Kuva: Kari Heino

1

”Non mi stancheró mai di sentire questo concerto di questo genio del pianoforte.”

Oikeastaan ylläoleva Signor Vitalin kommentti kertoo oleellisen, mutta selittelen kiusallakin sen verran, että olen jo vanha mies, joka kuunteli Keith Jarrettin The Köln Concertia kauan sitten 1970-luvun puolivälissä. Kuunteli ja kuunteli, kunnes äänite jäi lopulta vähän kuin jäähylle – en kai ole tai ollut kuin Vitali – ja lopulta joku aarteen lainannut jätti palauttamatta koko paketin.

Nyt kun Köln 75 -elokuva käväisi teattereissa, tulin vihdoin palanneeksi Jarrettin täysosumaan ja hänen muuhunkin musiikkiinsa. Elokuvastakin pidän, mutta Jarrett ja The Köln Concert ovat mielestäni parasta juuri nyt. Ja upeaa musiikkia se todella on, olkoon sitten jazzia tai ei. Kuunnelkaa ja nauttikaa – ja päättäkää itse.

Lue Marita Nyrhisen arvio Köln 75 -elokuvasta täältä.

John Magaro elokuvassa Köln 75. Kuva: Wolfgang Ennenbach

2

Legendaarinen porilainen musiikkiklubi Validi Karkia nousi tajuntaani kirjoittaessani ylläolevaa. Klubihan on jo kauan Porissa vaikuttanut, jazziin ja moniin muihinkin musiikin suuntauksiin konserttiannissaan nojaava instituutio. Validi Karkian konserteista pääsee nauttimaan ”säännöllisen epäsäännöllisesti” mutta varmasti. Näin tilannetta uskaltanee luonnehtia siitä huolimatta, että klubi on ollut koko toiminta-aikansa eräänlainen one man band. Se ei rikastuta, eikä edes oikein elätä keulakuvaansa Jyrki Laihoa, joka siitä huolimatta haluaa tarjota meille upeaa, vaihtoehtoistakin musiikkia vuodesta toiseen.

Nyt klubin kesäinen Flamenco Válido -konsertti saa jatkoa, kun lissabonilainen European Guitar Awardilla palkittu kitaristi Manel Ferreira saapuu ensi kertaa Poriin ja esiintyy soolona. Ferreira yhdistää flamencoon muita musiikkiperinteitä, kuten fadoa, brasilialaista musiikkia ja tangoa klassisen musiikin ja jazzin hienovaraisin vivahtein. Hänen instrumenttinsa on seitsenkielinen klassinen kitara.

Manel Ferreira Satakunnan Museossa (Hallituskatu 11, Pori) 9.11.2025 klo 18.30. Ennakkovaraukset: .

3

Kuva: Gaudeamus

Kelluvat kappaleet on sekä Arkhimedeen (n. 287–212 eaa.) yhden tutkielman että tänä vuonna ilmestyneen, ensimmäistä kertaa Arkhimedeen töitä suomeksi esittelevän teoksen nimi. Kelluvat kappaleet ja muita kirjoituksia (Gaudeamus, 2025) on kiehtova ja samalla varsin vaativa tietokirja, joka kertoo monelle ainakin nimenä tutun antiikin ajan suuren matemaatikon elämästä mutta ennen kaikkea hänen moninaisista tutkimuksistaan. Arkhimedeen hahmoon on pitkään liitetty erilaisia, hänen insinööritaitoihinsa liittyviä anekdootteja, mutta hänen itsensä tärkeänä pitämä työnsä matematiikan alalla on jäänyt vain muutamien tutkittavaksi ja harrastamaksi.

Ja kummakos tuo. Teokseen johdannon kirjoittanut Johan Sténkin muistuttaa, että Arkhimedeen elinaikana ehkä vain muutama henkilö tuolloisessa kreikkalais-roomalaisessa sivistyspiirissä kykeni ymmärtämään häntä ja että noista harvoista tuskin kukaan eli hänen kotikaupungissaan Syrakusassa.

Nyt on toisin. Sanoisin että Kelluvat kappaleet -teos, lukion matematiikka, pieni lisäpanostus geometriaan ja sitkeys avaavat upean näkymän Arkhimedeen sisäiseen maailmaan.

4

Kaksi klassikkoa. Kuva: Marita Wahlroos

Jo olleen ja menneen Tietokirjaviikon ja kirjamessujen ja -festarien keskellä hieman lisää tietokirjoista. Variaationa Helsingin Sanomien ”10 kirjaa, jotka kannattaa lukea juuri nyt” -listalle esittelen häpeämättömän subjektiivisen listani viidestä tietokirjasta, jotka kannattaa lukea koska vain ja aina vain uudelleen.

• Platon: Valtio. Sekä filosofian että kirjallisuuden alojen timanttinen, Sokrateen käymien keskustelujen varaan rakennettu klassikko.
• Charles Darwin: Lajien synty. Maailmaa järisyttänyt paljastus: näin luonto toimii ja näin se synnytti myös meidät. Luonnontieteiden superklassikko.
• Rachel Carson: Hiljainen kevät. Yksi varteenotettava ehdokas modernin ympäristöliikkeen alkupisteeksi. DDT kiellettiin, ja myrkkyjen ohessa myös muut ympäristöongelmat alkoivat nousta valokeilaan.
• Stephen Hawking: Ajan lyhyt historia. Maailmojen kaikkeudesta kaikille. Uusimpia painoksia ajanmukaistettu koko ajan kertyvällä tiedolla.
• Herman Lindqvist: Kun Suomi oli Ruotsi. Yksi kirja myös Suomesta ja sen todellisista juurista.

Mikä on sinun listasi?

5

Kuva: Cimcorp

Rosenlew-museossa Porissa avautuu Liikkeessä – automaatio ihmisen rinnalla -näyttely ytimenään Cimcorp-konsernin älykkäät varastointi- ja jakelujärjestelmät. Havainnollistavat animaatiot, kuvat ja videot näyttävät, miten Rosenlewistä lähteneet innovaatiot kasvoivat Ulvilassa maailmanlaajuisesti tunnetuiksi laitteiksi ja järjestelmiksi.

Rosenlew-museo kerää ja vaalii alueen teollisuusperintöä mutta nostaa samalla esiin nykypäivän ja tulevaisuuden näkymiä. Talon pysyvä näyttely kertoo luonnollisesti Rosenlew-yhtiön vaiheista kaukaa 1800-luvun puolivälistä aina 1980-luvulle.

Rosenlew-museo kuuluu Porin museot -kokonaisuuteen. Cimcorp-konsernin omistaa japanilainen Murata Machinery Ltd.

Liikkeessä-näyttely Pori Rosenlew-museossa 1.11.2025–8.3.2026.

Kari Heino

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua