Viime kesänä tuli vastaan kiperä tilanne, kun piti esitellä kaupunki australialaiselle pariskunnalle, mutta aikaa oli vain kolme tuntia. Tarkoituksena oli syödä hyvin ja kokea Tampereen ainutlaatuisuus. Aika ei ikimaailmassa riittäisi Pyynikillä ja Pispalassa käyntiin, mutta niiden takia kannattaa onneksi tulla uudelleen maapallon toiselta puolelta!

Pohjustin retkeä kuvailemalla Tamperetta yksinkertaisesti Suomen parhaaksi kaupungiksi. Puoli Suomea haluaisi asua täällä, jos asuinpaikan voisi valita vapaasti.

Menimme autokyydillä Koskipuistoon ja siirryimme jalkapatikkaan. Vieraat huomasivat heti eron Helsinkiin: Tampereella haahuillaan ja kävellään rauhallisesti.

Myös Koskimaisema kiehtoi aussivieraita, kamerat alkoivat laulaa heti. Juteltiin suomalaisen teollisuuden synnystä, James Finlaysonista ja Nottbeckeistä, tasa-arvosta. Siitä, miten Tampere on aina ollut kansainvälinen kaupunki.

1

Keskustori, historia ja teatterit. Kävelimme Patosillan yli Keskustorille. Katsoimme Vanhan kirkon kulmalla, miten punaiset ja valkoiset olivat asemissaan Raatihuoneella ja Tampereen Teatterissa Pohjoismaiden suurimman kaupunkisodan loppuvaiheilla. Tunsimme väreilyjä, kun ajattelimme 11 000 sotavankia seisomassa torilla kohtalonsa kanssa.

Tampereen Teatteri sai siinä hetkessä edustaa koko kaupungin teattereita. Vieraat ihmettelivät, miten tämän kokoisessa kaupungissa voi olla niin paljon teattereita.

2

Laukontori, ratikka ja sauna. Ratikkatyömaan ylityksessä vieraat ymmärsivät, että Tampereella eletään kapealla kannaksella kahden suuren järven välissä. Juteltiin siitä, miten heidän kotikaupungissaan Adelaidessa ratikalla voi matkustaa ilmaiseksi koko keskusta-alueella.

Jatkoimme matkaa Palanderin ja Commercen talojen välistä kohti Laukontoria, missä Saunaravintola Kuuma näytti parhaat puolensa, kun saunojat hyppivät vesialtaaseen ruokapöydän vieressä kuin tilatussa eksoottisessa näytöksessä.

3

Tallipiha, vossikka ja Tammerkoski. Söimme rauhassa, mutta kello tikitti. Autokyydillä nopea siirtymä Tallipihalle ja vossikan matkaan. Ajelimme Finlaysonin kujilla, ja katsoimme kosken yläjuoksua Palatsinraitin sillalta. Tuli itsellekin oikein harras hetki, tässähän se on. Tammerkoski on se juttu, miksi Tampere on Tampere!

4

Finlaysonin kirkko ja lapset. Aikaa jäi vielä kurkata Finlaysonin kirkkoon, joka osoittautui retken kruunaavaksi helmeksi. Aussivieraat kertoivat, että he ovat kaikilla matkoillaan tutkineet kirkkoja. Pieni, kaunis Finlaysonin kirkko lumosi heidät lopullisesti, kun ystävällinen opas kertoi englanniksi, miten paikka on omistettu lasten katedraaliksi. Missään muualla maailmassa pariskunta ei ollut nähnyt lasten omaa kirkkoa.

5

Kissakahvila. Lähtökahvit käytiin juomassa Kissakahvila Purnauskiksessa. Siirryimme Tammelaan autolla Satakunnansiltaa pitkin ja näimme kosken vielä kerran uudesta näkökulmasta. Matkassa oli myös kahdeksanvuotias tyttö, joka oli kestänyt turistihöpinät sillä lupauksella, että lopuksi käydään kissakahvilassa! Niitä on Australiassakin, mutta vieraamme eivät olleet kissojen kanssa ennen kahvitelleet. Tampereen piikkiin meni tämäkin hauska kokemus.

Marita Salonen