Muutaman päivän Pietarin-matka kääntää ajatukset hetkeksi pois mediassa tauotta uutisoitavista koronauutisista. Viruksesta huolimatta elämä jatkaa kulkuaan ja taide nostaa mielen arjen yläpuolelle. Sitä se tekee erityisesti Pietarissa.

1

Patarouva Mihailovskyn oopperatalossa on täydellistä oopperaa. Kun sen on nähnyt, ei ihmettele, että sama ooppera on pyörinyt Mihailovskyssa jo 1980-luvun alusta saakka.

Oopperassa kaikki hioutuu yhteen. Tshaikovskin musiikki hivelee korvia ja antaa pontta Pushkinin tarinan dramaattisille käänteille. Ooppera ei ole mikä tahansa kolmiodraama, vaan hakee syvempää sisältöä peliriippuvuudesta ja siitä, että pintavaikutelma saattaa pettää ihmissuhteissa pahan kerran.

Oopperassa kesäpäivien kepeys, ukkosen nostattama uhka, rakastumisen huuma ja petoksen julmuus rytmittyvät hyvin ja kohtaukset kietoutuvat toisiinsa. Laulajat antavat parastaan ja Mihailovskyn orkesteri soittaa venäläisellä intensiteetillä ja tarkkuudella.

Suomalaiset tuntevat hyvin Mariinskyn. Mihailovsky Taiteiden aukiolla on samaa tasoa ja liput ovat usein halvempia kuin Mariinskyssa.

2

Volgan lautturit on Repinin tunnetuin maalaus ja se houkuttelee katsojia Venäläisen taiteen museossa.

Venäläisen taiteen museo juhlistaa Ilja Repiniä, koska taiteilijan syntymästä on kulunut 175 vuotta. Venäjän eri museosta koottu näyttely antaa kattavan kuvan realismin mestarista ja Vaeltajien koulukuntaan kuuluneesta taiteilijasta. Repin tallensi maalauksiinsa aiheita, joita nykyisin välitetään uutiskuvissa. Hän seurasi poliittisia ja uskonnollisia kulkueita, pyhiinvaeltajia ja taisteluja rintamalla. Hän teki paljon muotokuvia ja herkkiä maalauksia lapsista. Omakuvia on useilta ikäkausilta. Hän maalasi muotokuvia myös Leo Tolstoista ja Romanovien keisariperheestä.

Tunnetuin maalaus on Volgan lautturit, josta näyttelyssä on myös luonnoksia. Näyttely on avoinna Venäläisen taiteen museon Benois-siivessä 9.3.2020 saakka.

3

Matisse kuvitti jazzkirjan.

Eremitaasilla on hieno kokoelma ranskalaisen Henri Matissen maalauksia ja grafiikkaa. Nykyään ne sijaitsevat Palatsiaukiolla Pääesikunnan talossa, jonne on siirretty Eremitaasin kokoelmat 1850-luvulta eteenpäin.

Peruskokoelman lisäksi Matisse-osastolla oli nyt esillä pienoisnäyttely Matisse ja jazz. Taiteilija teki kuvituksia jazzkirjaan, josta otettiin pieni painos. Näyttelyssä tekstit ja Matissen paperinleikkaustyöt rytmittyvät mukavasti toisiinsa.

4

Jazzfilharmonian Duke Ellington -illassa oli hieno tunnelma.

Pietari on nykyään myös mainio jazzkaupunki. Jazzmuusikot ovat hyvin koulutettuja ja useilla on pohjana klassisen musiikin opinnot. Pietarin jazzfilharmonia on elegantti paikka jazzin kuunteluun. Punaiset lamput pöydillä luovat tunnelmaa ja tarjoilijat puikkelehtivat pöytien välissä hauska minikokoinen silinterihattu päässä. Tarjonta on pääasiassa mainstream-jazzia. Nyt ohjelmistossa oli Duke Ellingtonille omistettu ilta. Siellä soivat tunnetut sävellykset Take the ”A” Train, Caravan ja In a Sentimental Mood, joita Elvira Trafova tulkitsi intensiivisesti eläytyen.

5

Shurale tarjosi värikylläisen elämyksen.

Mariinskyn ohjelmistossa oli tällä kertaa Shurale. Baletti pohjaa tataarien satuun. Sen sävelsi Farid Jarullin. Leonid Jakobsonin koreografia esitettiin ensimmäisen kerran 1950.

Baletti tuo näyttämölle upeasti lumoavan satumaailman ja tataarien värikylläisen kansankulttuurin. Hyvä ja paha taistelevat lumotussa metsässä, josta kylän nuori mies löytää neidoksi muuttuvan linnun morsiamekseen. Sitä onnea metsän paha henki Shurale ei tahdo nuorelle parille suoda.

Koreografia on monipolvinen ja näyttämökuva huikea, kun kansanasuihin pukeutuneet kyläläiset pyörivät kansantansseissa tai kun metsän pahat henget saalistavat siipiään värisyttäviä valkoisia lintuja.

Sirpa Pääkkönen