Nykytaidetta Raatihuoneella. Kuva: Tiina Kuivalainen

1

On korkea aika kiinnittää huomio 41-vuotiaaseen säveltäjään, joka sai jo kolmannen Oscar-patsaansa Hollywoodissa. Hän on Ludwig Göransson, joka syntyi eteläisen Ruotsin Linköpingissä, lähti opiskelemaan Etelä-Kalifornian yliopistoon (USC) ja päätyi säveltämään elokuvamusiikkia.

Göransson saavutti nyt Ingrid Bergmanin aikoinaan tehneen kolmen Oscarin ruotsalaisen ennätyksen, ja mihin hän vielä ehtiikään. Tällä kertaa palkinto tuli Sinners-elokuvan musiikista. Aiemmin voitot toivat Oppenheimer (2024) ja Black Panther (2019).

Kuten Oscar-gaalaa katsoneet tietävät, Göransson puhui kiitossanoissaan isästään. Isä osti nuoruudessaan vuonna 1964 bluesalbumin, joka muutti hänen elämänsä niin, että ohjasi musiikinopettajan ammattiin.

Ludwig-poika sai isältään kitaran 7-vuotiaana, mikä muutti hänen elämänsä. Hän lähti opiskelemaan musiikkia De Geer -lukioon Norrköpingiin. Parasta oli se, että oppilas sai säveltää teoksen kaupungin sinfoniaorkesterille.

Opinnot jatkuivat Tukholman musiikkikorkeakoulussa. Instrumenttinsa kitaran takia poika päätyi säveltämisopintojen sijaan afrolinjalle. Siellä hän sai huomata, että kaverit tähtäsivät johonkin muuhun kuin hän.

Ludwig Göranssonin onnenpotku oli päästä opiskelemaan elokuvasäveltämistä Kaliforniaan vuonna 2007. Yliopistossa hän tutustui Ryan Coogleriin. Ja kuinka ollakaan: juurikin Coogler käsikirjoitti, ohjasi ja tuotti neljällä Oscarilla palkitun Sinners-elokuvan. Myös Black Panther on hänen.

Näin tuli todistettua, että kaverisuhteet rulettavat ja lahjakkuus löytää aina oman tiensä!

Ludwig Göransson. Kuva: Wikimedia Commons

2

Taiteilija Rudolf Koivun ihanat satukuvitukset hurmaavat yhä 80 vuotta tekijänsä kuoleman jälkeen. Valamon luostarin Kulttuurikeskuksessa Heinävedellä avautuu laaja Rudolf Koivun kuvitustaidetta esittelevä näyttely, joka on avoinna ensi tammikuulle asti.

Rudolf Koivu – Satumainen kuvittaja -näyttelyn yhteydessä julkaistaan pieni kirja, joka esittelee Koivun vaikeasti alkanutta elämää sekä kuvitustyötä, jonka taianomaisen tyylin hän löysi Pariisiin ja Lontooseen tekemällään matkalla.

Koivu syntyi Pietarissa jouluaattona vuonna 1890. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet sinne monien suomalaisten tavoin työn perässä. Poika jäi orvoksi jo lapsena, kun vanhemmat kuolivat tuberkuloosiin. Elämä jatkui sukulaisten luona Suomessa.

Rudolf pääsi vuonna 1907 Helsinkiin opiskelemaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun. Kolmen vuoden aikana hänellä oli ansioituneita opettajia, joita olivat Väinö Blomstedt, Eero Järnefelt, Bernd Lagerstam ja Hugo Simberg. Opintojen ohessa Rudolf teki kuvitustöitä lehtiin.

Ura kirjojen kuvittajana alkoi vuonna 1914, kun Koivu pääsi vakinaiseksi piirtäjäksi WSOY:lle. Kustantamolle pääsyssä häntä auttoi satu- ja nuortenkirjailijana tunnettu Anni Swan. Myöhemmin hän teki töitä myös muille kustantajille. Suhteet vievät siis eteenpäin.

Rudolf Koivun kuvitustyö. Kuva: Valamon luostari

3

Muumiperhe joutuu ilmeisesti luopumaan talviunistaan, kun Tove Janssonin luomat hahmot halutaan vetonauloiksi yhä uusiin matkailukohtaisiin. Aasialaisturisteille revontulet ja Muumit ovat tunnetusti vähintäänkin onnen täyttymys.

Muumien nimeen vannova Rovaniemi havittelee omaa muumiaiheista elämyskohdetta viihdyttämään kansainvälistä matkailijajoukkoa. Toisaalta halutaan lisätä kaupungin vetovoimaa kesäisin.

Rovaniemen kaupunginhallitus on varannut Naantalista tutulle Muumimaailma Oy:lle 2,5 hehtaarin alueen Joulupukin pajakylästä Napapiiriltä. Viime vuonna pajakylässä vieraili lähes 800 000 kävijää.

Maailman ainoa Muumimuseo sijaitsee Tampereella ja myöntää täytyy, että museon kävijäluvut häviävät Joulupukin pajakylälle. Vuosi 2023 oli Muumimuseon ennätysvuosi 118 356 kävijällään, mutta lukuun ei olekaan laskettu kaikkia Tampere-talossa käyneitä.

Muumimaailma Oy:n pyörittämä Naantalin Muumimaailma on perhematkailijoiden kesäkohde ja sen normaali kävijämäärä vaihtelee 130 000–150 000:n välillä kaudessa.

Muumielämyksestä Napapiirillä suunnitellaan Naantalin teemapuistoa pienemmäksi. Kohteen yhtenä osana olisi majoitus. Osaa majoituksesta suunnitellaan muumiteemaiseksi. Toteutuminen on vielä kiinni lupien saamisesta, ja muutenkin kohde toteutuisi vaiheittain. Joulupukin rinnalle mahtuu kyllä.

Naantalin Muumimaailma talviunessa. Kuva: Pixabay

4

Helsingin yliopisto teki tylysti, kun hääti Rosebud Sivullisen pois tiloistaan Kaisaniemen kulmalta Helsingissä. Tila oli aivan upea kirjallisuuden temppeli. Kirjoja oli tarjolla massoittain ja yhdessä kulmassa viihtyisä kirjailijoiden haastattelupiste.

Yliopistohallinto piti ruotsalaista halpatavaraliike Rustaa kirjakauppaa parempana vuokralaisena. Rahallisesti niin ehkä onkin, mutta sivistyksen ja ekologian kannalta tuskinpa vaan. Kun kävin viimeisen kerran entisessä paikassa, julkaistiin Miina Supisen romaani Kultainen peura (Otava, 2024).

Helsingin Postitalossa väliaikaisesti toimiva Rosebud Sivullinen avaa lähiaikoina uuden kirjapyhätön Kluuvin kauppakeskukseen Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmassa. Kirjoja mahtuu kuulemma uuteen paikkaan jopa tuhansia enemmän kuin entiseen. Jopa 60 000 kirjanimikettä tuntuu aivan järjettömän isolta määrältä.

Uusi vuokrasopimus on nelivuotinen, minkä aikana selviää, onko liikepaikka kannattava. Ainakin lähellä ovat edelleen yliopiston opiskelijat, tutkijat ja muut kirjafriikit. Ulkopaikkakuntalaisen on ehkä entistä helpompikin löytää Kluuvin Sivulliseen.

Kirjailija Miina Supinen Rosebud Sivullisen lavalla. Kuva: Aila-Liisa Laurila

5

Tampereen Raatihuoneen seinillä on nähty toinen toistaan upeampia vanhan taiteen mestariteoksia. Tai ne ovat nähneet, joilla on ollut mahdollisuus päästä komeisiin saleihin.

Nyt edustustilan huoneisiin on tuotu nykytaidetta, joka tarjoaakin aika mielenkiintoisen vuoropuhelun Raatihuoneen pysyviin teoksiin verrattuna. Epäilemättä korvaava ripustus tuo esiin kaupungin taidekokoelman monipuolisuuden.

Raatihuoneen korvaava ripustus koostuu Tampereen kaupungin kokoelman naistaiteilijoiden teoksista. Kaikkein moderneimman taidesuuntauksen tuotokset sopivat kyllä suoraan sanoen varsin huonosti kaikkien tyylihuonekalujen ja muun sisustuksen sävyttämiin vanhoihin tiloihin.

Kaupunki vie halukkaita tutustumaan Raatihuoneeseen, joten kierroksille ilmoittautuneet pääsevät toteamaan asian itse. Vertailun vuoksi voi mennä katsomaan vanhaa ja uuttakin taidetta Tampereen taidemuseon näyttelyyn Encore! – Klassikoita ja nykytaidetta kokoelmista, joka on avoinna kesäkuun puoliväliin asti.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua