Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen omistaa tänään ylisanansa ulkomuseoille, niin Suomessa kuin Virossakin.
Keskikesän kiinnostavia retkikohteita ovat monet ulkomuseot, jotka kertovat, miten Suomessa elettiin silloin ennen. Kodit ja esineet kuvaavat arkielämää ja myös luokkajakoa. Herrasväen säätyläistaloissa oli enemmän tavaroita, kauniita huonekaluja, liinavaatteita ja koristeita kuin köyhissä kodeissa. Köyhässä torpassa pimeitä iltoja valaisivat päreet. Huoneet olivat pieniä ja matalia ja niissä asuttiin ahtaasti. Suomessa on useita hienoja talonpoikaiskulttuuria kuvaavia ulkomuseoita.
1
Turussa hieno ulkoilmamuseo on Luostarinmäen käsityöläismuseo Vartiovuoren kupeessa. Rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan, mikä lisää alueen arvoa. Museossa on kahdeksantoista puutalokorttelia 1700- ja 1800-luvulta. Museossa voi tutustua vanhoihin käsityöläisammatteihin ja käsityöläisten pikku koteihin. Kesällä kansanomaisiin asuihin pukeutuneet oppaat nikkaroivat ja tekevät käsitöitä vanhan ajan malliin. Museossa on myös postikonttori.
Luostarinmäki oli 1700-luvulla laitakaupunkia, jossa tonttimaa oli edullista. Käsityöläisiä sinne muutti 1800-luvulla. Suuri osa Turkua tuhoutui tulipalossa vuonna 1827, mutta Luostarinmäki säästyi.
Elokuun puolivälissä museossa vietetään käsityötaidonpäiviä.
2
Karunan kirkko Seurasaaressa.
Suomen vanhin ulkomuseo Seurasaari täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Se sai alkunsa, kun Niemelän torppa siirrettiin Konginkankaalta Keski-Suomesta Helsinkiin.
Seurasaaressa kannattaa osallistua opastetulle kierrokselle, jos kierros on lähdössä lippukioskin luota. Kierros vie muun muassa Hallan ukon isoon taloon, joka saattaa jäädä huomaamatta omatoimiretkellä. Hallan ukko jäi historiaan, koska hän piilotteli jääkäreitä komean talonsa ullakolla 1900-luvun alussa. Talo siirrettiin Seurasaareen Hyrynsalmelta.
Seurasaaren mallina toimi Tukholman Skansen. Museon perusti filosofian tohtori Axel Olai Heikel, joka halusi, että talonpoikainen Suomi näkyy siellä pienoiskoossa.
Museoon kuuluu yli kolmekymmentä rakennuskokonaisuutta. Vanhin rakennus on Karunan kirkko 1600-luvulta. Kirkkopihalla on jalkapuu, joka kertoo vanhasta häpeärangaistuksesta.
Museossa voi tutustua sekä läntiseen että itäiseen rakennusperinteeseen. Taloissa on kansallispukuihin tai vanhoihin asuihin pukeutuneita nuoria kertomassa, miten missäkin tuvassa elettiin.
3
Puhelinsentraali Kiilin kotiseutumuseossa.
Pohjalaiseen kalastajakylään voi tutustua Kiilin kotiseutumuseossa Siipyyssä. Museoon on siirretty parikymmentä rakennusta Kristiinankaupungista. Museoalueella pääosin punaiset puutalot muodostavat kauniin kokonaisuuden. Päärakennus Franssitalo on peräisin 1800-luvulta.
Puhelinsentraali esittelee vanhoja puhelimia ja käsivälitteistä vaihdetta, jota käytettiin 1970-luvulle asti Lapväärtissä. Viereissä huoneessa on koululuokka, jossa toimi koulu 1960-luvulle saakka. Lapset istuivat pienissä puupulpeteissa, takaseinää peitti Suomen kartta ja toisella seinällä oli kuva Sakari Topeliuksesta.
Rannassa on somia pieniä venevajoja ja laivanrakennusmuseo. Siipyyläiset rakensivat monia isoja purjelaivoja 1800-luvulla.
4
Lönnbergin isäntäparin kamari Glimsissä.
Espoossa vanhaa asumista esittelee talomuseo Glims, joka on vanha maatila Karvasmäen kylässä Bembölessä. Siellä on yksitoista alkuperäisillä paikoillaan olevaa viehättävää rakennusta, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Glims toimi maatilana 1900-luvun alkuun saakka. Museoksi se muutettiin 1950-luvulla.
Museon päätalossa asuivat herra ja rouva Johan ja Aurora Lönnberg. Heidän kamarinsa on sisustettu kauniisti 1800-luvun huonekaluilla ja esineillä.
Glims toimi kestikievarina useaan otteeseen 1700-luvulta lähtien. Se tarjosi majoitusta ja hevoskyytejä matkustajille. Säädösten mukaan kestikievarissa piti olla tarjolla ruokaa sekä kahta lajia viinaa ja olutta. Kievarissa oli päiväkirja, johon matkustajat kirjasivat määräänpäänsä ja tekivät tarvittaessa huomautuksia kievarista.
5
Rocca Al Mare Tallinnassa.
Kiinnostavia ulkomuseoita on myös Virossa. Viron ulkoilmamuseo sijaitsee viidentoista minuutin ajomatkan päässä Tallinnan keskustasta Rocca Al Maressa. Laaja museoalue esittelee kyläelämää ja maalaisarkkitehtuuria. Kiinnostavia ovat muun muassa vanhat ruokokattoiset maalaistalot. Kylässä on kirkko, kievari, koulu, myllyjä, paloasema ja kauppa. Kesällä talojen pihapiirissä voi nähdä kansantanssijoita. Siellä pääsee myös hevosajelulle.
Viimsinniemellä puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta sijaitsee Rantakansamuseo, joka esittelee Viron rannikoiden asukkaiden perinteitä ja elinkeinoja.
Sirpa Pääkkönen
