Aggretsuko. Kuva: Netflix

1

Sotalaiva: Elämää merellä kertoo elämästä brittilaivastossa ja on parasta jännitysviihdettä siksi, että todellisuus on jälleen kerran tarua ihmeellisempää. Brittiläisen seurantadokumentin tapahtumat ovat kuin mistäkin jännäristä, mutta kaikki on oikeasti totta.

Sarja on minulle avannut hyvin sitä, miksi Britannia on niin valmis tukemaan Ukrainaa. He ovat nimittäin saaneet tuta sen, että Venäjä häiriköi jatkuvasti aivan Brittein saarten rannikolla, niin vesillä, pinnan alla kuin ilmassa. Ensimmäisessä jaksossa kolme venäläistä sotalaivaa porhaltaa kohti saarivaltakuntaa. Britit vastaavat lähettämällä kahdeksan omaa laivaansa niitä vastaan. Venäläisillä vaikuttaisi olevan halu hallita koko pohjoista Atlanttia, mutta briteille se ei käy.

Sarjasta on tehty kolme kautta, joista uusin on katsottavissa Yle Areenassa tammikuuhun 2024 asti.

Sotalaiva: Elämää merellä Yle Areenassa.

2

Aggretsuko on Hello Kittystä paremmin tunnetun Sanyon piirrosanimaatio. Piirrosjälki on pysynyt samantyyppisenä, ja tässäkin on pääosassa kissahahmo.

Mikään lastensarja Aggretsuko ei ole, sillä päähenkilö Retsuko taiteilee nykypäivän japanilaisnaisen vaatimusten kanssa. Äiti toivoo, että Retsuko menisi hyviin naimisiin, Retsuko itse haluaisi löytää mielenkiintoisen vakituisen työn. Ei rakkauskaan ole poissuljettu, mutta kotirouvaksi hän ei halua.

Kun paineet käyvät liian koviksi, Retsuko varaa ajan karaokehuoneesta, jonka äänieristettyjen seinien sisällä hän huutaa mikrofoniin kaiken raivon, kateuden ja vihan. Sarjan viides kausi on tulossa alkuvuonna 2023.

Aggretsuko Netflixissä.

3

Kamalan Luonnon syysuutuus Majavan oma kirja (Like Kustannus, 2022) kokoaa yksiin kansiin omineen viihtyvän Majavan parhaat palat. Majava on herkkä erakko, joka tirauttaa silloin tällöin liikutuksesta ja on muodostanut jonkinlaisen ystävyyden tapaisen Ketun kanssa. Majava miettii aina välillä, pitäisikö olla sosiaalisempi, mutta lopulta tuumii, että oma seura paras seura.

4

Pentti Haanpään Kiinalaiset jutut (Otava, 1954) tuli vastaan kirjaston poistoissa ja päätin ostaa sen. Kirja on matkakertomus siitä, kun suomalainen valtuuskunta kävi tuona vuonna katsomassa Kiinaa, josta oli viisi vuotta aiemmin tullut kommunistinen maa. Kovasti kaikkialla esiteltiin, miten kova työmies uusi kommunistinen kiinalainen on.

Kirja on kerronnaltaan oikeastaan aika tylsä näin tämän ajan ihmisen mielestä, mutta ansaitsee maininnan. Se oli oman aikansa Ulkolinja-dokumentti. Jotain viehättävää on siinä, että vielä 70 vuotta sitten ihmiset saivat tietonsa ulkomaailmasta tällaisina matkakertomuksina, kun ei ollut internetiä eikä Suomessa vielä televisiotakaan.

5

Irja Wendischin Pitkä taistelu (Gummerus, 2012) on myös poistolöytöjä. Kirja koskettaa lähes jokaista keski-ikäistä ja sitä vanhempaa suomalaista. Se kertoo sukupolvien ketjussa siirtyneestä traumasta, josta vasta milleniaalit, ”sylissä pidettyjen sukupolvi”, taitaa olla päässyt eroon.

Sota rikkoi monen miehen mielen ja jälleenrakennuksen aikaan ainoa saatavilla lääke ahdistukseen oli alkoholi. Suuret ikäluokat kasvoivat mieleltään hajonneiden ja alkoholisoituneiden isien perheissä, särkyivät siten itsekin jo lapsina ja tietämättään siirsivät sitä ainakin jossain määrin omille lapsilleen. Sota ei loppunut vuonna 1945 vaan on heittänyt pitkät varjonsa vuosikymmeniksi eteenpäin aina kolmanteen polveen asti. Kirja on rankkaa luettavaa, mutta ainakin minua se auttoi käsittämään, mitä vanhempieni ikäluokka on käynyt läpi.

Elina Talvio

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua