Ujo-Anselmi Nahkanen (Niclas Pohjola) on Putouksen suosikkihahmo. Kuva: MTV3

1

Kauden Putous-huumorit on jälleen tältä erää lähes nähty MTV3-kanavalla. Vuoden sketsihahmokilpailussa Ujo-Anselmi Nahkanen on vaikuttanut lähes ylivoimaiselta. Näyttelijä Niclas Pohjolan hahmo ihastuttaa viattoman oloisella sympaattisuudellaan. Onko hän 17. kauden itseoikeutettu voittaja?

Totuuden nimissä on todettava, että yksi asia herättää väistämättä myötähäpeää, tai saa aikaan ainoastaan väkinäistä hymähtelyä. Ujo-Anselmin huumori rakentuu röyhkeästi kaksimielisyyksille eikä ole mitenkään erityisen hauskaa.

Ajoittain vaikuttaa siltä, että kaikki nykyiset sketsihahmot ovat hiipuneet ja köyhtyneet alkuaikojen ilottelusta. Monissa aiempien kausien hahmoissa on ollut tiettyä ajankohtaisuutta, tai niillä on ollut selviä vastinpareja oikeassa elämässä ja siksi ne ovat naurattaneet katsojaa. Onko Ujo-Anselmi sellainen?

Niclas Pohjolalla on ideoissaan kieltämättä enemmän itua kuin joillakin kanssakilpailijoillaan. Hän voitti viime kaudella kisan Matti McConaughey -hahmollaan. Nykyiseen Ujo-Anselmiin verrattuna Matissa oli samaa vaatimatonta ylpeyttä. Tällä kaudella kaksimieliset vihjailut ovat selvästi suorempia kuin edellisellä hahmolla.

2

Dome Karukosken suu on nyt yhtä hymyä, kun hänen Netflixille ohjaamansa elokuva Pikku Siperia nousi katseltujen listan top-kymppiin monissa Euroopan maissa. Tietenkin hän on sen ansainnut hyvän työrupeamansa jälkeen.

Peräti maailmanlaajuisin esitysoikeuksin valmistettu Pikku Siperia on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa, Lieksassa ja Valtimolla. Eksoottisen pimeitä ja lumisia maisemia on Suomesta kiitollista viedä ulos.

Jo kirjailija Antti Tuomaisen alkuperäisteoksessa keskuspaikka on nimetty Hurmevaaraksi ja se ei olekaan mikään hiljainen syrjäkylä, kun siellä alkaa tapahtua.

Hurmevaaran arjen syöksee raiteiltaan avaruudesta putoava meteoriitti. Se on kivenmurikka, jota kaikki pääsevät pällistelemään lasivitriinistä. Elokuva vääntää huumoria suomalaisten junttiudesta, mutta aika jänniä muotoja siihen epäilemättä tulee esimerkiksi Etelä-Euroopassa, missä näyttelijöiden repliikit dubataan.

Kritiikki ei ole intoutunut ylettömästi hurraamaan Pikku Siperialle, mutta ehkäpä se kuitenkin avasi portit seuraaville suomalaisohjaajien elokuville laajaan suoratoistolevitykseen.

Lue Antti Selkokarin arvio elokuvasta täältä.

3

Viime vuosituhannen lopun ruotsalainen huippubändi Kent teki paluun estradeille kuudessa comeback-konsertissa (21.–27.3.2025). Suomestakin monet matkasivat Tukholmaan liittyäkseen reilusti yli sadan tuhannen nousevan keikkayleisön joukkoon.

Suomalaiset ovat aina omineet vähintään pienen osan Kentiä, mikä johtunee bändiin kuuluvista Sami Sirviöstä ja Markus Mustosesta. Kentin synnyinpaikka ja maineikkaan menestystien alkupiste on Eskilstunan kaupunki, missä asuu runsaasti suomalaistaustaisia perheitä.

Aftonbladet-lehden julkaiseman konserttiarvion mukaan Jocke Berg halusi aikoinaan lakkauttaa Kentin, koska hän tunsi olonsa niin epämukavaksi Ruotsin suurimman rock-bändin keulahahmon roolissa.

Paluukeikalla taas näytti saman lehden mukaan siltä, että Berg kumppaneineen nautti ja kaikki olivat oikein onnellisia päästessään taas kerranvaltaisan yleisömeren eteen. Keski-ikäistyneet muusikot heiluivat kimaltelevissa asuissaan esittäen innolla omaa tuttua repertuaariaan hurmioituneelle väkijoukolle.

Täytyy toivoa, että Kent jatkaa vielä paluutaan ainakin sen verran, että saapuu kesällä myös Suomeen.

4

Euroviisuista on tullut monenlaisten intohimojen taistelukenttä. Tähän Euroopan Yleisradiounionin (EBU) järjestämään laulukilpailuun liittyy kerta toisensa jälkeen mitä yllättävämpiä skandaaleja.

Nyt on esimerkiksi vaadittu Israelin sulkemista pois kilpailusta. Suomen Palestiina-verkosto jätti Ylelle vetoomuksen, jossa noin 500 kulttuurialan ammattilaista ja yli 10 000 rivikansalaista vaatii Israelin hylkäämistä.

Moni on ihmetellyt, miksi Israel alun perinkään on mukana, kun se ei ole eurooppalainen maa. Kummastelu on turhaa, koska Israel on yksi EBU:n jäsenistä. Vetoomuksen mukaan kansanmurhaa ja apartheidia harjoittavan Israelin mukana olo ei ole hyväksyttävää.

EBU erotti heinäkuussa 2021 jäsenyydestään Valko-Venäjän sen hallinnon epädemokraattisen toiminnan vuoksi. Maa toi siirtolaisia rajoilleen päästääkseen heidät muihin Euroopan maihin.

EBU sulki myös Venäjän pois euroviisuista sen jälkeen, kun Vladimir Putinin joukot olivat hyökänneet brutaalilla tavalla Ukrainaan. Vähän myöhemmin Venäjä erosi EBU:sta.

Israelin armeijan säälimätön Gazan moukarointi on ehdottoman tuomittavaa. Onneksi Euroviisut pidetään tänä vuonna puolueettomassa eurooppalaisessa maassa – jos se nyt jotakin tässä asiassa auttaa.

5

Viidennellä studioalbumillaan Jenni Vartiainen on onnistunut sanoittamaan taiteeksi viime vuosien elämänsä harmaan arjen. Uudella Origo-albumillaan (Warner, 2025) hän kertoo huonekalujen myynnistä, vauvojen hoitamisesta, muutosta ja koti-ikävästään.

Albumilla heijastuvat Jenni Vartiaisen viime vuodet kahden pienen lapsen äitinä oudossa, suuressa kaupungissa, jossa häntä ei tunne kukaan eikä hän tunne ketään. Artisti asui usean vuoden ajan New Yorkissa.

Sanoitukset pysäyttävät kuuntelemaan sanoja, mitä en yleensä tee. Samalla sävellyspuoli melodioineen jää lähes vaille huomiota. Jotkin biiseistä saavat tanssijalan liikahtamaan, mutta hittiainesta ei tällä kertaa ole tarjolla.

Tuttua Vartiaista on viime vuonna singlenä julkaistu Lanka, joka on soinut radioissakin ahkerasti. Yllätyksiä sen sijaan tarjoavat albumin nimikappaleen aloittavat rajut tuskanhuudot sekä saamelaismuusikko Hildá Länsmanin saamenkielinen osuus kappaleessa Musta kausi.

Jenni Vartiaisen henkilökohtainen elämä on selvästi käännekohdassa, eikä ihme, että hän on jopa harkinnut vakavissaan koko muusikon urasta luopumista. Hän voi tehdä sen, mutta taiteilijuus hänessä sen sijaan on ja pysyy. Ihminen uudistuu, kuten Vartiaisen lauluista kuuluu.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua