Hans Viebrockin Epätäsmällisiä alueita on yksi Kerrostumat-näyttelyn teoksista.
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anna Elina Isoaro on lukenut Pienen hauen pyydystyksen ja nauttinut taiteesta niin Mäntässä kuin Luopioisissakin.
1
Mänttä-Vilppula on ottanut taiteen niin tiiviiksi osaksi kuntabrändiään, että jopa kaupungin virallinen nettiosoite on taidekaupunki.fi. Katetta taidekaupungiksi julistautumiselle totisesti löytyy: Mäntän taidetarjonta on niin pökerryttävän runsasta, että edes kahdella erillisellä päiväreissulla en ole tänä kesänä ennättänyt kaikkea kokea. Se kaikki, mitä olen nähnyt, on ollut hienoa, monimuotoista ja laadukasta.
Serlachius-museoiden vetonaula on tänä kesänä ollut katutaiteilija Banksy. Ajatuksia herättävä Banksy. A Visual Protest -näyttely tuntui mielestäni yllättävänkin toimivalta, mutta vaikuttavinta antia oli silti videokooste teoksista autenttisissa paikoissa.
Rakennuksenakin upean Gösta-museon kupeessa sijaitsevaan Taavetinsaareen on sijoitettu Kuvataideviikkojen teoksia, jotka keskustelevat ympäristönsä kanssa kiinnostavasti ja riemastuttavat myös lapsia.
Mäntän taidetarjonnan huippukokemus minulle oli kuitenkin Kuvataideviikkojen päänäyttely Pekilossa. Tämänvuotisen näyttelyn taiteilijoille aukesi ekstravuosi aikaa kypsytellä teoksiaan, kun viime kesän tapahtuma siirrettiin koronan vuoksi vuodella eteenpäin. Anna Ruthin kuratoima kokonaisuus Erehtyminen / To Err Is Human sisältää kekseliäitä, puhuttelevia ja herkistäviä teoksia 47 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä.
Monet teokset, esimerkiksi Jonna Suurhaskon Bios4, hyödyntävät Pekilon tehdashallin korkeaa tilaa oivaltavasti. Anna Knappen ja Amir Janin Afganistan-aiheet ovat ajankohtaisuudessaan vavahduttavia. Osana taiteilijatyöparin installaatiota on räsymattoja, joiden kuvioinnit ammentavat afganistanilaisten tankein ja kalashnikovein koristeltujen sotamattojen hämmentävästä traditiosta.
Virkistävän erilainen keidas Mäntän jylhien museoiden ja näyttelysalien lomassa on Pirjetta Branderin Veistospiha, jossa asumuksia, suojia ja leiriytymistä tarkastelevien teosten keskellä pihamaalla tepastelee kanoja.
Maininnan ansaitsee ehdottomasti myös vastavalmistuneiden kuvataiteilijoiden töitä esittelevä Kuvataiteen valtakunta. Näyttelystä jäivät erityisesti mieleen Alina Lampisen romuraudasta tekemä veistos Viimeinen kimalainen sekä Aleksandra Näverin videoteos Urban Chaos, joka tuntui sisältävän tuhansien nuoruudenvimmaisten tarinoiden alkuja tai avainkohtia.
Vielä ehtii Mänttään!
Banksy Taidemuseo Göstassa 10.10.2021 asti. Mäntän kuvataideviikot Pekilossa 31.8. asti. Veistospiha ja Kuvataiteen valtakunta 29.8. asti.
2
Pirkanmaan maakuntamatkani ovat tänä kesänä kohdistuneet myös Luopioisiin, jossa vietin yhden helteisen heinäkuun viikon. Pälkäneen kuntaan vuonna 2007 liitetty Luopioinen osoittautui virkeäksi kesäpaikkakunnaksi, josta löytyi niin paikallisia tuotteita myyvä kauppahalli kuin jäätelöbaarikin. Lyyrisiä tunnelmia tarjosivat kylä nimeltä Haltia ja järvi nimeltä Kukkia.
Taidetta oli tarjolla myös Luopioisissa Muodonmuutoksia ry:n Kerrostumat-näyttelyssä. Mikkolan tilan pihapiiri aitta- ja navettarakennuksiin sijoitettuine näyttelytiloineen ja terassikahviloineen oli viehättävä kesäkohde.
Kesä kääntyy jo kohti syksyä, mutta taidetta ja tiedettä törmäyttävän Muodonmuutoksia ry:n tekemisiä kannattaa seurailla ympäri vuoden ja Luopioinen lisätä jo suunnitelmissa siintävän kotimaanmatkailukesän 2022 vierailukohteisiin.
Kerrostumat-näyttely Luopioisissa Mikkolan tilan Jyvämakasiinissa, Aitassa ja Pytingissä 30.9.2021 asti.
3
Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2021) on jo lähes parin vuoden ajan pompahdellut tämän tästä esiin kirjagramissa. Palkittua kirjaa tuntuvat rakastavan kaikki. Vaikka olin lukenut aiemmin Karilan velmuja novelleja, joiden myötä tiesin hänet raikasääniseksi kirjailijaksi, tulin jostain syystä tarttuneeksi hittiromaaniin vasta tänä kesänä.
Ja kyllä Pienen hauen pyydystys tosiaan on kaikki ylisanansa ansainnut! Teoksen vastaanpanematon tenho syntyy monenlaisten ainesten yllättävästä keitoksesta: samaan soppaan on laitettu rikosjuonta, haikeankaunista rakkaustarinaa, erähenkistä menoa Itä-Lapissa, muhevaa murredialogia, reilu kourallinen maagisen realismin mausteita myyttisine olentoineen sekä hienovireisen osoittelematon kerros ympäristötietoista ilmastofiktiota.
Viimeaikaisten masentavien uutisten keskellä olen palannut useita kertoja ajattelemaan Karilan romaania. Miten ihanaa, että on sentään olemassa taidetta; miten tärkeitä ovat nämä mielikuvitukselliset sepitellyt maailmat, joiden lohtuun voi upota.
4
Helsingissä vietetään parhaillaan Nuoren Voiman Liiton järjestämää Runokuu-festivaalia. Juuri tapahtuman kynnyksellä kokoontumisrajoituksiin tuli haastavia muutoksia, jotka pistivät festivaalin kuviot viime metreillä moneen kertaan uusiksi. Hattua täytyy nostaa uskomattomiin suorituksiin venyneille järjestäjille! Laajan, monipäiväiseksi levittäytyvän ohjelman nauttimista helpottavat osaltaan striimaukset, jotka tuovat runo-ohjelman saataville myös pääkaupungin ulkopuolella.
Runokuun ohjelmassa minua on sykähdyttänyt erityisesti Ylen Tanssiva karhu -palkinnon jakotilaisuus (palkinnon sai ensimmäistä kertaa kuunaan omakustanne, lavarunoilija Elsa Töllin hurmaavan zinemäinen Fun Primavera) sekä Syväsukellus runouteen -otsikolla toteutettu perusteellinen yhteen teokseen pureutuva haastattelu, jossa kriitikko Vesa Rantama ja runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen keskustelivat Huotarisen vahvasta ja lämpimästä runokokoelmasta Omantunnon asioita. Festivaalin ohjelmassa on huomenna luvassa vielä samanlainen syväluenta Kaija Rantakarin Salit-kokoelmasta.
Runokuu-festivaali Helsingissä ja verkossa 24.8.2021 asti.
5
Poukkoilevat ja epäreilun kovasti kulttuurialaa kurittavat kokoontumisrajoitukset ovat nostattaneet keskustelua koronapassista. Moni ajattelee, että koronapassi selkeyttäisi tapahtumatoimintaa, lisäisi turvallisuutta ja takaisi toimintaedellytyksiä henkitoreissaan korisevalle alalle.
Keikkapaikkojen kingi Tampereen G Livelab ei jäänyt virallista koronapassia odottelemaan, vaan lanseerasi oman passikokeilunsa. Simppeli idea hyödyntää Omakantaan kirjautuvia rokotetietoja. Tietoja kysytään ovella, mutta niiden esittäminen on vapaaehtoista. Passikokeilulla on tarkoitus havainnollistaa, että edellytykset passin käyttöön olisivat olemassa ja nopeasti ja vaivattomasti käyttöön otettavissa. Kokeilun aikana kerätään myös käyttäjäkokemuksia, ja tuloksista tehdään opinnäytetyö.
Minulle G Livelabin koronapassiuutinen herätti välittömän innon varata keikkalippuja syksylle. Tuntuu hienolta, että tapahtumien turvallisuudesta kannetaan vastuuta mutta yhtä lailla pidetään huoli myös siitä, että musiikin ja esiintymisen ammattilaiset saavat tehdä työtään. Yleisölle turvallisesti toteutetut keikat tarjoavat juuri sitä hengenravintoa, joka yhä jatkuvan pandemian keskellä on jaksamista tukeva voima.
Anna Elina Isoaro
