Circlen Piste-installaatio Porin taidemuseossa. Kuva: Marjatta Honkasalo

1

Tervetuloa takaisin pitkän remontin jälkeen, Porin taidemuseo, ja tervetuloa porilaisen Circle-yhtyeen vaikuttava Piste-installaatio. Yhtyeen luoma äänimaailma ja valtava pallorakennelma ovat vallanneet taidemuseon ison näyttelysalin. Vaikutelma on vangitseva, ja avajaisnäyttely on paluuta siihen rohkeaan linjaan, jolla museo aikoinaan aloitti.

Museon pitkittyneen sulun aiheutti kesällä 2021 sattunut tulipalo. Taidemuseon vieressä paloi, tai sytytettiin palamaan kuorma-auto, josta levinneet liekit ja savu aiheuttivat mittavaa vahinkoa museolle. Nyt museo on ollut auki pari kuukautta, ja Circlen teokseen voi uppoutua 31.8.2025 saakka.

Porin taidemuseo oli yksi nykytaiteen edelläkävijöistä silloin, kun se vuonna 1979 avattiin. Isoin kiitos kuuluu professori Maire Gullichsenille, jonka kokoelmat olivat museon perustana. Hienoa, että nyt näihin kokoelman klassikoihin voi jälleen tutustua museon Siivessä. Modernismin käännekohtia esittelevässä näyttelyssä on näytteillä harvemmin esillä olevia teoksia, mutta myös tuttuja klassikoita. Erityisesti Ellen Thesleffin maalausten luo tekee mieli aina palata.

2

Myös Tamperetta hellitään upeilla näyttelyillä. Tampereen taidemuseon Surrealismi – jaettu uni esittelee niin suuntauksen klassikoita kuin sitä, miten surrealismi näkyy myöhemmässä taiteessa. Jos vain mahdollista, kannattaa tutustua näyttelyyn oppaan johdolla. Olin onnekas ja satuin paikalle juuri silloin, kun erinomaisen asiantunteva opas Miikka selitti meille kierrokselle osallistuneille, mistä sata vuotta täyttävässä taidesuuntauksessa on kyse.

Taidemuseon pohjakerroksessa kannattaa ehdottomasti katsoa myös Marco Brambillan videoteos Heaven’s Gate (2022). Siitä on hauska bongata viittauksia tuttuihin elokuviin.

Näyttely jatkuu taidemuseossa 10.8.2025 asti.

3

Uutta ja vanhaa. Klassikot heräävät uusissa käännöksissä eloon. Kuva: Marjatta Honkasalo

Kaikki kunnia vanhoille romaanikäännöksille, mutta ilahduttavaa, että viime aikoina olemme saaneet nauttia klassikkojen uusista suomennoksista. Kersti Juvan Taru Sormusten herrasta on oma lukunsa, mutta merkittäviä ovat myös Juvan Jane Austen -suomennokset, joissa Austenin alkuperäinen kieli pääsee oikeuksiinsa. Esimerkiksi aiemmin ilmestynyt Ylpeys ja ennakkoluulo tuntui heti uutena käännöksenä luontevalta, ja nyt olen lukemassa Arastelevaa sydäntä (Teos, 2024), jonka nimikin jo on osuvampi kuin se vanha Viisasteleva sydän.

L. M. Montgomeryn tyttökirjojen sankarin Annan nimi muuttui Anneksi, kun Terhi Leskinen käänsi uudelleen kirjasarjan ensimmäisen osan. Annan nuoruusvuodet sai nimen Vihervaaran Anne (Art House, 2024), mikä vastaa paremmin alkuperäistä. Kulttuuritoimituksen Mikko Saari kirjoitti jo ansiokkaasti uudesta Anne-kirjasta ja Arastelevasta sydämestä.

Kirjasarjaa aikoinaan ahmineena voin vakuuttaa, että uuden nimen ottaa myös vannoutunut Anna-kirjojen lukija omakseen. Uuden käännöksen hienous on myös siinä, että samalla saatiin suomeksi vihdoin lyhentämätön käännös.

Annen kanssa elää aivan yhtä riemullisia ja joskus suloisen haikeita hetkiä kuin Annan kanssa aikoinaan. Ilahduttavaa huomata, ettei klassikon viehätys ole kadonnut mihinkään, ja varsinkin kun Anne on hyvä esimerkki siitä, että tytön ei pidä mukautua ahdistavaan muottiin. Omista tavoitteista ei tarvitse tinkiä.

4

Tunnustan, että olen joskus ennenkin seurannut ruotsalaisten euroviisukarsintoja, Melloa, mutta olipa kisa tänä vuonna erityisen hykerryttävä. Vöyriläisen KAJ:n hulvattomuus oli juuri sitä, mitä tähän maailmanaikaan kaipasi: hyväntahtoista huumoria pienin kirpein maustein.

KAJ ei ilmestynyt tyhjästä. Jos Österbottenin murteesta ja huumorista tykkää, kannattaa katsoa Ylen sarjasta Melkein unplugged KAJ’n osuus. Ohjelma on taltioitu vuonna 2018 Aleksanterin teatterissa, ja Nissan bromsa on tässä taltioinnissa piste iin päälle.

Marjatta Honkasalo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua