Nils-Aslak Valkeapää talvileikkien tuiskeessa.

1

Valokuvauksen historian ratkaisevat hetket luovat pohjan Jari Järvelän romaanille, jonka nimikin viittaa kameran laukaisuun. Klik (Tammi, 2020) on hyvin kerrottua, vaihtoehtoista historiankirjoitusta, jossa kuljetaan sankarivalokuvaajien jalanjäljissä. Kuinka ollakaan, paikalla on myös perheensä hylkäämä lyhytkasvuinen Iris, jonka elämä nivoutuu Signe Branderin inspiroimalla tiellä Henri Cartier-Bressonin ja Robert Capan kaltaisten valokuvaajien kohtaloihin. Siunattu nykyaika! Sillä tarinan seuraamista auttaa suuresti se, että kulloinkin puheena olevat valokuvataiteen historian merkkiteokset löytyvät muutamissa sekunneissa Google-haun kautta katseltaviksi.

Iris osoittautuu valokuvauksen suurmiesten tasoiseksi näkijäksi, mutta hänen osuuttaan ei ole kukaan ollut nostamassa esiin. Jopa sukunsa historiasta hänet riisuttiin pois. Iris matkusti eri puolille maailmaa, hän tuli todistaneeksi kuvajournalismin nousun sotadokumentoinnin kuumimpina vuosina ja myös paparazzien myötä alkaneen kuvajournalismin rappion.

Järvelä on kietonut tarinan yhteen niin taitavasti, että lennokkaaseen tarinaan haluaa uskoa. Lukija kyllä ymmärtää, että Iris on virallisen historian Toinen. Tarinalla on myös opetus kaikille perikunnille ja muille dokumenttien hävittäjille. Niin kuin Outokummun koekaivaus, joka onnekkaasti hipaisi massiivista esiintymää ja johti vuosikymmenien louhintaurakkaan, historiallinen totuus voi olla muutamasta negatiivilaatikosta kiinni.

2

Timantteja ja ruostetta on Susanna Vainiolan, Laura Korhosen, Miika Laurialan ja Veli Kauppisen toimittama musiikkiohjelma, joka on vuoden alusta alkaen tullut sammuttamaan yhä kasvavaa janoa maailmanmusiikkiin, kansanmusiikkiin ja sellaisiin ikivihreisiin koti- ja ulkomaisiin pop-kappaleisiin, jotka eivät ihan vielä ole Muistojen bulevardi -kamaa. Olipa esimerkiksi mukava kuulla yllättäen Cornershopin Brimful of Asha parinkymmenen vuoden takaa.

Tunnelmallisen folk-rock-musiikin rakastajat saavat siis uutta ravintoa ja musiikin parissa viipyillään tunnelmallisissa melodisissa merkeissä joka tiistai ja keskiviikko. Eihän tuo ole hassumpaa, että samaan lähetykseen mahtuu Ultra Brata, Joan Baezia, First Aid Kitiä ja Matti Johannes Koivua.

Timantteja ja ruostetta Yle Areenassa.

3

Johanna Vuoksenmaan romaani Pimeät tunnit (Otava, 2020) on ollut joululahjoistani parhaita, sillä parhaat lahjathan ostetaan itse itselle. Tavoitan oman nuoruuteni kipuilut Vuoksenmaan tarinasta: kuukautisten alkamisesta syntyy aina noloa tarinaa aikana, jolloin asioista ei todellakaan puhuttu avoimesti, ja vaikka olisi puhuttukin, nuori ei halunnut vanhemman polven holhoamista. Ihastumisen kohteeksi perheen kuopus löytää tietenkin isonveljen parhaan kaverin. Pojan ystävällisyys riittää ihastuksen syttymiseen, yhteiset autoajelut tulkitaan lähes seurusteluksi, sydänsurut ovat kuitenkin aina niin totta.

Vuoksenmaa tavoittaa tarkasti 1970-luvun tytön oikukkaat mielentilat. Omat ongelmat, ystävyyssuhteet ja ihastuminen ovat päällimmäisinä, vaikka ympärillä tapahtuu kaikenlaista dramaattista. Yhteiskunnallisuus ja ay-liikkeen merkitys 1970-luvulla tulevat esiin erikoisessa sähkölakossa, jonka satunnaisia pimennyksiä vihattiin, mutta voitiin tilannetta myös hyödyntää omien salaisuuksien piilotteluun.

4

Dálveleaikkat – Wintergames on talvileikkien teemalla tehty levy, jossa joiku kaikuu Nils-Aslak Valkeapään (1943–2001) ja Johan Anders Baerin voimin, musiikin säveltämisestä ovat pitäneet huolen Seppo Paroni Paakkunainen ja Esa Kotilainen.

Inarin saamelaismuseo Siidan alepöydästä vitosella löytynyt cd on melkoinen aarre, sillä julkaisuvuosi on jotain niinkin kaukaista kuin 1994. Áilun joiku saa seurakseen monenlaista improvisaatiota, muun muassa Esa Kotilaisen harmonikan, ja tätä yhdistelmäähän esimerkiksi Vildá-duo nykypäivänä viljelee menestyksekkäästi.

On myös hienoa huomata, että 1990-luvun joiku ei helposti taipunut iskelmän mittaan, vaan teemaa saatettiin kehitellä vaikkapa 7–8 minuutin pituisiksi, minimalistisen toisteiseksi mietteiksi. Levyn huipentaa lähes 13 minuutin mittainen Duhát eallun duottar eallá, jonka loppuosan äänimaiseman myötä voi vaikka nukahtaa talvisen poroajelun aina vivahteikkaaseen ja hieman muuntuvaan rytmiin.

5

Parasta on puhtaanvalkoinen, pullea hanki, joka tarkoittaa sitä, että hiihtokausi voi vielä jatkua. Nyt vain maakuntamme parhaat voimat latuja höyläämään. Kansanterveys nousuun! Eihän muuta urheilua oikein voi edes harrastaa.

Lumi. Pysy kauan.

Tiina Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua