla autolla, ja välimatkat ovat Suomeen verrattuna lyhyet.

Parissa tunnissa olet Tartossa tai Haapsalussa. Narvaan ja Sillamäelle matkustaessa aikaa kuluu hieman enemmän. Kaukaisimpiin kohteisiin kuuluu Kuressaare Saarenmaalla. Sinne matka taittuu neljässä tunnissa. Välissä on laivamatka.

Kaikki nämä kaupungit näyttävät eri puolia Virosta: historiaa, arkkitehtuuria, kulttuuria ja hyviä ravintoloita. Jos liikut autolla, matkan varrella kannattaa pysähtyä myös pieniin maaseutukyliin, joissa on aivan oma tunnelmansa.

1

Tartto on Viron vanhin kaupunki. Sinne perustettiin yliopisto jo vuonna 1632 ja sieltä alkoivat Viron laulujuhlat 150 vuotta sitten. Opiskelijakaupungin tunnelma leijuu kaupungin yllä. Katukuvassa näkyy paljon nuoria ihmisiä, jotka kiiruhtavat kauniiseen uusklassiseen yliopistorakennukseen luennoille.

Kaupungin sydän sykkii Raatihuoneentorilla, jossa kohoaa veistos Suutelevat ylioppilaat kaupungin vertauskuvana. Klassismia edustavan keskustan lisäksi Tartossa kannattaa vaellella puutalokaupunginosissa kuten Supilinnassa ja aistia puutaloista huokuvaa menneen ajan tunnelmaa.

Historiaa on myös Aparaattitehtaassa. Muutama vuosi sitten Tarttoon syntyi luovan toiminnan keskus, Aparaattitehdas. Sen perustivat samat ihmiset, jotka ovat Tallinnan Telliskiven takana. Aparaattitehtaassa on kivoja kahviloita ja ravintoloita, pikkuputiikkeja, taiteilijoiden työhuoneita ja toimistoja. Siellä järjestetään konsertteja ja kulttuuriohjelmaa.

Tartossa ohittamaton kulttuurikohde on kansallismuseo ERM, joka kuuluu Baltian hienoimpiin museoihin. Se vie aikamatkalle Viron historiaan tuhansien vuosien ajalta.

Ylioppilaat suutelevat Tarton raatihuoneen torilla.

2

Haapsalun kuvauksen voisi tiivistää yhteen sanaan: romanttinen. Kesällä vanhojen puutalojen puutarhoissa rönsyilevät moniväriset kukkaset, ja tunnelma on kuin Astrid Lindgren satukirjoissa. Juuri Haapsalusta kuvittaja Ilon Wikland ammensi ideoita Lindgrenin kirjojen kuvituksiin. Haapsalussa sijaitsee Ilonin ihmeiden maa -teemakeskus, jossa lapset voivat leikkiä ja koko perhe tutustua Ilon Wiklandin tuotantoon.

Haapsalu on kuuluisa keskiaikaisesta piispanlinnastaan, jonka remontti valmistui tänä kesänä. Siellä on nyt hieno museo. Elokuun puolivälissä linnan alueella vietetään valkean daamin festivaalia. Valkea daami on kaupungin kuuluisin kummitus.

Romanttista tunnelmaa voi aistia myös rannassa. Vanhassa pitsikoristeisessa paviljongissa toimii ravintola ja siellä järjestetään konsertteja. Haapsalu on pitsin kaupunki. Pitsikeskuksessa voi tutustua huiveihin, leninkeihin ja käsitöihin.

Romanttinen Haapsalu.

3

Romantiikkaa löytyy myös Kuressaaresta Saarenmaalta. Siellä on säilynyt paljon vanhaa ja alkuperäistä. Neuvosto-Virossa Saarenmaa oli suljettu alue. Sukulaisreissulle menevät tarvitsivat passin.

Kuressaaren tunnelmasta saa kiinni kävelemällä pikkukaduilla ja katselemalla taloja. Pikkukaupungissa kaikki on käden ulottuvissa kävelymatkan päässä. Kuuluisin nähtävyys on hyvin säilynyt piispanlinna 1300-luvulta. Museona toimivassa linnassa on suuri kokoelma vaakunoita. Museo esittelee saaren historiaa ja luontoa. Heinäkuussa linnan pihapiirissä järjestetään Saarenmaan oopperajuhlat.

Keskustassa kiinnostavia rakennuksia ovat pohjoismaista barokkia edustava raatihuone 1600-luvulta ja keskiajalta peräisin oleva vaakahuone.

Kuressaaren kylänraittia.

4

Kun läntisestä Virosta siirtyy itäiseen Viroon, ollaankin aivan erilaisissa maisemissa. Narva on rajakaupunki Narvajoen rannalla. Joen toisella puolella häämöttää Venäjä ja Ivangorod. Joen molemmin puolin kohoavat mahtavat linnat. Narvan linnan perustukset luotiin jo 1200-luvun lopussa. Nykyään se toimii museona. Viisikymmentäyksi metriä korkeaan Pyhän Hermannin torniin pääsee maisemia katsomaan. Ivangorodin linnan rakentaminen aloitettiin 1400-luvun lopussa.

Koko itäinen Viro kärsi pahasti toisessa maailmasodassa. Narva oli ennen sotia kaunis barokkikaupunki. Sota pyyhkäisi upeat rakennukset maan tasalle. Vain viisi vanhaa rakennusta säilyi. Yksi niistä on raatihuone kaupungin vanhassa keskustassa. Sitä vastapäätä kokoaa nykyään yliopiston rakennus, jonka piirustuksissa käytettiin hyväksi Narvan historiallisen keskustan pörssitaloa.

Narvassa riittää rosoa ja omaleimaisuutta. Kaupungin jännittävin kohde on Kreenholmin vanha tehdasalue. Puuvillakoneet tuottivat toistasataa vuotta kangasta, ja tehtaalla työskenteli tuhansia ihmisiä. Vuonna 2010 tehdas ajautui konkurssiin, jolloin nelisenkymmentä hylättyä tehdasrakennusta jäi rapistumaan. Alue olisi upea miljöö esimerkiksi elokuvanteolle.

Virolaiset kulttuuripiirit ovatkin jo alkaneet hyödyntää tehdasmiljöön mahdollisuuksia. Siellä toimii kesäteatteri ja elo-syyskuun vaihteessa Kreenholmissa järjestetään Narvan oopperapäivät. Taiteilijaresidenssi alueella toimii ympäri vuoden.

Narvan linna ylhäisessä yksinäisyydessään.

5

Ensimmäinen kokemukseni Sillamäen kaupungista oli silkka hämmennys. Seisoin tuulisena marraskuun päivänä kulttuuritalon edustalla portailla, jotka toivat mieleen Odessan portaat – siis ne, joita Sergei Eisenstein kuvasi elokuvassa Panssarilaiva Potemkin ja joilla kapinoitiin vuonna 1905.

Sillamäessä edessäni häämötti hämmentävä uusklassinen rakennuskokonaisuus, jonka keskellä on puistotie ja tien päässä häämöttää meri.

Näky oli yksinkertaisesti komea. Talot rakennettiin 1940- ja 1950-luvun taitteessa. Arkkitehtuurisuuntaus sai ikävän kuuloisen nimen, stalinistinen arkkitehtuuri, koska Stalin oli tuolloin vielä hengissä ja vallassa. Sama arkkitehtuurisuuntaus levisi muuallekin kaupunkiin ja itäiseen Viroon, esimerkiksi kaivoskaupunki Kohtla-Järvelle.

Nuo talot ovat yksi hyvä syy tulla tutkimaan Sillamäen kaupunkia. Toinen on kaupungin historia. Neuvostoaikana siellä toimi uraania jalostava tehdas ja se oli suljettu kaupunki. Tuosta ajasta kertoo kulttuuritalon väestönsuojaan rakennettu pieni neuvostoajan museo. Siellä voi sovittaa päähänsä ajan univormuun kuuluvaa lippalakkia, asettua byrokraatin kirjoituspöydän taakse ja kuvitella, millaista oli johtaminen menneinä vuosikymmeninä.

Sillamäessä on myös kiinnostava kaupunginmuseo, jossa on useita osastoja. Hurmaavin on leikkikaluosasto, jossa on esillä leluja eri vuosikymmeniltä.

Sillamäessä on tehty elokuvia. Siellä kuvattiin muutama vuosi sitten AJ Annilan ohjaamaa Ikitie-elokuvaa. Haapsalu taas tarjosi näyttämön Klaus Härön ohjaamalle Miekkailijalle.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat