Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Minna Lymi saa voimaa Carita Aution blogista ja Zlatan Ibrahimovicin rajattomasta itseluottamuksesta.

1

10.7.2019. Miksi moinen ilme, kysyy Carita Autio lääkäriltä.

Muutamaa päivää myöhemmin Carita kirjoittaa ensimmäisen tekstinsä Joka kahdeksas nainen -blogiinsa:

Kesäinen tiistai päivämäärällä 16.7.2019 tulee jäämään mieleeni koko loppuelämäni ajaksi. Tuolloin oli kesälomani toinen lomapäivä, joka sai suoraan sanottuna hieman paskoja piirteitä klo 9 alkaen. Tuosta hetkestä alkoi nimittäin matkani rintasyöpäpotilaana.

Rutiinitarkastus oli muuttunut diagnoosiksi.

Elokuussa Caritan kummastakin rinnasta poistettiin kasvain. Pienempi kasvaimista oli 12 milliä, suurempi 19 milliä. Tutkimuksessa molemmat kasvaimet osoittautuvat uskottua pahanlaatuisemmiksi.

Carita kirjoitti näin:

Anteeksi vaan kielenkäyttöni, mutta nyt vituttaa ja raskaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavaksi eivät ala sädehoidot vaan niiden sijaan saan koko hoitoarsenaalin: solunsalpaajahoidon, sädehoidon ja hormonihoidon. Hoitopolustani tulikin huomattavasti pitempi ja raskaampi kuin miltä se aluksi näytti.

Samaan postaukseen mahtui myös tämä lause:

Jee, en tarvitse uutta leikkausta!

Ja minä kysyin itseltäni: mikä on tämä ihmenainen, joka käyttää samassa tekstissä sanat pahanlaatuinen ja jee?

Palasin lukemaan aiempia postauksia, ja huomasin niissä kaikissa saman piirteen: positiivisten asioiden löytämisen ja nostamisen kaikkien ikävien asioiden ja tunteiden keskeltä.

Tässä on nainen, joka diagnoosin saatuaan lähti Seinäjoen Vauhtiajoihin!

Ja joka suhtautui hoitojen aiheuttamaan hiustenlähtöön näin:

Jollain tapaa se oli jopa helpotus. Yksi vaihe on taas saavutettu.

Ja näin:

Vaikka aluksi ajattelin ottavani täysin omasta lookista poikkeavan peruukin, niin kummasti sitä kassiin päätyi hyvin oman tukan värinen kapistus. Pidempi se toki on, sillä olen aina haaveillut pitkästä tukasta! Ja pakko sanoa: ihan supermahtava palvelu Heinilässä!

Joka kahdeksas nainen ei ole sellainen blogimaailman pintaraapaisu, jossa vain hehkutetaan mielen voittoa ruumiista vaan se on realistinen ja pysäyttävä, mutta silti koskettava ja toiveikas.

Carita Aution hoitopolku pakottaa myös miettimään, miten tärkeitä ympärillämme olevat ihmiset ovat; perhe, ystävät, työkaverit, kanssamatkustajat sairaalan odotusaulassa…

Toivon, että muutkin lukijat löytävät Aution blogin, koska se on hyvä, vaikka syöpä ei koskaan ole hyvää saati parasta.

Carita kirjoittaa:

Laskeskelin, että jos takapakkeja ei tule ja pysymme aikataulussa, viimeinen sytostaattihoito on vielä tämän vuoden puolella. Juuri ja juuri, joten tiedossa on siis ainakin erilainen uuden vuoden vastaanotto.

Carita, pidän peukkuja! Kaikkea hyvää polullasi!

2

Jalkapallotähti Zlatan Ibrahimovicia on pakko rakastaa. 

Kiistämättömien pelitaitojensa lisäksi rajattomasta itseluottamuksestaan ja levottomista lausunnoistaan tunnettu Zlatan onnistui viimeksi lokakuussa järjestämään pientä vipinää Ruotsissa, kun hän lupasi Twitterissä kaikille Malmön koululaisille vapaapäivän.

Syy vapaapäivään: Zlatanin patsaan paljastaminen.

Nyt jo eläkepäiviä lähestyvä eli Yhdysvalloissa palloileva Zlatan ei aio jatkaa uraansa valmentajana, koska ottelun aikana läpsäisisin ainakin kahta ja pelin jälkeen kahdeksaa pelaajaa, hän perusteli vuonna 2014.

Tulevaisuuden jalkapalloilijat kiittävät sinua siitä päätöksestä, Zlatan.

Toivon kuitenkin, että maltat jatkaa peliuraasi vielä muutaman vuoden, koska

  • olet loistava pelaaja
  • olet hauska – ja haluaisin uskoa, että et aina ole ihan vakavissasi
  • luettuani elämäkertasi Minä Zlatan Ibrahimovic en oikein pysty kuvittelemaan, mihin muihin hommiin sopisit, koska Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sinulla ei käsittääkseni ole asiaa. Toisaalta, mikä tässä nyt olisi varmaa…
  • jos olisin vaimosi Helena en takuulla haluaisi, että jäät koti-isäksi

Niin se vapaapäivä. Viranomaiset olivat asiasta eri mieltä kuin Zlatan.

Eli väärässä.

3

Kotiliesi-lehti on ryhtynyt julkaisemaan juttujaan myös podcasteina.

Pidän siitä, miten hyvin tehtyjä ja luettuja ne ovat.

Kotilieden kahvihetki -podcasteissa kuuluu taitava kirjoittaminen, jonka kuulija huomaa esimerkiksi rytmissä.

Nämä podcastit käyvät myös kelpo esimerkiksi siitä, että taitavasti tehdyt jutut koukuttavat, vaikka aihe ei alun perin kiinnostaisikaan.

Oman sivustonsa lisäksi Kotiliesi julkaisee podcastinsa myös Spotifyssa.

4

Kiitos Yleisradio!

On aivan loistavaa, että Yle Areenan sisällöt näkyvät nyt Suomen kansalaisille ja veronmaksajille myös ulkomailla.

Italialaisten televisiokanavien botox-draaman piirittämänä on kovin rauhoittavaa sukeltaa Areenaan ja katsoa pari jaksoa Hiljaista todistajaa tai kuunnella Merisää.

5

Italialaisessa pikkukylässä eläminen on opettanut minut arvostamaan entistä enemmän paikallislehtiä.

Kylämme asiat kiinnostavat mediaa vain silloin, jos pormestarin järjestämissä ruokajuhlissa tarjotaan ilmaista possunkylkeä.

Eli korkeintaan kerran vuodessa.

Meillä ei ole paikallislehteä. Edes naapurikylissä ei ole paikallislehtiä.

Niinpä kaikki kunnan päätöksiin, budjetteihin, hankkeisiin ja suunnitelmiin liittyvät tiedot kulkevat kylällä suusta suuhun eli huhupuheiden varassa. Kukaan ei siis koskaan voi olla varma siitä, mikä on totta ja mikä ei – tai menevätkö asiat pykälien mukaan.

Hyvin tehty paikallislehti on tuote, jolla on merkitystä. Sen huomaa viimeistään silloin, kun sellaista ei ole.

Maailma on huono paikka ilman luotettavaa tiedonvälitystä.

Minna Lymi