Diego Maradona – köyhä argentiinalaispoika, josta tuli palvottu jalkapallon kuningas ja lopulta hyljeksitty, päihderiippuvainen pelle. Kuva: Yle Kuvapalvelu

1

Kun Metsoloita esitettiin 1990-luvun alussa, olin liian nuori innostumaan kainuulaissuvun laskettelurinnebisneksestä. Aihe oli myös turhan läheinen: oli raskasta seurata pienyrittäjäisäni kamppailua laman kurimuksessa, eikä minua huvittanut katsella samaa painiskelua televisiosta.

Nyt Tammerkoskessa on virrannut tarpeeksi vettä, ja pystyn katsomaan Metsoloita kiinnostavana ajankuvana. Sarjassa on hauskaa bongailtavaa manselaisille, sillä osa Metsoloiden suvusta asuu Tampereella. Koskikeskus näyttää samaan aikaan hellyttävän pieneltä ja fiiniltä. Hämeenkadulla turkispompuloissa asteleva Jaana Järvenheimo on häkellyttävä sekoitus Neuvostoliittoa ja Dynastiaa. Noinko ihmiset pukeutuivat, ihan pokalla?

Carl Mestertonin ohjaaman sarjan tahti on nykytelevisioon verrattuna verkkainen. Metsolat ei kuitenkaan ole tylsä. Juonenkäänteet vain pohjustetaan niin huolellisesti ja höystetään arjella, että lopputulos muistuttaa tavallista, uskottavaa elämää. Sarja kuvaa erityisen hyvin kasinotalouden vauhtisokeutta. Moni Metsoloiden bisnespuljaus ei kestäisi enää päivänvaloa.

Metsoloiden kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.

2

Itserakas kukko, mafian kanssa vehtaava kokanokka, mammanpoika vai hienotunteinen poikaystävä? Diego Maradona -dokumentin mukaan jalkapallolegenda on kaikkea tätä.

Dokumentin on ohjannut palkittu Asif Kapadia, joka on tehnyt kehutut dokumentit myös Ayrton Sennasta ja Amy Winehousesta. Kapadia on saanut taas haltuunsa runsaasti arkistofilmejä, valokuvia ja kotivideoita. Niiden sekä Maradonan ja hänen läheistensä haastattelujen avulla valottuu kuva köyhästä argentiinalaispojasta, josta tuli palvottu jalkapallon kuningas ja lopulta hyljeksitty, päihderiippuvainen pelle.

En ole koskaan liittänyt Maradonaan adjektiivia ”älykäs”. Sellaiseksi häntä kuitenkin kuvaillaan moneen otteeseen. ”Älykkäimpiä tapaamiani ihmisiä”, sanoo Cristina Sinagra, jonka kanssa Maradona sai aviottoman pojan vuonna 1986. Maradona kielsi poikansa sitkeästi vuosia, koska ajatus aviottomasta lapsesta oli hänelle mahdoton. Moraali venyi kuitenkin mafian kanssa kaveeraamiseen.

Dokumentti on hieman ylipitkä, mutta sävykäs. Se osoittaa, että meillä on monia naamioita, jotka kaikki ovat todellisia jossakin kontekstissa.

Diego Maradona -dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa kevääseen 2022 asti.

3

Lahjakas nuori barista Kalle Freese lähti muutamia vuosia sitten San Franciscoon kehittämään maailman parasta pikakahvia. Nälkäisen start up -yrittäjän mukaan lähti tyttöystävä Erika Haavisto, joka taltioi matkan dokumenttiin Silicon Valley, Baby.

Dokumentin alussa tavataan kiiltokuvamainen ja innostunut nuori pari. Freese herää aamutuimaan meditoimaan, viljelee menestyjä-onelinereita ja pitchaa ideaansa potentiaalisille rahoittajille. Haaviston into alkaa laantua nopeammin. Hän tuntee olevansa mitättömyys rikkaiden innovaattoreiden rinnalla.

Lopulta Freesenkin flow muuttuu hyperaktiivisuudeksi, jota seuraa lamaantuminen. Pyykit kasautuvat ja Freese tuskailee, miten ihmeessä jotkut saavat rahoitusta avaruusteknologiaan, kun jopa kahvin myyminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa. Lyhyehkö dokumentti kaipaisi lisäminuutteja ja rohkeutta, mutta on rehellinen kuvaus Piilaakson kaksista kasvoista.

Silicon Valley, Baby -dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa 9.9.2020 asti.

4

Koronan tyhjentämässä katukuvassa on yksi ilahduttava puoli: feissarit ovat kadonneet. Introvertin ja kiltin suomalaisen ei tarvitse tuntea pistosta sydämessään, kun rautatieaseman ja Koskikeskuksen välisellä matkalla ei kysytä viittä kertaa, kiinnostavatko eläinten oikeudet / sademetsät / hylätyt kissat / kaltoinkohdellut lapset / kuivuvat avokadoviljelmät.

Ennen kuin kukaan kivahtaa, että paskatyötä ei ole, puolustaudun kertomalla, että olin lehtien puhelinmyyjä viisi vuotta. Tavoitteeni oli karistaa ujouteni ja oppia, että tuntemattomien kanssa jutteleminen ja naistenlehtien provikkapalkkainen myynti on ihan ok.

Vuodet opettivatkin paljon. Ennen kaikkea sen, että tuntemattomien ihmisten kohtaaminen ET-lehden tai sademetsien merkeissä on hirvittävää, olin sitten myyjä tai potentiaalinen ostaja.

5

Sen sijaan eräs katukuvaan ilmestynyt asia luo toivoa ja iloa, nimittäin jäätelöauto! Jätskiauton tunnussävelmä vie ajatukset aikaan, jolloin lapset juoksivat avaimet kauloissa pihoilla. Alakoululaiset lauloivat Tenavatähdessä tangoja silkkipaitoihin pukeutuneina, ja synttäreillä tarjottiin kaalinpuolikkaaseen hammastikuilla tökittyjä lihapullia. Jälkiruoaksi syötiin jäätelöauton vaniljajäätelöä veneen muotoisesta vohvelista.

Jäätelöauton jätski ei ollut laadultaan luksusta, mutta tieto siitä, että se oli ostettu jäätelöautosta, teki kasvisrasvaseoksesta erityistä. Ihan kuin olisi ollut Aku Ankan Amerikassa. Siellä, missä on vesiposteja ja toimittajan huopahatussa lappu, jossa lukee ”press”.

Janica Brander

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua