Puotilan kartano oli aikoinaan maanviljelykseen ja karjanhoitoon keskittynyt tila.

1

Nykytaiteen museo Chappe Tammisaaressa ihastuttaa ulkonäöllään. Salmiakkia muistuttava tornirakennus on rakennettu pieneen koloon talojen keskelle lähelle Tammisaaren Vanhaakaupunkia ja meren rantaa. Rakenteet ovat puuta ja betonia. Puu antaa museolle maanläheisyyttä. Ulkoseinät ovat mustat, mutta sisällä on valoa ja tilantuntua. Näyttelytiloja on kolmessa kerroksessa.

Viime keväänä avatun museon suunnitteli arkkitehti Asmo Jaaksi ja sen rahoitti edesmennyt geenitutkija Albert de la Chapelle (1933–2020), jonka nimestä museon nimi on lyhennetty. Tunnettu lääkäri ja tutkija oli kotoisin Raaseporista. Hän keräsi taidetta ja perusti säätiön kokoelmalleen.

Avajaisnäyttelyssä kiinnostavin osuus on ylimmän kerroksen Ilmastotaide – Vaihtoehtoisia näkökulmia -näyttely, jonka teemana on ympäristö ja kestävä kehitys. Yksi näyttelysali on saanut nimekseen Barösund 1870 –> 2023. Siinä nykytaiteilijat Ahmed Alalousi, Sandra Kantanen, Katarina Reuter ja Panu Ruotsalo luovat omia maisemiaan Hjalmar Munsterhjelmin maalauksen Ilta Barösundissa pohjalta. Tuloksena on jännittäviä ja hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mihin maisema voi muuntautua.

Chappe-museosta pääsee sisäkäytävää pitkin ihastelemaan Raaseporin museoon myös Helene Schjerfbeckin klassikkoteoksia. Schjerfbeck asui Tammisaaressa vuosina 1925–1941. Hän maalasi Raaseporin alueelta etenkin maisemia.

Chappe-museossa Tammisaaressa yksi näyttelytila on omistettu taiteilijoiden uusille näkemyksille Hjalmar Munsterhjelmin maalauksesta Ilta Barösundissa. Panu Ruotsalon maalauksissa alkuperäinen malli on muuttunut vahvasti abstraktiin suuntaan.

2

Laila Pullisen kotimuseo ja veistospuisto Vantaan Sotungissa on mieleenpainuva kesäinen retkikohde. Se on kokonaistaideteos, jossa puutarha, veistokset ja vanhat rakennukset liittyvät yhteen. Nissbackan kartanon päärakennus paloi 1930-luvulla, mutta alueella on Pullisen kotimuseon rakennus, ateljee, makasiini ja pieni soma kesäkahvila.

Taidetta ja muistoja Laila Pullisen elämäntyöstä on kaikkialla. Luonnonkivistä rakennetusta makasiinissa on esillä taiteilijan töitä 1950-luvulta lähtien. Siellä voi tutustua muun muassa hänen kolmeen pääteokseensa 1970-luvulta, jotka ovat Jeanne D’Artic, Hengen Peili ja Arktinen Afrodite. Siellä on myös esittäviä ja nonfiguratiivisia muotokuvia, joista erityisen kiinnostava on runoilija Edith Södergranille omistettu veistos.

Kotimuseossa saa tuntuman Pullisen elämään ja hänen taiteilijaystäviinsä. Seinällä on myös Pullisen äidin Tyynin naivistisia maalauksia, jotka muistuttivat Terijoen puutarhoista. Perhe lähti sieltä sotaa pakoon .

Veistospuisto on Laila Pullisen kartanon alueelle luoman kokonaisuuden ydin. Pullinen itse nimitti veistospuistoa kokonaistaideteokseksi, jossa taideteokset ovat yhteydessä luontoon ja vuodenaikoihin. Pulliselle Nissbacka merkitsi mielentilaa. Veistospuistossa kävely rauhoittaa katsojankin mielen.

Vuoden 2023 vaihtuvassa näyttelyssä LAILASISYFOSFENIX (1.6.–3.9.2023) nähdään muun muassa ensi kertaa esillä olevia Laila Pullisen teoksia sekä keskeneräiseksi jääneitä veistoksia uran loppuvuosilta. Lisätietoa museon sivuilta.

Laila Pulliselle Nissbackan kartanon alue merkitsi kokonaistaideteosta. Taustalla on hänen ateljeensa.

3

Hämeenlinnan taidemuseossa on lokakuun loppupuolelle saakka esillä sanoittaja Vexi Salmen taidekokoelmasta koottu muistonäyttely Vexi Salmi ja ystävät. Kuvataide oli tuhansien laulujen sanoittajalle intohimo. Hän osti erityisesti kotimaista ja pohjoismaista taidetta. Hän lahjoitti taidekokoelmansa Hämeenlinnalle puolisonsa Katri Wannerin kanssa vuonna 2010.

Vexi Salmi osti taidetta keskeisiltä ja tunnetuilta suomalaisilta kuvataiteilijoilta. Niinpä näyttelykin on kiinnostava läpileikkaus viime vuosikymmenien suomalaisesta taiteesta. Esillä on teoksia muiden muassa Juhani Harrilta, Jorma Hautalalta, Leena Luostariselta, Outi Heiskaselta, Heli Hiltuselta, Marjatta Tapiolalta, Tapani Mikkoselta ja Rosa Liksomilta.

Vexi Salmi harrasti keräilyä lapsesta saakka. Hän keräsi muun muassa tulitikkuaskien etikettejä. Kari Cavén on tehnyt näyttelyyn kiinnostavia teoksia, joiden materiaalina on tulitikkuaskit.

Kari Cavén loi tulitikkurasioista Pyramidin Vexi Salmen muistonäyttelyyn Hämeen linnan taidemuseoon.

4

Jos vielä et ole käynyt Ateneumissa tutustumassa loistavaan Albert Edelfeltin töiden näyttelyyn, nyt kannattaa vierailla museossa. Näyttely on avoinna syyskuun puoliväliin saakka. Ennen suurten näyttelyiden sulkeutumista Ateneumissa tapaa olla jono ja ruuhkaa.

Albert Edelfelt -näyttely esittelee taiteilijan koko uraa ja näyttää, miten monipuolinen ja taitava taidemaalari hän oli. Monet teokset ovat tuttuja Ateneumin kokoelmista ja muista näyttelyistä, mutta mukana on myös teoksia, joita ei ole ennen ollut esillä Suomessa.

Temaattisesti rakennetuissa näyttelysaleissa on esillä maisemia, muotokuvia, historiallisia teoksia, kuvauksia kansanelämästä ja ulkomailla tehtyjä maalauksia. Näyttelyn anti ei tyhjene yhdellä vierailulla. Hienojen teosten äärelle voi palata useammankin kerran.

Lue lisää näyttelystä tästä Kulttuuritoimituksen jutusta.

5

Vanhat kartanot ovat hienoja kesäisiä retkikohteita Suomessa. Yksi kiinnostava kartano Helsingissä on Puotilan kartano, jossa toimii ravintola. Kartanossa on myös erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1700-luvun loppupuolella. Päätyjä pidennettiin seuraavalla vuosisadalla. Pietarilaiset puusepät rakensivat 1800-luvun lopussa uusrenessanssityylisen vilpolan. Rakennuksessa on vaikutteita kustavilaisesta ja venäläisestä arkkitehtuurista.

Kartanon alue ei enää ole kovin suuri, mutta vielä 1920-uvulla päärakennuksen ympärillä sijaitsivat suuret navetta- ja tallirakennukset, oma meijeri, mylly, sepän paja, lukuisia vajoja ja palveluskunnan asumuksia.

Kartanon ravintola on nykyään suosittu lounaspaikka, jossa voi kesällä olla ruuhkaa. Lyhyen matkan päässä on Puotilan uimaranta.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua