Parasta juuri nyt (8.6.2021): Leppiniemi, Kolikkoinmäki, Juhani Ahon museo, Taidemuseo Eemil, Kuopion taidemuseo

08.06.2021

Leppiniemen joenvarren komeita kivitaloja asuttivat johtajat ja insinöörit.

Parasta juuri nyt -palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Marita Nyrhinen lähti kesän ensimmäiselle kotimaanmatkalleen.

1

Kesän matkailukausi on alkanut. Ennen kuin koivut olivat hiirenkorvilla, ensimmäinen matka oli jo täydessä vauhdissa.

Ennakkosuunnitelmien mukaan merkittävin kohde oli arkkitehti Aarne Ervin Muhoksen Pyhäkosken voimalaitoksen työntekijöille suunnittelema Leppiniemen asuinalue. Ervi tunnetaan parhaiten Espoon Tapiolan suunnittelusta, mutta hän suunnitteli myös useita voimalaitoksia ja niiden läheisyyteen asuintaloja. Suurin ja parhaiten säilynyt Leppiniemi, jossa oli aikoinaan myös peruspalveluja.

Suunnitellessaan Leppiniemen asuntoaluetta Ervin lähtökohtana oli luonto, jonka säilymisen sekä näkymän metsään ja isolle Oulujoelle hän otti suunnittelutyössään huomioon.

Ehkä nykyihmisen mielestä on hieman huvittavaa, että rakennusten sijoittelussa paljastuu työntekijöiden arvottaminen, sillä hierarkian mukaan johtajat ja insinöörit saivat rantapalstoille rakennetut isot talot. Ne valmistuvat vuosien 1940–1044 aikana. Duunareiden puiset ja selvästi pienemmät asumukset sijoitettiin hieman kauemmas ylämäkeen metsän siimekseen. Ne valmistuivat vuonna 1958, kuten myös vielä kauemmaksi nousseet kerrostalot.

2 Pyhäkoski Aarne Ervi Leppiniemi 30

Pyhäkosken voimalan työntekijät saivat tyytyä pieniin puutaloihin.

1950- ja 1960-lukujen taitteessa nousi vielä kerrostaloryhmä. Koko aluetta rakennettiin parinkymmenen vuoden ajan. Itse voimalaitos valmistui vuonna 1951.

Nykyään suurin osa taloista on yhä olemassa, asuttuna ja kohtuullisen hyvässä kunnossa. Onkin terapeuttista käyskennellä honkametsän keskellä hiekkaisilla teillä ja aistia hetkinen pala suomalaisen rakennusarkkitehtuurin pienestä helmestä.

Lisää Ervin suunnittelemista voimalaitoksista ja niiden asuinalueista täällä.

2

Suonenjoen Kolikkoinmäkeä luonnehditaan ”Savon Pispalaksi”. Vieri vieressä sijaitsevat talot muodostavat pienen kylän, joka tuntuu uinuvan vuosikymmenten takaisen historiansa vanavedessä. Kolikkoinmäestä tulee väistämättä mieleen Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjojen tapahtumapaikka, Melukylä, jossa kaikki tuntevat toisensa, ja lähitalon lapset liikkuvat sujuvasti talosta toiseen.

Mikä tämä Kolikkoinmäen alue on? Tienoolla oli monta sahaa, ja työntekijöille piti saada asumuksia. Talot rakennettiin ajanjaksolla 1919–1927. Sahan työntekijöille annettiin pienehkö tontti, jolle he rakensivat talonsa. He saivat edullisesti rakennustarvikkeita sahalta.

3 Suonenjoki Kolikkoinmäen työläiskorttelit 10

Suonenjoen Kolikkoinmäki on työläisten asuinkäyttöön tiheästi rakennettu alue, joka nousi mäelle 1920-luvulla.

Yksi- tai kaksikerroksiset talot nousivat vieri viereen, joten alue rakennettiin tiiviisti. Kun pieniin taloihin majoittautui perheiden lisäksi usein erilaista kortteeriporukkaa, eläminen oli aika ahdasta.

Kolikkoinmäen viehättävä puutaloalue on ollut myös muun muassa kuplettinikkari ja säveltäjä Lauri Jauhiaisen sekä laulaja Erkki Junkkarisen lapsuuden kasvuympäristö.

Näihin päiviin saakka kylänraitti on säilynyt aika hyvin ja on tutustumisen arvoinen. Muutamat talot ovat pahasti rapistuneet ja kaipaisivat pelastajia.

3

Kirjailija Juhani Aho syntyi ja kasvoi Lapinlahdella pappisperheessä kymmenen lapsen katraassa. Koljonvirran vieressä Mansikkaniemellä sijaitsee museo, vanha pappilamiljöö, jossa Aho vietti lapsuutensa.

Herännäinen eli körttiläinen kasvatus vaikutti myös Ahon elämään. Herännäisyyshän ei ole ollut koskaan niin hurmoksellista kuin monet muut uskonnolliset suuntaukset. Aho on kuvannut herännäisyyttä useissa teoksissaan.

Ahon aikuiselämä kahden vaimon ja tämän sisaren kanssa saattoi olla osoitus myös uskonnon tuomasta vapaamielisyydestä, jonka Aho vei toki pidemmälle kuin monien mielestä oli sopivaa.

4 Juhani Aho lapsuudenpappila 20

Juhani Ahon lapsuuden pihapiiri on museoitu.

Lapinlahdella on säilynyt erittäin hyvin Ahon lapsuuden pihapiiri, pappila ja sen ympäristö kotikouluineen ja navettoineen. Kesällä museoalue on auki. Sinne kannattaa suunnata jo sen takia, että ymmärtää suomalaisuutta paremmin. Sitä paitsi Lapinlahden asema on lähellä, ja sieltähän Ahon kirjoittamat hahmot, Matti ja Liisa, ottivat junan ja lähtivät jännittävälle matkalle. Pariskunnan seikkailun voi katsoa Areenassa. Se on niin aitoa!

4

Taidemuseo Eemil oli kiinni, kun yritin päästä tutustumaan siihen. Ystävälliset ihmiset päästivät kurkistamaan sisään sen verran, että sain yleisvaikutelman. Museoamanuenssi Hannu Heikkilä summasi Eemilin tarinan ja vinkkasi tulevan kesän näyttelystä Taitelijan tie, jota tuolloin rakennettiin. Kesänäyttely esittelee Eemil ja Pekka Halosen taidetta.

Eemil oli Pekka Halosen serkku. Eemilistä tuli kuvanveistäjä ja Pekasta kansainvälisestikin tunnettu taidemaalari. He asuivat lapsuutensa aikana saman maatilan pihapiirissä Lapinlahden Linnansalmella.

5 Lapinlahti Taidemuseo MInna Canth12

Eemil Halonen valittiin maakunnan omana taiteilijana toteuttamaan Minna Canthin muistomerkki Kuopioon. Taidemuseo Eemilin kokoelmissa on kipsiveistoksena toteutettu luonnos muistomerkkiä varten.

Molemmat Haloset ovat merkittäviä taiteilijoita suomalaisen kulttuurihistorian näkökulmasta katsottuna. Vaikka he kasvoivat köyhässä maalaisympäristössä, he saivat aseman suomalaisen sivistyneistön parissa. Eemil Halonen oli realistinen kuvanveistäjä, jonka töitä on paljon Kuopissa, ikonisimpana Minna Canthin näköispatsas. Suomen kultakauden rakastetuimpiin taiteilijoihin luettava Pekka Halonen tunnetaan puolestaan erityisesti maisemamaalauksista, varsinkin talven kuvaamisesta.

Taidemuseo Eemil on komea nykyarkkitehtuuria edustava rakennus, ja se sijaitsee luonnon keskellä, toki helposti saavutettavissa.

5

Kuopiossa on muutakin kuin kalakukot ja Eemil Halosen patsaita. Katujen varsilla on taideteoksia ja sähkötolpissa taiteilijoiden maalauksia, ja ne tuntuvat johdattavan kohti Kuopion taidemuseota.

Toukokuussa näytillä oli paljon mielenkiintoisia: modernia ja klassista. Kuopion taidemuseon omista kokoelmista koottu näyttely virkisti mieltä. Katselmus osoitti, kuinka hienoa taidetta maakuntiemme taidemuseoissa on.

7 Kuopion katu ja museotaidetta 16

Kuopio taidemuseo kevätnäyttelyn piristys oli Pauno Pohjolaisen teosten sarja Mielen huoneita.

Myös Kuopiossa rakennettiin kesän näyttelyosastoa, joka on nimetty vitsikkäästi L3DNARDO DA VINCI. Näin iso kohde saa Kuopiossa peräti kaksi näyttelypaikkaa: Taidemuseossa Leonardon taideteokset pääsevät esiin, Kuopion museossa keksijä Leonardon neronleimaukset hämmästyttävät.

Ja asiaan sopii mainiosti se, että hänet herätetään henkiin nykytekniikan avulla: hologrammina. Siitäkös Leonardo olisi mielissään.

Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua