Lauri Törhönen (vas.) ja Esa Saarinen väitösstriimissä 30.10.2023. Kuvakaappaus.

1

Elokuvan tärkein näyttelijä on kamera. Näin kirjoittaa taiteen maisteri Lauri Törhönen väitöskirjassaan Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit; etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet. Työ tarkastettiin Lapin yliopistossa, mutta hyväksyykö tiedekuntaneuvosto?

Vähintäänkin kamera on välttämättömyys, jos on tarkoitus kertoa tarina elokuvan muodossa. Kamera ei olisi kuitenkaan mitään ilman ohjaajaa ja näyttelijöitä.

Upeassa Katja Gauriloffin Je’vida-elokuvassa (Suomi, 2023) kamera seuraa tapahtumia kahden naisen elämässä, automatkalla pohjoiseen ja perillä Lapissa. Tätä on jo tituleerattu vuoden parhaaksi kotimaiseksi.

Törhösen mukaan kameran voi viedä minne vain ja se voi kuvata mitä vain, mutta sillä ei ole järkeä, tahtoa tai tunteita. Nuo kaikki ominaisuudet pitää olla ohjaajalla ja hänen on saatava sanottavansa esiin elokuvassa.

Je’vida-elokuva saa esiin kolttasaamelaisten kovan kohtalon. Se saa ajattelemaan myös muita vähemmistöjä, joita elää lähellä ja kaukana. Enemmistöt jyräävät kaikkialla.

Lue Antti Selkokarin elokuvasta Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio täältä.

2

Taiteen maisteri Lauri Törhösen väitöskirjaa lukiessa ei voi olla päätymättä ajatukseen, että silmien edessä on uskomaton pötkö sekavaa ja holtitonta tajunnanvirtaa.

Melkoista takaa-ajannan virtaa tarjoilee sen sijaan huikean hyvä toimintaleffa Sisu (Suomi, 2022), joka on juuri saapunut katsottavaksi uuteen MTV3 Plus -palveluun. Pommikoneet ja panssarivaunut jahtaavat säälimättömästi kullankaivaja Aatami Korpea (Jorma Tommila).

Jalmari Helanderin pätevä ohjaustyö säästää katsojan pahimmalta. Se ei revi sielua riekaleiksi, mutta piirtää selkeän kuvan sodan kauhuista. Jos jonkun on ollut vaikea käsittää, mitä Ukrainassa ja Gazassa tapahtuu, antaa Sisu vihjeet.

Lapin avarat maisemat ja valo luovat tunnelman, jota on ihasteltu jo sadoilla ja tuhansilla valkokankailla Yhdysvaltoja myöten. Kamera on tehnyt onnistuneen työn.

Lue Eija Niskasen elokuvasta Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio täältä.

3

Elokuvaohjaaja kertoo tarinaa, joka ei tapahdu valkokankaalla vaan tilassa, jonka elokuva tuo. Törhönen opastaa väitöskirjassaan, että katsoja pitää osata viedä maailmaan, jota hän kuin ulkopuolisena kokee.

Greta Gerwigin ohjaama Barbie-elokuva (USA, 2023) sai Suomen ensi-iltansa 21.7.2023. Se vie katsojan suloiseen vaalean punaiseen Barbielandiin, utopiaan arjen ulkopuolella. Kaikki elokuvat luovat oman maailmansa, mutta Barbieland yllättäen myös rikkoo oman illuusionsa.

Barbie-hahmo (Margot Robbie) siirtyy normaalimaailmaan ja marssii todelliseen syntymäpaikkaansa, leluyhtiö Mattelin pääkonttoriin. Siellä äijäkööri istuu juonimassa bisneksiään, eikä ilmielävän barbien ilmestyminen heitä pelkästään ilahduta.

Useat muslimimaat ovat kieltäneet Barbie-elokuvan esittämisen. Se ei niiden silmissä noudata omaksuttuja uskonnollisia tai kulttuurisia uskomuksia vaan edistää seksuaalisia ym. länsimaisia poikkeavuuksia.

Osa maapallon eläjistä kokee siis todellakin itsensä ulkopuoliseksi suhteessa Barbielandiin, eikä kenellekään haluttaisi antaa mahdollisuutta samaistua näkemäänsä. Näin keskeneräinen tämä maailma on!

Länsimaissa puhumme feminismin voittokulusta, mutta arabimaissa kyse on ihmisoikeuksista, joita puolella väestöstä ei ole.

Lue Elsa Lindströmin elokuvasta Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio täältä.

4

Cristopher Nolanin ohjaama Oppenheimer (USA, 2023) on suurelokuva, joka yhdistää järisyttävällä tavalla koko maailmaa ravistelevan atomipommin kehityksen ja yksittäisten pienten ihmisten tragedian.

Pääosassa tiedemies Opperheimerina nähtävälle Cillian Murphylle on ennustettu Oscar-palkintoa ensi kevään juhlagaalassa. Hän saa hahmosta esiin piirteitä, jotka vangitsevat katsojan seuraamaan tapahtumia äärimmäisen keskittyneesti.

Oppenheimeria ja hänen ympärillään olevia ihmisiä ei esitetä puhtoisina pulmusina vaan hahmoina, jotka tekevät välillä inhimillisiä virheitä tai asioita, joita eivät aina itsekään ymmärrä.

Tiedemies Oppenheimeria ei mitenkään kannattaisi verrata väitöstyönsä valmiiksi puristamaan Lauri Törhöseen, mutta yliopistoympäristö heitä kiistatta yhdistää. Nolanin ohjauksesta on mahdoton löytää parannettavaa, toisin kuin…

Lue Antti Selkokarin elokuvasta Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio täältä.

5

Aki Kaurismäen uutuusohjaus Kuolleet lehdet (Suomi, 2023) on noussut ohjaajansa katsotuimmaksi elokuvaksi Suomessa. Se saa elokuvateatteriensi-iltansa Yhdysvalloissa 17. marraskuuta.

Kaurismäen suhde amerikkalaiseen elokuvabisnekseen on ollut vuosikymmenten ajan kovin ristiriitainen, mutta nyt vihdoin Kuolleet lehdet kisaa Suomen edustajana Hollywoodin Oscarista ensi vuonna.

Kuollet lehdet on taattua Kaurismäkeä. Työttömyyden ja tilapäistöiden parissa sinnittelevä pari (Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) kipuilee suhdettaan. Hahmot ovat koko ajan umpikujan ja kuilun partaalla.

Kuolleiden lehtien katsojan oloa helpottaa kiehtovan kaupunki- ja teollisuuskuvauksen seuraaminen. Käsikirjoituksen töksähtelevät, mutta ehdottoman timanttiset lausahdukset, repliikit ja kommentit hersyttävät naurahduksia.

Samoin Törhösen väitöstilaisuutta verkosta katsellessa voi katsoja surkuhupaisasti naurahtaa, kun väittelijä ei millään saa itseään vastaamaan asiallisesti vastaväittäjä Esa Saarisen esittämiin kysymyksiin.

Lue Antti Selkokarin elokuvasta Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio täältä.

Aila-Liisa Laurila

* *

Kulttuurigaala lähestyy!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua